Kehitys ei kehity

Oriveden Sanomat 20.03.2019 15:17 | Lähetä palautetta artikkelista

Suomen kieleen on pesiytynyt typerältä kuulostava ilmaus kehitys kehittyy. Sille on käyttöä, kun ihastelemme kännykkämme tai automme uusia ominaisuuksia. Ongelma on kuitenkin siinä, että kehitys nimenomaan EI KEHITY, vaan menee takapakkia. Tämä koskee erityisesti palveluita.
On jotenkin irvokasta, että yhteiskunnan uudesta vaiheesta on alettu käyttää nimitystä palveluyhteiskunta. Oikeampi nimitys olisi omatoimiyhteiskunta. Toki tilastojen mukaan yhä pienempi osa ihmisistä saa elantonsa peruselinkeinoista, kun palvelut valtaavat alaa. Joka päivä joudumme kuitenkin todistamaan paradoksin: mitä enemmän ihmisiä toimii palvelusektorilla, sitä huonompaa palvelua saamme.

 

Emme elä palveluyhteiskunnassa, vaan omatoimiyhteiskunnassa. Harva enää muistaa aikaa, jolloin autoon sai polttoainetta ilman, että kädet haisivat sen jälkeen bensalle. Bensanotto on lyhyt ja vaivaton toimenpide verrattuna moneen muuhun kuluttajille siirrettyihin toimiin.
Matkat ostettiin aikaisemmin matkatoimistoista, joihin mentiin katsomaan, mitä on tarjolla, ja myyjän neuvoja kuunnellen tai ne sivuuttaen ostettiin sitten matka.
Nykyään matkaa suunnittelevat viettävät illasta toiseen oman tietokoneen ääressä ja vertaavat lentoja ja hotelleja, koska Trivago ei sitä tee puolestasi, vaikka lupaa. Nettiä käyttämällä ihmiset kuvittelevat säästävänsä aikaa.
Kun soitat pankkiin, vakuutusyhtiöön tai virastoon, saat kuulla suomen kielen suosituimman repliikin: ”Kiitoksia soitostanne. Valitettavasti kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nyt varattuja. Palvelemme tietä mahdollisimman pian”.
Samalla ne ehdottavat kyseisen palvelumuodon välttämistä viittaamalla nettisivuston osioon, josta löytyy vastaukset tavallisimpiin asiakkaiden kysymyksiin. Mutta kun minun kysymystäni kukaan ei ole vielä esittänyt.

 

Pankkien lukumäärä tämän lehden lukija-alueella kertoo kouriintuntuvasti kehityksen suunnan. Ei tarvitse olla kovinkaan vanha muistaakseen, että pankkeja oli melkein joka kylällä. Ei ole enää. Ja nyt lähtee Nordea Oriveden keskustastakin. Ei mikään yllätys.
Jos joku ajatteli vuosia sitten, että kilpailu kyllä karsii huonosti palvelevat yritykset, hän on joutunut pyörtämään sanansa monet kerrat. Ei karsi. On käynyt jo liiankin selväksi, että markkinatalouden kuningas ei ole asiakas, vaan osakas.

 

Kaikkein karmivimmat esimerkit ovat viime aikoina tulleet hoitoalalta. Kilpailu tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on tarkoitettu. Suuret kansainväliset yritykset voittavat tarjouskilpailut, koska heillä on apuna pätevät myyjät ja lakimiehet.
Sen jälkeen raha ratkaisee ja säästää pitäisi kaikesta, jotta osakkeenomistajat olisivat tyytyväisiä. Osakeyhtiöt on ihan laissa velvoitettu tuottamaan voittoa.
Koska palveluntarjoajan ykkösprioriteetti ei ole tarjota hyvää palvelua, vaan tuottaa voittoa, palvelun ostaja joutuu käyttämään paljon resursseja vahtiakseen sen toimintaa.
Sopimuksiin on kirjattava tarkkaan, montako sekuntia lääkärin on seisottava potilaan vieressä ja millainen tutkinto siistijällä tulee olla. Kun sitten toiminta pääsee alkuun, pitää kaiken aikaa vahtia, noudatetaanko sopimusta vai onko töissä kuolleita sieluja ja tekevätkö elävät sielut sitä, mitä niiden tulisi tehdä.
Luottamusta on pidetty suomalaisen yhteiskunnan menestyksen yhtenä selityksenä. Kun sitä ei ole, tarvitaan valvontaa. Ja sitten tarvitaan niitä jotka valvovat valvojia. Vähän niin kuin Neuvostoliitossa.

Arto Mustajoki