Ilmastollisia

Juha Jäntti 20.11.2019 16:31 | Lähetä palautetta artikkelista

Osallistuin syyskuussa toimittajille suunnattuun koulutukseen ilmastonmuutoksesta. Ilmatieteenlaitos on järjestänyt kyseisiä kursseja pian 20 vuoden ajan. Aihetta on siten pidetty esillä tätäkin kautta jo hyvän aikaa.
Aikomukseni on ollut tehdä kurssin annin pohjalta useampiakin juttuja ilmastonmuutokseen liittyen. Tarkoitus on tuoda teemaan paikallinen ulottuvuus. Tavoite on olemassa, vaikka liikkeellelähtö on ollutkin luvattoman kankeaa. Aihe on tärkeä.
Suon toisaalta itselleni tiettyä ymmärtämystä ja armollisuutta. Kahden päivän anti oli niin iso annos tietoa ja ajatuksia, että sen kaiken purkaminen ja hahmottaminen ottaa oman aikansa. Minun on vain otettava jostain se aika, että jäsennän asiat jatkotyöstämistä varten.

Kurssin päähavainto oli se, että ilmastonmuutos ei ole mikään yksiselitteinen asia. Kasvihuoneilmiö on jo itsessään mutkikas kokonaisuus. Mekanismit, jotka vaikuttavat maapallon lämpötasoon ja sen muutoksiin, ovat moniulotteisia. Muuttujia on paljon.
Senkin sain kuulla, että ilmastonmuutos ei ole mikään erillinen ongelma, johon voimme kehittää omat erilliset ratkaisunsa. Ilmastonmuutos on yksi osatekijä planeettamme tulevien aikojen elinkelpoisuuden kannalta. Jatkuva talouskasvu, väestönkasvu, saastuminen, ravinnon riittävyys. Siinä on ihmiskunnalle jossakin määrin tehtävää, että kaikki tämä saadaan luonnon ja ihmisen kannalta siedettävään tasapainoon.

Sain kurssilla ainakin kertauksena sen ymmärryksen, että kasvihuoneilmiö pitää meitä hengissä. Jos tuota ilmiötä ei olisi, maapallon pinnan keskimääräinen lämpötila olisi reilut 30 astetta alhaisempi kuin nyt. Siksi on tärkeää, että ilmakehä sisältää kasvihuonekaasuja, joista tärkeimmät ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Nuo kaasut päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta ne estävät maapallon pinnan lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen.
Ongelmia syntyy, kun kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallolla vallitseva keskimääräinen lämpötila nousee. Ilmasto muuttuu eri tavoin maapallon eri alueilla. Suomessa lämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.
Euroopan osalta ennusteet kertovat, että lämpötila nousee talvella eniten Pohjois-Euroopassa ja kesällä mantereen eteläosissa. Sademäärä lisääntyy pohjoisessa ja vähenee etelässä.
Ilmaston lämpeneminen voi olla suomalaisittain katsoen jopa hyödyllinen oloinen ilmiö. Kasvukaudet pidentyvät ja saamme enemmän lämpöä myös keväisin ja syksyisin.
Kansallinen näkökulma on kuitenkin tässä kohtaa liian kapea. Maapallon mittakaavassa ilmiö on vaarallinen, koska sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Eliölajeja voi kuolla sukupuuttoon muutoksen seurauksena.

Asiantuntijat kertoivat ilmaston ilmiöiden mittauksista ja seurannasta. Päästölähteiden satelliittikartoitus kehittyy, ja pian ollaan ehkä siinä vaiheessa, että yksittäisiäkin suuria päästöjen aiheuttajia voidaan havaita ja tunnistaa.
Perusasioina tiedetään pitkäaikaisten mittausten pohjalta, että maapallon keskimääräinen lämpötila nousee jatkuvasti. Sekin on mitattava suure, että esimerkiksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa. Se kasvaa niin nopeasti, että ihmisen toiminnalla on tässä kohtaa väistämättä merkittävä vaikutus.
Mitä on tehtävissä? Päästöjä pitää vähentää, mutta ilmeisesti yksi se ei riitä. Ilmakehästä on saatava hiilidioksidia pois. Tulemme lähelle kotimaan metsä- ja maataloutta ja niiden hiilinieluja. Uutta tekniikkaa kehitetään niin päästöjen vähentämiseen kuin hiilen sidontaankin.

Miten tästä kaikesta muodostuisi selkeä ja jotenkin helposti omaksuttava kokonaiskuva? Tavoite voi olla aika vaativa. Mutta aion yrittää selvittää näitä itselleni, ja jaan tätä kaikkea myös luettavaksenne. Niin. Kun näin lupaan, niin lupaus on myös pidettävä. Siinä sitä motivaatiota osaltaan.
Palaan asiaan.