Voitto ja tappio ekoista sarjapeleistä

Oriveden Sanomat 07.11.2018 15:34 | Lähetä palautetta artikkelista
Quimperin joukkue juhlii onnistumista, Salla Karhu oikealla. Kuva Florence Massard.

Pelikausi on alkanut. Ensimmäisestä pelistä haimme voiton 3–0 Toulousesta. Ottelu oli kokonaisuudessaan hieman hakevaa, ja nuoresta joukkueesta huolimatta Toulouse pelasi rohkeasti varsinkin syöttöruudussa. Heillä on pitkä ja fyysinen joukkue, joka onkin valmistautumassa Ranskassa järjestettäviin vuoden 2024 olympialaisiin. Mutta joukkueemme piti pään kylmänä, ja peruspeli riitti tällä kertaa voittoon.
Paljon emme etelässä vierailumme aikana kerenneet nähtävyyksiä katselemaan. Kuten jo niin monesti on totuttu, hotelli ja pelihalli saivat kaiken huomiomme.
Toisin kuin olen uskaltanut odottaa, matkustus peliin kävi yllättävän harmittomasti,. Matka Quimperistä suurimpaan osaan joukkueiden pelipaikoista on 6–12 tunnin luokkaa.
Bussissa matkustaminen ei onneksi ollut vaihtoehto, muuten selkäni olisi sanonut itsensä irti. Tunnin lento Nantesista Toulouseen oli kivuttomin ja miellyttävin vaihtoehto. Tosin ylimääräistä aikaa ennen seuraavan pelin alkua ei myöskään olisi ollut.

Kotiuduttuamme ehdimme treenaamaan muutamat harjoitukset, kunnes kohtasimme myös Mestarien liigaa pelaavan Mulhousen itäisestä Ranskasta. Tasoero edelliseen peliin verrattuna oli selkeä. Mulhousen pitkä torjunta ja laadukkaat syötöt veivät tällä kertaa pidemmän korren.
Pelimme oli ailahtelevaa, virheitä kertyi ja pisteputket, joita emme saaneet katkaistua, venyivät liian pitkiksi. Saamme kuitenkin olla tyytyväisiä kolmannen erän hienoon taisteluun, jossa slovakkihakkurimme johdatti kovilla hypärisyötöillä joukkueemme tappiotilanteesta 24–19 erävoittoon 26–24.
Niin kuin olen muutamaan kertaan todennut, potentiaalia joukkueessa on, se vain täytyisi saada jotenkin kahleista irti.

Omaksi onnekseni hävitty peli unohtui nopeasti, ja piristystä pelin jälkeen toivat vanhempani, jotka olivat lentäneet katsomaan ensimmäistä kotipeliämme.
Seuraavat 4 päivää treenien välissä kuluivat turistioppaana Bretagnea tutkien. Kiersimme Quimperiä, kävimme Point du Vanin tuulisella rannikolla, poikkesimme Locronan vanhassa kivikylässä sekä nautimme Ranskan leipureiden osaamisesta.
Vaikka vierailu ei ollut pitkä, se toi paljon energiaa tarpoa eteenpäin seuraavia viikkoja peleineen.

Terveisin Salla