Kokki, joka kuusikymppisenä aloitti hotellinpidon

Hotelli Sointulan sisustuksen suunnittelussa näkyy vahvasti myös Birgit-vaimon värisilmä. Hänellä on oma työnsä vanhusten kanssa, vaikka välillä onkin tehty vuosikausia yhdessä töitä.

Istumme Jussi Teppolan kanssa entisen Opiston tiloihin syntyneen hotelli Sointulan aamiais- ja oleskeluhuoneessa. Vaikka nettisivut olivat vasta valmistumassa, varauksia on tullut jo mukavasti, ja kesää kohti kysyntä vain kasvaa. Paikalla on myös vaimo Birgit, joka edelleen tekee kolmea päivänä viikossa omaa työtään vanhusten kanssa Tampereella Viola-kodissa.

Siivoamista riitti, mutta varsinaista remonttia ei juuri tarvinnut tehdä. Kuukauden päivät aherrettiin täysillä ennen ensimmäisiä majoittujia. Oleskelutilaan hommattiin astianpesukone, samoin vieraiden käytössä on pyykkikone ja ruoanlaittovälineitä.

– Yllättävän paljon meni vuodevaatteisiin, jotka on teetetty varta vasten tänne, ei mitään kaupan halpislakanoita.
Ravintolan keittiö päärakennuksessa on jo kunnossa, salia vielä laitettiin.

– Ei sen ihan näin pitänyt mennä, mutta olihan tästä ollut jo monta vuotta puhetta Ahlmanin kanssakin. Jo pari vuotta sitten yritin tätä vuokrata, mutta pitivät ennemmin tyhjillään, hän kuvailee.

– Firma on liikaakin henkilöitynyt minuun, aina pyydetään – edes laulamaan, Jussi pohdiskelee.
Laulaminen on kulkenut Jussin mukana mukana lukuun ottamatta 25 vuoden taukoa, kun pikkupoikaa raahattiin laulamassa jos missä kissanristiäisissä. Se ahdisti niin, että sanatkin unohtuivat. Kun karaoke sitten tuli, kesti kauan, ennen kuin hän tarttui mikrofoniin.

– Itsekseni saatoin laulaa, vaikka Kalastajatorpan pitkässä käytävässä rakennusten välillä. Siellä oli mahdottoman hieno akustiikka, vetäisin siellä Hopeisen kuun ja joku oli kuullut, kehuivat ääntäni. Sitten ravattiinkin kaikissa karaokekuppiloissa, Birgit kulki matkassa.

– Orivedellä aloin myös ottaa laulutunteja. Näyttelemisestä tykkäisin enemmänkin, jos olisi aikaa käydä harjoituksissa. Ehkä minä vielä kokeilen jossakin kesäteatterissa!

Ralli oli 30 vuotta sitten täysillä Jussin kuvioissa. Leipomoyrittäjänä toimiessaan hän ajoi itse monet rallit ja toimi vuosikausia kartturina, myös taloudellisuusajokisoja tulli kierrettyä pitkin Pohjoismaita.
Viime kesänä Jussi palasi ralleihin nuoren Konsta Saarisen kartanlukijaksi, ja vuosi sitten ajoi itse ensimmäisen kerran 25 vuoteen.

– Selvisin maaliin, enkä edes viimeisenä!

Kuhmoisista alkoi aikanaan WRC-tiimien testimuonitus, kiitos vanhojen tuttavuuksien. Testiporukat tulevat joka kesä, mutta ensi kesänä ralliväki majoittuu Sointulaan, eikä kaikkia aterioita tarvitse enää kuskata metsään.

– Ovat kovia herkkusuita nämä merkkitallien taustajoukot, eivätkä kraanavettä suostu juomaan, pakettiautolasteittain pullovettä on heille kuskattu.

Jussin yrittäjäntaival on ollut pitkä, monipolvinen ja usein mutkainen. Rohkeuden puutteesta häntä ei ainakaan voi moittia, mutta oppirahat on maksettu moneen kertaan.

– Ehkä se oli eniten tietämättömyyttä: kun innoissaan lähdetään johonkin, ei loppuun asti ajatella.
Birgit täydentää lempeästi taustalta, että Jussi on impulsiivinen ja herkästi innostuva ja jos on jotakin päättänyt, sen myös tekee.

Loppiaisen aikaan ollut 60-vuotispäivä jäi juhlimatta, kun hotellin aloitus työllisti. Viikonloppuna aikuiset tyttäret kuitenkin yllättivät viemällä Jussin Putous-ohjelman studioyleisöksi. Ehkä ne juhlatkin vielä pidetään, keväämmällä.

 

Lue Jussin värikkäästä kokintaipaleesta keskiviikon lehdessä!

Leave a Comment