Koeta miettiä, mitä suuhusi pistät!

Kati Pääkkönen 01.02.2019 11:59 | Lähetä palautetta artikkelista

Hiljattain ilmestynyt FinRavinto-tutkimus kertoo, että me suomalaiset syömme keskimäärin hyvin epäterveellisesti. Siis yhä, vaikka joka tuutista tuntuu tulevan tietoa: syö niin tai näin, niin voit hyvin.
Kuitenkin se, minkä liian usein ajattelemme tiedoksi, ei ehkä olekaan sitä. Se saattaakin olla vain jonkun kokemus siitä, mikä on hänelle hyväksi. Lähtökohdaksi kannattaakin ottaa THL:n ravitsemussuositukset, jotka perustuvat asiantuntijatietoon oikeanlaisesta ravinnosta.
Yhä pätee lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla ja tähän päälle pieni loraus kasviöljypohjaista kastiketta. Perunan, täysjyväpastan tai muun täysjyväviljalisäkkeen osuus annoksesta on noin neljännes. Loppuneljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle tai palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävälle kasvisruoalle.

 

Murheenkryyni tutkimuksessa on erityisesti miesten suosima punainen liha. Sitä pitäisi vähentää yhtä lailla kuin prosessoitujen tuotteiden, kuten leikkeleiden, nakkien ja makkaroiden popsimista.
Miehistä jopa kahdeksan kymmenestä syö näitä kaikkia yli suositusten, naisistakin neljännes. Noita lihatuotteita saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa – siis sama määrä, mitä kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä.
Tyydyttyneitä rasvoja, joita on esimerkiksi voipohjaisissa levitteissä ja juustoissa, pistellään suuhun edelleen aivan liikaa, samaten suolaa.

 

Tutkimuksen mukaan miehistä vain 14 ja naisista 22 prosenttia syö riittävästi kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Niitä saisikin syödä paljon, vähintään 500 grammaa päivässä! Joskus luin jostakin nyrkkisäännön, jonka mukaan aikuisen on hyvä syödä värikkäitä terveyspommeja viisi omankokoista kourallista päivässä. No, yksi omena tai appelsiini on jo annos. Näitä olisi hyvä ottaa kaveriksi joka aterialle.
Itselläni on ainakin päiviä, ettei tuo määrä täyty mitenkään. Okei, myönnän, että työevääksikin kannattaa ehkä pakata hivenen enemmän kuin yksi mandariini tai neljä kirsikkatomaattia. Parannettavaa on itselläni tässä ainakin.
Työlounaalla tavoite onnistuukin paremmin, sillä kerta-annoksena salaatteja tulee syötyä enemmän.

 

Fakta silti on, että entistä useamman olisi hyvä alkaa korvata lihaa kasvisruoalla aluksi vaikka kerran viikossa. Tämä olisi sekä kansanterveydellisesti että useimmiten ekologisesti hyvä teko.
Jos entistä useampi alkaisi käyttää kasviksia, tällä olisi enemmän kansanterveydellistä vaikutusta kuin sillä että pieni joukko ihmisiä ryhtyy täysvegaaneiksi. Siis eivät pistä suuhunsa mitään eläinperäistä.
Uusi vuosi ja uudet kujeet – nyt on hyvä alku yrittää ruveta syömään terveellisemmin. Vielä kun saa enimmät suklaahoukutukset kuriin. No, tarjolla olevat joulusuklaat on suurelta osin kai jo syöty.

 

Paljon on väliä silläkin, miten lounaspaikoissa tarjottu ruoka on valmistettu. Suolaa ja huonoja rasvoja voi saada lounaallakin liikaa.
Tutkimuksessa yllätti se, että miehet syövät niinkin paljon enemmän lihaa kuin naiset. Osaselitys löytynee miesten isommasta lihamäärästä lautasella. Naiset ja miehet syövät kuitenkin paljon yhdessä, jolloin terveellisemmin syövän tyyli voisi tarttua hivenen toiseenkin.
Punainen liha suositellaan korvattavaksi kalalla, vaalealla lihalla tai palkokasveilla. Itse olen opetellut käyttämään papuja ja linssejä entistä enemmän. Niistä saa hyvää ruokaa, mutta kaikille pavutkaan eivät yksinkertaisesti maistu. Tämänkin olen saanut karusti havaita.