Emme elä pelkästään oman kunnan kuplan sisällä

Anne Kotipuro 14.09.2018 15:24 | Lähetä palautetta artikkelista

Lapsuuden kasvuympäristöllä ja kotikunnalla on suuri merkitys ihmisille oman identiteetin kannalta, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Meille hämäläisille vaatimattomuus on edelleen kunnia-asia, ja Pohjanmaalla ollaan edelleen ylpeitä, kun rakennetaan naapurin isäntää suurempi pirtti. Maailma muuttuu, vai muuttuuko?
Osana identiteettiä ja arkielämään vaikuttavana asiana on myös maakunta. Vaikkei nykypäivänä elämä rajoitu oman maakunnan alueelle, on sillä, mitä maakunnassa tullaan päättämään, kun vastuuta siirtyy kunnista maakuntiin, suuri merkitys yksittäisen ihmisen elämään. Oman maakunnan asema vielä vahvistuu mahdollisesti maakuntauudistuksen myötä.
Oman maakunnan päätöksenteon lisäksi on hyvin tärkeää maakuntien välinen vuoropuhelu ja verkostot niin paikallistasolta valtakunnallisiin kontakteihin. Voimme auttaa ja oppia toisiltamme eri asioita, murrerajan ei pitäisi toimi kielimuurina neuvotteluissa. Vahva ja laaja-alainen yhteistyö on kilpailuetu, kun ajetaan yhteisiä hankkeita suurien pöytien käsiteltäväksi valtakunnalliseen päätöksentekoon.

Jämsän kaupunginvaltuusto ilmaisi vuonna 2016 äänin 26–17 tahtonsa Pirkanmaalle, tosin valtio loukkasi kunnan itsemäärämisoikeutta, ja Jämsä päätyi takaisin Keski-Suomeen. Tämä tuntui loukkauksena Pirkanmaalla syntyneelle entiselle längelmäkeläiselle.
Mielestäni Keski-Suomen vahvojen lobbarien toimintaa on kritisoitu julkisesti hyvin vähän. Luonnollistahan se on, että pidetään omistaan kiinni. Hämäläiseen tapaan on tyydytty siihen, mitä ylempää on määrätty. Itsemäärämisoikeutta eivät kuitenkaan voi kunnilta viedä edes ne valtion konttorin mustatakkiset miehet.
Jyväskylä on länkipohjalaisille lähinnä kaukainen paikka jossakin pitkällä Partalan mäen takana. Palvelunsa ja ostoksensa moni entinen längelmäkeläinen hankkii myös Pirkanmaalta, kuten ennen Längelmäen kunnan aikaan. Rahavirrat liikkuvat useampaan suuntaan, ja aluetalous kiittää.

Monen asian hoito onnistuu nykypäivänä näppärästi minun sukupolveltani sähköisesti, ja mobiilisti. Kaikkia asioita ei voi kuitenkaan kotisohvalta hoitaa, eikä se ole hyväksi palvelun laadun ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Etälääkärit ovat tulevaisuutta, mutta eivät korvaa ihmiskontaktia ja sosiaalista kanssakäymistä.
Tulevat maakunnat päättävät asukkaidensa palveluista. Ääni vaaleissa on tärkeä.
Länkipohjan taajaman sijainninkin vuoksi kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö on siis hyvin tärkeää sekä Jämsälle ja Orivedelle. Kunnan rajalla sijaitseva Länkipohja toimii porttina molempiin suuntiin. Länkipohjalaisista hyötyvät sekä jämsäläiset ja orivesiläiset. Lisäksi Länkipohjassa on työpaikkoja ympäryspaikkojen asukkaille.
Yhteiset hankkeet tiestön ja liikenteen kehittämisen suhteen sekä yhteistyössä toteutetut aluepoliittiset kannanotot ovat tärkeitä molemmille kunnille. Kehitetään yhteistyötämme vielä enemmän hyödyntäen laaja-alaisia verkostoja. Pelkästään yksin emme kovassa kilpailussa pärjää, yhteistyö vie koko seutua kohti menestystä!

Eero Peltola

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu Länkipohjasta, joka pitää metsänhoidosta ja divarijääkiekosta.