Ennen oli kaikki paremmin

Anne Kotipuro 12.04.2018 08:40 | Lähetä palautetta artikkelista

Jos otsikon lauseella tarkoitetaan meikäläisen teinivuosia 1970-luvulla niin ei taatusti ollut. Rumia vaatteita, kummallinen yhtenäiskulttuuri, ahdasmielistä ajattelua. Ruskeaa, harmaata.
Maailmanloppu oli tulossa varmasti ja ihan justiinsa. Kylmä sota oli käynnissä, ja sen eskaloituminen koko maailman tuhoutumiseen ydinsodan seurauksena oli vain ajan kysymys.
Kaikkinainen normeista poikkeaminen oli pahasta. Turpaan tuli kylillä, jos oli vaikkapa korvakoru miehellä. Jos koru oli vasemmassa korvassa, niin se tarkoitti, että kyseessä on homo. Toisaalta tulkinnat vaihtelivat, saattoi se olla oikeakin korva. Joka tapauksessa, jos tulkinta tehtiin äijäporukan toimesta kännissä yöllä nakkikioskilla, niin lopputuloksen arvaattekin.
Jos henkilöllä nakkikioskilla oli vielä pitkä tukka, niin kyseessä oli lisäksi huumehörhöhippi. Lopputuloksen arvaattekin.
Pitkänäperjantaina ei saanut tanssia eikä edes soittaa musiikkia jukeboksista. Kaljaa ei todellakaan saanut kioskeista. Toisaalta musiikki (ainakin rock-sellainen) oli loistavaa, tupakointi oli coolia eikä yhtään niin vaarallista kuin tänä päivänä.
Usko tulevaisuuteen oli kova: meidän sukupolvemme tulisi mullistamaan maailman ja saamaan kaljat kioskeihin. Ja näin todellakin kävi! Sillä tavalla maailma oli kuitenkin mallillaan, että Pahkasika-lehden hulvattomat jutut olivat mielikuvituksen tuotetta, mutta tänä päivänä todellisuus on Pahkasikaakin älyttömämpi. Että sikäli ennen oli kuitenkin paremmin.

Jos taas tarkoitetaan 1500-lukua, niin sikäli ennen oli paremmin, että silloin oli maailmanloppu kauempana kuin nyt. Vaikka oli se silloinkin lähellä, nimittäin kun Mikael Agricola kehitti kirjakielen, niin ensimmäiseksi piti tietenkin kääntää kiireesti Raamattu suomeksi, koska muuhun ei todennäköisesti jäisi aikaa.
Aika paljon on kuitenkin kirjoitettu sen jälkeen, joten maailmanlopun ennustajat eivät ainakaan olleet parempia kuin nykyään, joskaan eivät ehkä huonompiakaan, joten siinä suhteessa ennen oli ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin nyt.
En ihan tarkalleen osaa sattuneesta syystä (en ole ihan niin vanha) sanoa, oliko elämä muuten 1500-luvulla paremmin kuin nyt. Jos satuit olemaan jonkinlainen säätyläinen tai aatelinen tai porvari, etkä asunut esimerkiksi maakuopassa, niin elämä saattoi hyvinkin olla rentoa ja mukavaa. Toisaalta ihmisten elinikä oli kyllä huomattavasti nykyistä lyhyempi, joten se laitetaan miinuspuolelle.

Jos tarkoitetaan elämää näillä main sata vuotta sitten niin ei todellakaan ollut paremmin. Käsittämättömältä tuntuu, että tuossa likimain meidänkin pihassa asemanseudulla on käyty verisiä taisteluja sodass,a jossa ei lopulta ollut kuin häviäjiä.
Väistämättä nousee mieleen ajatus, voisiko tänä päivänä tapahtua vastaavaa. Että meidän alta kaksikymppiset pojat lähtisivät naapurin saman ikäisiä listimään. Tuskinpa vain viitsisivät, ja olosuhteetkin ovat täysin toisenlaiset.
Sata vuotta sitten oltiin eletty niin kauan rauhan aikaa Suomessa, että sodan kauhut olivat unohtuneet ja se tuntui kai pikemminkin jännältä seikkailulta nuorten poikien mielestä. Ei ollut somea ja internettiä viihdykkeenä, vaihtoehtona oli vain raskas fyysinen työ.
Täytyy lisäksi muistaa, että suurin osa kansasta ei osallistunut sotaan millään tavalla. Nykyään on kuitenkin havaittavissa jonkinlaista ääriliikehdintää, mutta onneksi se on suurimmaksi osaksi vielä pesinyt internetin syövereissä.
Onhan se vähän liikaa vaadittu, että lähdettäisiin tuonne jonnekin ulos tappelemaan ja palelemaan, kun voi omassa kotona rauhassa öyhöttää menemään facebookin keskustelupalstoilla.
Jos kaikki netissä räyhääjät kokoontuisivat kasvotusten vaikka Oriveden torille, niin olisikohan kielenkäyttö vähän hillitympää?
Niin että kyllä minä lähtisin siitä, että nykyään on kaikki paremmin. Paitsi että maailmanlopun lähentyminen entistä enemmän aiheuttaa pientä levottomuutta. Sehän voi tulla jo muutaman miljardin vuoden kuluttua tai ehkä jopa nopeammin.
Aiheesta kiinnostuneet voivat ennen maailmanloppua perehtyä internetissä sivustoon, joka käsittelee asiaa seikkaperäisesti. Googlaa ”maailmanloppu odotettavissa aivan kohta pian”. Sieltä saat täysin varmaa tietoa!

Miika Söderholm
Kirjoittaja on Orivedellä jo parikymmentä vuotta asunut punkrock-muusikko, joka on tehnyt biisejä ja soittanut muun muassa bändeissä Ypö-Viis, Pojat ja Debbie. Julkaistuaan soololevyn vuonna 2017 hän on keikkaillut enimmäkseen Miika Söderholm & Punatulkut -yhtyeen kanssa.