Kuinka viettää kestävä joulu?

Oriveden Sanomat 20.12.2018 15:23 | Lähetä palautetta artikkelista
Tarvitseeko erillistä joulukuusta hankkia, jos kotona on isohko huonekasvi? Koristeet löytyvät nurkista, ja lahjatkin voi kääriä sanomalehteen.

Joulu on monelle ihanaa aikaa, jolloin yhdessäolosta nautitaan, syödään hyvin ja muistetaan lahjoilla. Ympäristölle joulu ei kuitenkaan ole niin mukavaa, sillä moni jouluun liittyvä perinne voi olla ympäristölle kuluttavaa.
Yhdessäoloa varten matkustellaan, tehdään paljon ruokaa, ostetaan lahjoja ja koristeita. Moneen pöytään kuuluu kinkku, roskia tulee vinot pinot, kuusia kaadetaan tai valmistetaan muovista ja tavaraa hankitaan lisää ja lisää. Ympäristön lisäksi myös lompakko rasittuu.

Ilmastonmuutos ei mene tauolle joulurauhan ajaksi. Sen takia joulunakin olisi syytä tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Millä tavoin ympäristön voisi huomioida joulunvietossa? Kierrätys, aineettomuus ja kestävä ruoka toistuvat asiantuntijoiden pohdinnoissa joulunvieton ekologisuudesta.
Vinkkejä kestävään jouluun antoivat Vihreiden kaupunginvaltuutettu Miia Saarinen, Oriveden luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Helena Mendelin, Oriveden ympäristöinsinööri Tarja Viteli, Oriveden elinvoimajohtaja Pirkko Lindström sekä Juupajoen valtuuston jäsen Emmi Pajunen (vihr.).

 

Lahjoiksi vastaajat suosittelevat itse tehtyjä, aineettomia, paikallisesti valmistettuja tai kierrätyslahjoja. Myös roskien lajittelu sekä ruoan ja tavaroiden ekologisuus ovat ajankohtaisia joulunviettoon liittyviä asioita.
– Kun itse mietin joululahjoja, pyrin yleensä valitsemaan tavaran sijasta jonkin palvelun, kuten lahjakortin kampaajalle, lääkäriin tai esimerkiksi johonkin hemmotteluhoitoon. Jos ostan tavaraa, valitsen sellaisen tavaran, jota tiedän lahjansaajan varmasti tarvitsevan ja joka on hyödyllinen. Pyrin myös ostamaan tuotteita, jotka ovat lähellä valmistettuja. Lahjojen hankinnassa olisi hyvä pohtia myös sitä, tarvitseeko aina ostaa lahjaksi täysin uusi tuote, pohdiskelee Emmi Pajunen.

– Aina on tietenkin ajankohtaista lajitella jätteet ja viedä ne keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet, metallit, sähkölaitteet, biojätteet, pahvi, paperi, lasi pitäisi lajitella. Kinkkurasvoille ja muille paistorasvoille on jouluna kinkkutemppu-niminen keräys, mutta Orivedellä ei ole keräyspistettä. Kinkkurasvat sopivat myös biojätteisiin jäähdytettyinä kiinteään muotoon ja pakattuna, Tarja Viteli kertoo.

– Ruokaa teemme porukalla, vaikka sen yhdessä osoitteessa syömmekin. Lihaa meidän joulupöytäämme ei kuulu. Omaa jouluherkkuani ovat oman kasvimaan kesän ensimmäiset perunat pakastettuna. Uudet perunat jouluna ovat herkullisia, Helena Mendelin kuvailee omia jouluperinteitään.

– Onko minulla viimevuotisia koristeita vai hankinko uudet? Ostanko kiinalaisia, joulumyyjäisistä, kirpputorilta vai askartelenko itse? Heitänkö vanhat roskiin, vai lahjoitanko eteenpäin? Kynttilöitä on tavallisia ja ledejä. Valitsenko vähemmän kuluttavat led-lamput kuuseen ja koristeiksi vai käytänkö ensin vanhat valot loppuun? Osaanko kierrättää rikkinäiset tuotteet oikein? Rikkinäiset valosarjat ovat SER-romua, Miia Saarinen kannustaa ajattelemaan.

Lisää vinkkejä ja ajatuksia keskiviikon 19.12. Oriveden Sanomissa.

 

Anna Weckström