Pirullista menoa Aurikkojärvellä

Esa Keskinen 07.07.2016 17:06 | Lähetä palautetta artikkelista

Kesätoimittaja luuli lähtevänsä leppoisalle venereissulle Oriveden Sanomien juhlavuoden kunniaksi. Soutelu sai kuitenkin yllättäviä käänteitä, kun Aurikkovuoren pirut piinasivat. Lopputuotteena syntyi varsinainen kesänovelli.

Juttu on osa Oriveden Sanomien 90-vuotisteemaa, jossa jutun juurta metsästetään numero 90:n ympäriltä.


 

Vesireitit ovat olleet tärkeitä kulkuväyliä Oriveden seudulla. Järviä pitkin tänne on ensi kerran tultu, ilmeisesti Pälkäneen ja Kangasalan suunnilta. Nykyään kuulee sanottavan, että autoillessa täällä täytyy aina kiertää jotain järveä. Tiet mutkittelevat rantoja myötäillen, vesireitti vie suoraan kylille.

Soutajat olivat muinoin kysyttyä tavaraa väylien varren taloista. Esimerkiksi Längelmäellä on paikat nimeltään Huutoniemi ja Huutovuori, jotka viittaisivat siihen, että näiltä paikoilta on huudettu soutajaa tai luotsia. Eränkävijät liikkuivat haapiolla tai ruuhilla, modernimmalla 1800-luvulla kulkuvälineenä oli hämäläinen vene, kirkkomatkoilla monihankainen pitkä kirkkovene ja kalastuksessa matala ruuhi.

 

Se historiasta. Sattuu käymään niin mojovasti, että vielä vuonna 2016 Pitkäjärven sillalla on kaksi neitoa vailla soutajaa. Viikonloppuaan Pitkäjärvellä viettävä kesätoimittaja ei voi kieltäytyä harvinaisesta avunpyynnöstä.

Nämä kaksi mökkiläistä, sanotaanko nyt vaikka Henna ja Kaisa, ovat tulossa jalan Rönniltä ja aikeissa palata veneellä Aurikkojärven perukoille.

Tiedossa on siis kahden järven ja yhden salmen ylittäminen. Helppo homma veden äärellä varttuneelle. Tästä saa hyvän kesäjutun – 90 aironvetoa paikallishistorialla ryyditettynä.

Koljolle laskevan Kaivannonjoen yläjuoksulta aukeaa Laasojärvi. Joen alajuoksun suunnalla Pitkäjärven laivalaiturissa pysähtyi vuosisadan alkupuolella jopa Oriveden asemalle vievä laivaliikenne. Autot ovat alueella tulokkaita.

Tällä kertaa ei nujakoida

Näissä maisemissa kesiään vietti aikoinaan myös teatterimies ja kirjailija Jalmari Finne. Hänet tunnetaan erityisesti Kiljusen herrasväen tarinoista. Sukuloidessaan Pitkäjärven Heikkilän kantatilalla hän sai inspiraation vuonna 1923 julkaistuun näytelmäänsä Pitkäjärveläiset, josta tehtiin myös elokuvaversiointi 1951. Näytelmässä Pitkäjärven sillalla tavataan ja tapellaan, kuten maalaisromanttisessa kertomuksessa kuuluu. Tällä kertaa ei nujakoida, vaan sillan juurelta noustaan sopuisasti veneeseen.

 

Ensimmäinen pysähdys on tuttujen helsinkiläisten mökkinaapurien laiturissa. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu. Tietokoneen näpyttelyn pehmentämät kädet kestävät soutamisen yllättävän hyvin. Vasen hankain sen sijaan alkaa selkeästi heilua ja irrota liitoksistaan. Se on ollut vähän heikosti kiinni, minulle kerrotaan. Jokainen veto syö ruuvien pitoa.

Laasolla yritän laskea 90 vetoa, mutta menen sekaisin. Ruuveja täytyy kiristää tasaisin väliajoin. Pitäisiköhän luovuttaa ja käydä lainaamassa työkaluja joltain rannan mökiltä? Lajin helppous ei enää viehätä.

Matkustajat eivät ole vielä huolissaan, vaan haluavat kuulla paikallisoppaan tarinoita. Laason leveimmässä kohdassa käy läikkä. Sade sentään lopettaa ripottelunsa ja keli poutaantuu. Vihreän loputtomat sävyt nousevat esiin. Taivaalla on cumulus-pilviä, joiden lomasta sininen taivas heijastaa itsensä järven pintaan. Tältä kesän pitäisi näyttää.

Lajin helppous ei enää viehätä.

Tulemme Sulkusalmeen, jonka yli kulkee Jyväskylään vievä junarata. Entisaikojen internet. Siltaa ovat olleet rakentamassa venäläiset sotavangit, joiden muistohautausmaa löytyy Salmelantien varren metsästä.

Sulkusalmen kyljessä on Sulkuvuori, jonka laella on perimätiedon mukaan ollut muinaislinna. Linna tai ei, sulku on vanha sana, jolla on tavattu tarkoittaa linnoitusta tai porttia. Tähystyspaikkana korkea kivikkoinen mäki on varmaankin toiminut.

Tämä Kopsamoa kohti vievä vesireitti on tiettävästi ollut eränkävijöiden käytössä pitkiä aikoja ennen vakituisen asutuksen perustamista.

Airo-ongelman lisäksi vaaran tunnetta luo lähinnä se, että älypuhelimesta uhkaa loppua akku. Kapealla järvellä avun pyytäminen onnistuu kyllä vaikka huutamalla. Eränkävijöitä saattoivat vaivata hieman akuutimmat huolet.
IMG_2156 hankain

Sulkusalmen jälkeen on Aurikkojärvi. Sen rannalla kohoaa Aurikkovuori, jonka kalliot laskevat kohtisuoraan vesirajaan. Näyttävää. Ei mikään ihme, että ohi kulkee melontareitti.

Tarinat kertovat, että Aurikkovuorella asuu piru tai useampi. Vanhan kansan tarinoiden mukaan pirut ovat aiheuttaneet jos jonkinlaista kiusaa paikallisille. Milloin verkot ovat olleet solmussa, ja milloin vuorelta on lennellyt suuria kiviä. Kansanuskomusten pirut eivät ole yksiselitteisesti pahoja tai rinnastettavissa raamatun paholaiseen, vaan ne ovat jättiläisten, menninkäisten ja hiisien tapaan henkiolentoja, joiden on uskottu vaikuttavan maailman kulkuun. Aurikkovuoren kivikot ovat varmasti näyttäneet jättiläisten tekosilta.

Viitisen metriä Aurikon mökkirannasta aironpidike hankaimineen sanoo itsensä lopullisesti irti.

Tytöt alkavat kyllästyä juttuihini. Toispuolinen soutaminen on kirotun hidasta, vaikka järvi on muuttunut peilityyneksi. Alan vähitellen epäillä piruilla olevan sormensa pelissä.

Onneksi laituri häämöttää jo. Viitisen metriä Aurikon mökkirannasta aironpidike hankaimineen sanoo itsensä lopullisesti irti. Pirujen kiusaa tai ei, joka tapauksessa merihädältä vältyttiin juuri ja juuri.

Neidot pääsivät perille, vaikka se vaati hieman enemmän kuin 90 aironvetoa.