Fysiikkaa opiskellaan yhteisöllisesti

Oriveden Sanomat 08.12.2017 12:50 | Lähetä palautetta artikkelista

Viime keväänä ylioppilaskirjoitusten lomassa koitti korkeakoulujen yhteishaku, tuo ponnahduslauta moniin uusiin mahdollisuuksiin. Totta kai tilaisuus oli käytettävä hyväksi ja haettava opiskelemaan juuri niihin unelmien opiskelupaikkoihin, joihin sisäänpääsystä oli unelmoinut pienestä pitäen.
Itse hain ensisijaisesti Tampereen lääketieteelliseen tiedekuntaan, sillä lääkärin ammatti on ollut haaveenani jo pidemmän aikaa. Varavaihtoehtona takataskussa oli hakeutuminen opiskelemaan fysikaalisia tieteitä, jonne pääseminen vaikutti olevan lääkistä helpompaa vähemmän kilpailun vuoksi.

Keväällä kuitenkin ylioppilaskirjoitukset veivät lähes kaiken energian, eikä jaksaminen riittänyt loppukeväästä intensiiviseen opiskeluun, jota lääkiksen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi vaatinut. Kävin töissä ja Kiinassakin tuli pyörähdettyä Oriveden lukion järjestämällä opintomatkalla.
Olin kuitenkin lääkiksen pääsykokeessa, mutta koepisteeni jäivät kauas sisäänpääsyrajasta. En kuitenkaan lannistunut, vaan päätin, että haen seuraavana vuonna uudestaan paremmalla menestyksellä.

Vaikka lääkiksen ovet eivät vielä auenneetkaan, iloinen yllätys oli saada tieto fysiikan opiskelupaikasta. Vaikka fysiikka ei ollutkaan ensisijainen tavoitteeni, ja lääketiede on edelleenkin kiikarissa, en kadu paikan vastaanottamista.
Fuksisyksy on ollut melkoinen kokemus, ja totaalinen ympäristönmuutos on tuonut mukavaa vaihtelua. Opiskeluympäristö ja yhteishenki Kumpulan kampuksella on aivan huippuluokkaa. Olen päässyt nauttimaan opiskelijaelämästä ja sen mukanaan tuomista riennoista, saanut paljon kavereita, vieraillut tähtitornilla, tutustunut ainejärjestöjen toimintaan, oppinut paljon matematiikkaa, tuskaillut laskuharjoituksia yhdessä muiden kanssa, kokenut soluasumisen hyviä ja huonoja puolia sekä oppinut arvostamaan maaseudun rauhaa ja valosaasteetonta tähtitaivasta.

Fysiikan opiskelu on tähän asti ollut hyvin matemaattista ja melko haastavaakin. Opiskelu on erittäin yhteisöllistä, sillä yksinään tehtävien puurtamisen sijaan niitä ratkotaan porukalla laskupajoissa, jolloin yhdessä oppiminen korostuu.
Luennoillakin tulee istuttua, mutta muistiinpanojen kirjoittamisen sijasta sielläkin monesti lasketaan malliesimerkkejä tai vaihtoehtoisesti harjoitellaan esimerkiksi koodaamista, joka on yksi luonnontieteilijän tärkeimpiä taitoja.
Opiskelijaelämä on hauskaa, ja positiivisin mielin jäänkin odottamaan, mitä tuleva kevätlukukausi tuo tullessaan mielenkiintoisten opintojen ja pääsykokeisiin valmistautumisen lisäksi.

Anna-Riikka Sahra