Marraskuuta mennään,

Oriveden Sanomat 21.11.2018 15:41 | Lähetä palautetta artikkelista

Marraskuuta mennään,
ja pikkuhiljaa on havaittavissa talven merkkejä. Lehdet varisevat hiljalleen puista ja sateiset päivät ovat lisääntyneet. Aurinko on kuitenkin esiintynyt tasaisin väliajoin jakaen omaa energiaansa ei niin hyvin alkaneeseen kauteen.

Peli Cannesia vastaan oli hyvä taistelu. Joukkueemme tekemisessä oli huomattavissa hieman enemmän harmoniaa. Paljon tietysti uupuu: 17 virhettä syöttöruudussa oli aivan liikaa, ja se on sitä ketä tahansa vastaan.
Verkon toisella puolella Orpossakin pelannut Agnes Pallag nosti suurimman osan kenttään menneistä syötöistämme hyvällä prosentilla. Myös Agnesin ja Cannesin toisen yleispelaajan voimakkaat viistohyökkäykset olivat vastustamattomia.
Emme pystyneet vastaamaan tähän omalla tykityksellämme Cannesin vahvaa torjunta- ja puolustussysteemiä vastaan. Erien alut olivat taas kerran meidän tähtihetkiämme, mutta jo totutusti erän puolenvälin jälkeen vastustaja rymysi muutaman pisteputken turvin johtoon ja erien voittajaksi. Yhden erän saimme haalittua itsellemme paremmalla tekemisellä torjunnan ja puolustuksen puolella.

Nyt takanamme on 5 peliä. Niistä olemme saaneet 3 pistettä ja sijoituksemme on 12:s. Pelit Pariisia ja Venellesiä vastaan ovat jääneet harmittamaan. Näitä joukkueita vastaan olisimme voineet hankkia muutaman pisteen enemmän. Mutta näillä mennään, mitä on, ja suunta on vain eteenpäin.
Pelissämme on nähtävissä kehitystä, mutta askeleet sitä kohden ovat olleet hieman liian hitaita. Toivon, että kun joulutauko koittaa, olemme hieman paremmissa asetelmissa kuin nyt.
Joukkueemme on täynnä mukavia persoonia ja olemme välttyneet turhilta konflikteilta, mutta ehkä juuri tämä tietynlainen hienovaraisuus onkin ollut este kehitykselle. Joskus kehitys vaatii kovia otteita, suorempaa puhetta ja vaatimusta tietystä tasosta.
Turhautumista on ymmärrettävästi huomattavissa. Toivon, että saamme sen valjastettua positiiviseksi energiaksi ja tuottoisaan tapaan toimia.

Tietysti täytyy muistaa, että kausi on vielä suhteellisen alussa, alkoihan se vasta vajaa kuukausi sitten. Mutta jokainen peli ja piste on joukkueellemme tärkeä.
Kauden alussa tavoitteeksemme asetettiin päästä playoff-otteluihin. Tämän tavoitteen toteuttamiseen joukkueenjohto oli laatinut listan joukkueista, joilta ”otamme” helpot pisteet, pelit, joista on saatava kairattua edes piste, ja pelit, joissa voimme pelata ilman paineita.
Henkilökohtaisesti en pitänyt tästä tavasta, mutta ehkä joillekin se tuo selkeyttä omaan peliin. Itse unohdin koko vaatimuslistan, ja yritän keskittyä jokaiseen peliin samalla tavalla.

Ennen joulutaukoa edessämme on 5 peliä cupin ottelu mukaan luettuna. Ensin aloitin tämän lauseen sanalla ”toivon”, mutta toivo ei nyt yksin riitä. Siispä: jotta voin lähteä hyvillä mielin joulun viettoon, aion ottaa enemmän vastuuta omasta treenaamisestani, tuoda valmentajille toiveita päivittäisiin harjoituksiimme ja keskustella kehittävästi joukkuetovereideni kanssa tekemisestämme.
Jotain on tapahduttava, ettei kausi vain vilise ohitsemme. Uskon, että tämä joukkue vaatii nyt jonkinlaista ravistelua. Joukkueessa vallitseva pieni epätoivo on kitkettävä ja ymmärrettävä, että meissä on jo kaikki tarvittava.

”The present situation is open, real and with an appreciation of the richness in the present. It’s the basic trust that the space is there already. The whole point is that we don’t have to get it; we have it.”
(teksti otettu USA:n maajoukkueliberon Dustin Wattenin blogikirjoituksesta ”Best day ever”)

Terveisin Salla