Mieluummin vaikka järjestölle kuin valtion pohjattomaan kirstuun

Anne Kotipuro 12.09.2018 11:40 | Lähetä palautetta artikkelista

Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä 13. syyskuuta kannustaa keskustelemaan omaisuuteensa kohdistuvista toiveista.
Valtio on edelleen merkittävä perintöjen vastaanottaja. Hyvä testamentti -kampanja muistuttaa, että testamentti antaa tekijälleen päätösvallan, kenelle hänen omaisuutensa jaetaan poismenon jälkeen. Kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että ikä on merkittävin testamenttaamiseen aktivoiva tekijä. Seuraavaksi eniten testamenttaamiseen aktivoivat varallisuus ja terveydentila.
– Kansainvälinen testamenttilahjoittamisen päivä on muodostunut perinteeksi, ja tuolloin maailmalla järjestetään erilaisia tempauksia, kertoo Hyvä testamentti -kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski.
– Syitä testamenttaamiseen on monia, ja kiinnostus on tasaista. Kampanjasivuillamme vieraillaan tasaiseen tahtiin, ja lakiasiantuntijamme saa jopa parikymmentä yhteydenottoa kuukaudessa, hän jatkaa.

Testamenttien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska testamenttia ei tarvitse rekisteröidä. Isossa-Britanniassa kolmasosa väestöstä on ilmaissut tehneensä testamentin, Ruotsissa yli 20 prosentilla ja Suomessa noin 10 prosentilla on testamentti.
Usein testamentti tehdään keski-iässä. Muutoksia kerran laadittuun testamenttiin tehdään harvoin, vaikka se olisi käytännössä mahdollista.
Yleisin syy tehdä testamentti on muutos perhesuhteissa. Seuraavaksi yleisimmät syyt ovat muutos varallisuudessa ja terveydessä.

Suurin syy (58 %) testamentin puuttumiseen on, että ihminen ei ole ajatellut asiaa. 20 prosenttia kokee, että he ovat liian nuoria tekemään testamentin. 17 prosenttia puolestaan kokee, että heillä ei ole mitä testamentata.
Brittiläistutkimus vuodelta 2012 kertoo, että 70 % briteistä kokee voivansa helposti puhua kuolemasta, mutta kuitenkin vain 45 % on keskustellut kuoleman jälkeisistä toiveistaan.
Järjestöille osoitettujen testamenttien syynä on usein itselle tärkeän asian tukeminen. Talouden suunnittelu ja verohyöty seuraavat henkilökohtaisia motiiveja. Kuitenkin niiden vaikutus testamenttaamiseen on suurempi kuin esimerkiksi ystävien tai sukulaisten suositus.

Vuonna 2015 käynnistetyssä Hyvä testamentti -kampanjassa on mukana 21 järjestöä. Kampanjan tehtävänä on herättää keskustelua ja jakaa tietoa testamenttaamisesta.
Kampanjan koordinaattorin Pia Tornikosken mukaan järjestöjen saamien testamenttien määrä on ollut kasvussa viime vuosina, joskin vaihtelua on järjestöittäin ja vuosittain.
Kappalemäärällisesti perintöjä voi tulla useampikin. Keskimäärin perinnöt muodostavat noin 12 prosenttia järjestöjen toiminnan rahoituksesta.
Isossa-Britanniassa perinnöt ovat yksi suurimmista järjestöjen rahoituslähteistä: testamenttilahjoitukset ovat arvoltaan vuosittain yli kolme miljardia puntaa.

 
Tornikoski tunnistaa kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa esiin nostetun huomion siitä, että vaikka testamenttaaminen on yleistymässä, siitä ei välttämättä puhuta.
– Järjestöiltä keräämämme palautteen mukaan testamenttilahjoituksia tulee paljon yllätyksenä, jopa niin että henkilö ei ole ollut järjestöön missään yhteydessä, sanoo Tornikoski.
– Pienelläkin muistamisella voi tukea huomattavissa määrin itselle tärkeää asiaa. Kun on tehnyt tärkeän päätöksen, kannattaa siitä mainita jollekin. Järjestöissä kunnioitetaan kunkin henkilökohtaisia toiveita esimerkiksi yhteydenpidon osalta, toteaa Pia Tornikoski.
Kannattaa ainakin huolehtia siitä, että testamentti on laadittu oikein ja sen olemassaolosta on tieto. Yhtä tärkeää kuin laatia testamentti on varmistua siitä, että alkuperäinen ja omakätisellä allekirjoituksella varustettu asiakirja löytyy, kun sitä tarvitaan. Näin omaisuus menee sinne, minne sen on toivonut menevän.