Jokaiselle sankarihaudalle löytyi havunlaskija

Vesa Kangas 07.12.2017 10:10 | Lähetä palautetta artikkelista
Tolvajärven taistelun muistomerkin paljastusta todista kolmisensataa osallistujaa. Kaikille 197 sankarihaudalle saatiin muistohavun laskija.

Kolmisensataa osallistujaa saapui Längelmäen kirkkoon itsenäisyyspäivänä. Jumalanpalveluksen jälkeen laskettiin havut sodissa kaatuneiden haudoille ja paljastettiin Tolvajärven taistelun muistomerkki.
Muistomerkin paljastustilaisuudessa puhunut Jukka Pajunen kertasi Tolvajärven taistelun merkitystä talvisodan kulkuun: Talvisodan alku oli lohduton. Vihollinen eteni kaikilla rintamilla, eivätkä omat vastatoimenpiteet onnistuneet. Ensimmäinen lohdullinen tieto tuli Tolvajärveltä, missä vihollinen lyötiin rajulla vastahyökkäyksellä. Menestys antoi uutta uskoa koko kansalle niin sota- kuin kotirintamilla.
Sotamenestys vaati kuitenkin hintansa ja vei mukanaan paljon nuoria miehiä sankarihautaan ja vielä runsaammin tuotti haavoittuneita ja sotainvalidejä.
– Tämän johdosta olemme me, näiden sotaveteraanien lapset ja lastenlapset päättäneet hankkia Tolvajärven taistelun muistopaaden, jolla osoitamme kiitollisuutemme ja kunnioituksemme mainittuun taisteluun osallistuneille sotureille. Samalla toivomme, että tietoisuus heidän uhrautumisestaan näin säilyy ja siirtyy seuraaville sukupolville, Pajunen sanoi.
Oriveden kaupungin ja seurakunnan seppeleen muistomerkille laskenut Heikki Salomaa puhui maan ja kunnan itsenäisyydestä.
– 367 vuotta jatkunut Längelmäen itsenäinen historia päättyi 2007, kun kunta ja seurakunta jaettiin Oriveden ja Jämsän kesken. Vaikka jako aluksi tuntui jopa lamaannuttavalta, on sen kanssa opittu elämään ja näkemään mahdollisuudet. Ei raja estä myöskään yhteistyötä ja kanssakäymistä. Kyläyhdistykset ja muut järjestöt toimivat nyt vilkkaammin kuin pitkään aikaan. Pidetään toisista ja kylistä huolta. Viimeisimpänä hyvänä hankkeena on tämän Kirkon seudun kyläyhdistyksen päätös ostaa tuolla pellon toisella puolella oleva seurakuntakoti Päivölä kyläyhdistykselle palvelemaan kyläläisiä, seurakuntien jäseniä ja muitakin tarvitsevia yhdessä Längelmäen oman miehen Antti Piimäsen johdolla 1772 rakennetun kirkkomme kanssa, Salomaa sanoi.