Ei kai meillä puut kieroon kasva?

Vesa Kangas 13.05.2015 14:48 | Lähetä palautetta artikkelista
Oriveden Sanomien toimittajien kommentteja ja huomioita ilmiöistä, asioista ja elämästä yleensäkin.

Puut kasvavat täällä kohtisuoraan.
Tämä Paavo Haavikon äärimmäisen lyhyt ja ytimekäs neljän sanan mieteruno hämmästytti aikoinaan minua kovasti. Analysoi tämä runo – nuorelle kirjallisuudenopiskelijalle tehtävä oli ylivoimainen.
Apua löytyi alan oppikirjasta, jossa joku etevä tutkija sai lyhyestä runosta irti sivukaupalla tulkintaa. Mieleeni jäi se, että Haavikko taitaa viitata tässä ihan muuhun kuin puihin: hän käyttää tuotannossaan puita ja metsää runsaasti symboloimaan erilaisia asioita. Jos puut tulkittaisiin ihmisiksi ja metsä yhteiskunnaksi, avautuu tulkinnalle selkeitä uria.
Lyhyesti: jos puut (ja ihmiset) ovat meillä suoria, niin jossain muualla ne ehkä ovat kieroja.
Haavikon runo on palannut mieleeni seuratessani Orivedellä kiivaana käyvää keskustelua Väinöntien puista ja Paltanmäen metsästä. Puut ovat herättäneet suuria intohimoja. Ja ainakin jokunen keskustelija epäilee, että meillä eivät kaikki puut kasva kohtisuoraan.

Väinöntien viimeisten suurten haapojen kohtalo on Pirkanmaan ely-keskuksen käsissä. Se joutuu päätöstä tehdessään ottamaan kantaa siihen, kumpi on voimakkaampi laki, liito-oravaa suojaava luonnonsuojelulaki vai ihmisten turvallisuutta vaaliva maankäyttö- ja rakennuslaki.
Ely-keskus totesi edellisessä lausunnossaan, että Väinöntien suunnitelma on ristiriidassa luonnonsuojelulain mukaisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellon kanssa. Tien varren haapoja ei siksi voi kaataa.
Oriveden tekninen lautakunta on toista mieltä. Se perustelee puiden kaatamista maankäyttö- ja rakennuslailla, joka velvoittaa pitämään kevyen liikenteen väylät turvallisina. Väinöntien varresta on jo poistettu tämän takia vanhoja koivuja, joiden pelättiin lahovikaisina aiheuttavan vaaraa tien käyttäjille. Samassa savotassa tien varrelta lähtivät kyllä terveetkin puut.

Jos ely-keskus pitää kiinni aiemmasta päätöksestään, joutuu Oriveden kaupunki ikävään tilanteeseen. Silloin haavat jäävät pystyyn, ja jos niiden katsotaan myös aiheuttavan vaaraa, joudutaan tie katkaisemaan yleiseltä liikenteeltä. Kaiketi jouduttaisiin vielä rakentamaan uusi kevyen liikenteen väylä Eräjärventien varteen.
Talousongelmien kanssa painivalle kaupungille se olisi huono uutinen. Lahovaara on jo ehditty todistaa ulkopuolisen asiantuntijan lausunnolla. Sen mukaan yksi neljästä jäljelläolevasta haavasta on niin laho, että se on riski kevyen liikenteen käyttäjille. Kolmen muun haavan kuntoa suositellaan seurattavaksi.
Kun vaara on jo todettu, ei puita kai voida jälkeenpäin enää todeta turvallisiksi. Jos puu on siitä huolimatta suojeltava, on tie siis katkaistava.

Myös Paltanmäen hakkuita puidaan ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Kaupunginhallitus on pyrkinyt selvittämään metsänhoitoyhdistyksen pyynnöstä, ”kuinka yksityisten ihmisten omaisuutta koskevat paperit voivat olla jonkun paikallisen luontokerhon käytössä alle vuorokausi lähettämisestä? Sekä kuka ne heille oikein lähetti?”
Kyse on Paltanmäen metsien hakkuusuunnitelmasta. Kaupunkiorganisaatiossa on yritetty selvittää, miten paperit päätyivät alta aikayksikön paikalliselle luonnonsuojeluyhdistykselle, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole syyllistä saatu selville. Epäselvää on kuitenkin sekin, onko syytä etsiä syyllistä.
Asiasta on nimittäin pyydetty julkisuuslain auktoriteetilta, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäältä arviota siitä, ovatko hakkuusuunnitelmaa koskevat paperit salaisia.
Mäenpään mukaan asiassa ei ole mitään salassa pidettävää: hakkuusuunnitelma on julkinen asiakirja, kun se on toimitettu kaupungille. Kuka tahansa voi siten saada siitä tiedon, eikä mikään laki estä lähettämästä asiakirjaa esimerkiksi kunnassa toimivalle yhdistykselle.
Ihan näin mutkaton ei asia välttämättä ole. Nähtäväksi jää, saadaanko tälle tarinalle vielä jatkoa.

Paltanmäen tapauksella saattaa jatkossa olla vaikutusta kaupungin kaavoituspolitiikkaan – metsänomistajat ovat nimittäin panneet merkille, että asemakaavoitetulla alueella hakkuusuunnitelmiin ja -määriin saavat ottaa kantaa ja vaikuttaa kaikki asiasta kiinnostuneet.
Jos metsä pidetään maa- ja metsätalouskäytössä, pysyy päätösvalta metsänomistajalla. Onko siis mitään mieltä kaavoittaa?

Paltanmäellä puut joka tapauksessa kasvavat kohtisuoraan. Osa puista on kyllä vaakasuorassa ensimmäisen kevätmyrskyn jäljiltä.

 

Julkaistu Oriveden Sanomissa 13.5.2015