Kosketus Iso-Vuorijärveen

Juha Jäntti 03.09.2019 18:11 | Lähetä palautetta artikkelista
Iso-Vuorijärven riippukalliot muodostuvat suurelta osin graniitista, joka on Suomen kansalliskivi. Kuva Juha Jäntti.

Kuiva ja lämmin loppukesän päivä houkutteli laittamaan jalkaan kevyet ja hengittävät lenkkarit, jotka kastuvat heti suomaisemassa alkavalla polulla Kirvesjärvien päässä. Koska Iso-Vuorijärven luontoelämystä ei parane pilata märillä kengillä, kuljen paljain jaloin.

Neljän ja puolen kilometrin pituinen reitti kulkee läpi vaihtelevan maaston, soilta korpi- ja kangasmetsien kautta kallioisille järven rannoille. Matkan varrella on laavu Kirvesjärvellä ja lippaluolan suojassa sijaitseva nuotiopaikka Iso-Vuorijärven rannalla. 

Vuosikymmeniä vanha reitti on suosittu etenkin paikallisten keskuudessa, vaikkei sitä Oriveden seudun ulkopuolella juuri tunneta. Oriveden keskustasta matkaa kertyy noin 20 kilometriä, Korkeakoskelta alle 15 kilometriä.  

Iso-Vuorijärvi on erityisen upea paikka, jonka riippukalliot ovat ainutlaatuisia Pirkanmaan alueella. Alue olisi sopinut yhdeksi Suomen luontohelmeksikin. Epävirallinen helmi tämä ainakin on, kaikkine muotoineen, väreineen ja luonnon materiaaleineen, joihin saa hyvin kosketusta ilman jalkineita.

Ilta-auringon kosketus pehmentää graniitinpunaisen sävyissä hehkuvaa maisemaa. Kivipinta muuttuu kuin eläväksi olennoksi, sen terävät muodot pyöristyvät ja laskeutuva valo löytää niistä uusia sopukoita, halkeamia ja jäkälän värjäämiä raitoja. Veden päälle kurottuvat kalliot heijastuvat järven pinnasta ja hetkeksi kaikki tuntuu muuttuvan hennon punaiseksi.  

Anna Weckström

Lue lisää Iso-Vuorijärven riippukallioista 4.9. ilmestyvästä numerostamme.