Vähemmän voi olla enemmän

Kati Pääkkönen 02.09.2015 16:41 | Lähetä palautetta artikkelista

Yhteiskuntasopimus kaatui. Mutta yllätys, yllätys – hallituksen ukaasi lisäleikkauksista ei toteudukaan ainakaan heti. Vaikka pitkin matkaa kovisteltiinkin näin tapahtuvan, jos sopimus vesittyy. Ollaanko nyt sitten umpikujassa? Varmasti ollaan ja ei olla riippuen näkökulmasta.
Kun yhteiskuntasopimusta rukattiin, keskustelu julkisuudessa oikeastaan juuttui vain työajan pidentämiseen. Tapoja, joilla yksikkötyökustannusten viiden prosentin alentamiseen päästään, lienee toki monia.

Pääministeri totesi jossain vaiheessa, ettei se nyt paljon ole, jos jokainen tekee puoli tuntia lisää töitä. Ei ehkä niin, mutta miten vanhanaikainen näkökulma! Tuottavuutta ja kilpailukykyä ei kyllä paranneta jäykillä kehotuksilla pidentää työaikaa. Miten työaika lopulta on edes mitattavissa?
Paljon on merkitystä työn luonteella ja tietysti itse työntekijällä. Yksi voi olla tehokkaampi ja aikaansaavampi 7 tunnin kuin toinen 8 tunnin työaikana. Mielestäni on vanhanaikaista ajatella, että jäykästi työaikaa pidentämällä syntyy tuloksia. Enempi pitäisi ajatella työn tekemisen mielekkyyttä, mitä kautta tuloksiakin syntyy.

Nyt tavallisia työntekijöitä on ikään kuin syyllistetty Suomen huonosta kilpailukyvystä. Jos ajatellaan puhtaasti markkinataloutta, yrityksen hyvälle menestymiselle maailmalla palkkakustannuksilla lienee kuitenkin suhteellisen mitätön rooli. Mainio liikeidea osaamisineen on se, joka myy.
Kilpailukyvyn parantaminenkin lähtee tuottavuuden parantamisesta. Keinot tuottavuuden parantamiseksi työpaikoilla ovat erilaiset. Kysymys on pitkälti siitä, miten ihmiset työtään tekevät. Ihmiset ovat tehokkaampia työssäänkin, jos he innostuvat siitä, mitä tekevät ja heihin luotetaan.

Työllisyyden parantaminen on keskeinen keino tuottavuudenkin lisäämisessä. Mitä, jos entistä suurempi joukko hivenen lyhentäisi työpäiväänsä, jolloin entistä useampi ihminen pystyttäisiin työllistämään?
Jotenkin tuntuu tyhmältä, että niiltä, jotka muutenkin jo tekevät ihan riittävästi, vaadittaisiin vielä enemmän. Kun entistä useampi pääsisi työn syrjään kiinni, sekä yhteiskunta että yksilö hyötyisivät.

Työterveyslaitoksen tutkija Antti Kasvio puhuu viisaasti niin työn kuin elämän kohtuullistamisesta. Selvityksen mukaan sekä työntekijät että työyhteisöt useimmiten hyötyvät tästä.
Aikana, jolloin työn vaatimukset kohoavat usein suuriksi, työtuntien kohtuullistaminen voisi lisätä työssä jaksamista ja parantaa työtehoa. Vähemmällä enemmän voisi sopia kaikkialle yhteiskuntaan, jolloin ympäristökin kiittäisi.