Yleinen

Yhteisöllisyys voi vahvistaa kuntaa – Juupajoki yksi kuudesta tutkitusta pikkukunnasta

Published by:

Juupajoki oli mukana tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin yhteisöllisyyttä pienen kunnan johtamisessa.
Hallintotieteiden maisteri Ulriika Leponiemi kävi Juupajoella huhtikuussa 2014. Hän haastatteli silloisen kuntajohtajan, kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan.
Itse tutkimuksessa nimiä ei ole mainittu eikä kuntia ole eritelty, vaan niitä tarkastellaan kokonaisuutena.

Muut tutkittavat kunnat olivat Utajärvi, Juva, Oripää, Myrskylä ja Pukkila.
Kunnan pieni koko voi helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä ja hyödyntämistä. Pienuus tekee alueesta hallittavan ja paikallisuus asiantuntemuksesta kattavan, mikä parhaassa tapauksessa näkyy tehokkaana päätöksentekona. Kunta näkee tärkeytensä ja merkityksensä oman alueensa ja sen asukkaiden asioiden hoidossa, yhteisönsä puolien pitämisessä.
– Pienten kuntien resurssit ovat isompiin kuntiin verrattuna niukat ja parhaassa tapauksessa niukkuuskin käännetään voimavaraksi, joka yhdistää kollektiivin jäseniä, Ulriika Leponiemi sanoo.
Individualismin korostuminen ja lisääntynyt markkina- ja kilpailukeskeisyys yhdessä demokratian heikentymisen kanssa ovat hapertaneet sosiaalisia sidoksia ja yhteisöllisyyttä.
– Vastapainoksi globaalisuudelle ja liberalismille paikallisuus ja yhteisöllisyys muodostavat tärkeät voimavarat, joiden merkitys voidaan nykykehityksen myötä nähdä vain entisestään kasvavan. Nykykeskustelussa nämä elementit ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähälle, elleivät kokonaan unohduksiin tärkeämpänä pidettyjen voimien alle.

Toisinaan kunnassa oleva yhteisöllisyys muodostuu kollektiiviseksi kapasiteetiksi, joka vahvistaa kunnan toimintakykyä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
– Yhteisöllisyyden kautta syntyvän voiman kanavoiminen yhteiseksi tekemiseksi vaatii koko kunnan johdolta ymmärrystä siitä, mistä yhteisöllisyydessä oikeasti on kyse ja miten sitä voidaan vahvistaa.
Pienillä kunnilla on etulyöntiasema kollektiivisen kapasiteetin hyödyntämisessä. Etäisyys kunnan johtoon on pieni, haasteet yhteiset ja toisinaan niukkuudestakin tulee kollektiivia vahvistava voimavara.

Hallintotieteen maisteri Ulriika Leponiemen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Kollektiivinen kapasiteetti – yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 22. marraskuuta.

Lue tutkimuksen sisällöstä lisää 11.12. lehdestä.

Juupajoen nuorisovaltuuston Sara Nurminen: ”Mikä etuoikeus asua tässä maassa!”

Published by:

Juupajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sara Nurminen avasi Juupajoen hienon ja perinteikkään itsenäisyyspäiväjuhlan.
– Minulle suomalaisuus tarkoittaa turvallisuutta, yhdenvertaisuutta, koulutusta, sananvapautta, 4 vuodenaikaa – vapautta olla oma itsensä.
Nurminen koki olevansa etuoikeutettu saadessaan asua Suomessa.
Hän muistutti, miten paljon ponnistelua ja työtä kaikki on vaatinut.
– Nyt saamme olla juhlimassa 102-vuotiasta Suomeamme, mutta 80 vuotta sitten Juupajoen miehiäkin lähti rintamalle. Oma mummuni oli aikoinaan lottana.
Juhlapuheen pitänyt Juupajoen yrittäjien puheenjohtaja ja Juupajoen vuoden yrittäjäksi valittu Tapio Niemelä muistutti sotien jälkeisestä kovasta työstä.
– Maamme nosti jaloilleen yritteliäisyys, periksiantamattomuus, maalaisjärki ja kuuluisa suomalainen sisu.
Niemelä lainasi Lauri Tähkän joitakin laulun sanoja.
– Minun Suomeni on puhdas. Minun Suomeni on kansainvälinen. Minun Suomeni on yritteliäs. Minun Suomeni on kaunein päällä maan.
Tapio Niemelä korosti hyvää juupajokelaista yhteistyötä yrittäjien kesken.
– Jos ei omat taidot tai koneet riitä, kysytään lähipiiristä ensin. Tehdään yhteistyötä, kun ollaan täällä jo valmiiksi. Ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, Tapio Niemelä kiteytti.

Lue lisää juhlapuheesta ja muista juhlallisuuksista 11.12. lehdestä.

Uusi hirsinen päiväkoti Orivedelle

Published by:

Oriveden kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Oriveden asemanseudulle, Riihitie 4:ään, rakennetaan uusi 75-paikkainen päiväkoti. Hirsisen päiväkotirakennuksen toteuttaa Mediset Hoivarakentajat oy. Tiloihin tulee toimijaksi palvelusetelimallilla Pilke päiväkodit oy.

– Yksityinen palvelusetelipäiväkoti monipuolistaa ja nykyaikaistaa Oriveden varhaiskasvatuspalveluja. Yksityisestä perhepäivähoidosta on jo saatu hyviä kokemuksia. Tavoitteena on saada lapsille ja työntekijöille turvalliset, tarkoituksenmukaiset sekä pedagogisesti toimivat tilat, kertoo Oriveden kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila.

Liikuntaan ja luontoon painottuva palvelusetelipäiväkoti voisi aloittaa toimintansa elokuussa 2021. Huoltajat voivat valita, käyttävätkö palveluseteliä vai kunnallista varhaiskasvatusta.

Mattilan mukaan yksityisen päiväkodin toiminnan pitää olla laadukasta, jotta huoltajat haluavat käyttää sen palveluita. Jos huoltaja ei valitse yksityistä päiväkotia, kunta järjestää varhaiskasvatuksen omana tuotantonaan.

Palvelusetelipäiväkotiin ohjaudutaan huoltajan toiveen perusteella. Kaupunki valvoo yksityisen palveluntuottajan toimintaa.

Perhepäivähoitopaikkojen kysyntä on laskenut myös Orivedellä. Osana palveluverkon uudistamista kunnallisesta perhepäivähoidosta luovutaan asteittain eläköitymisen myötä.

Lue lehdestä 27.11. muun muassa siitä, millaista keskustelua valtuusto kävi päiväkodista.

Sopiva tila nuorille yhä etsinnässä

Published by:

Orivedellä nykyiset nuorisotilat ovat poissa käytöstä sisäilmaongelmien ja tilanahtauden takia. Sopivien uusien tilojen etsintä jatkuu yhä. Nuoret ovat kokoontuneet vaihtelevasti Järjestöjen talolla ja kaupungin kerhotiloissa.
Liikuntapäällikkö Roope Marskin mukaan tällä hetkellä ykkösprioriteetti on löytää väistötila lyhytaikaiseen käyttöön.
– Toiveena on toki päästä sellaisiin tiloihin, jotka vastaavat toiminnan asettamia vaatimuksia ja olisivat käytössä vuosia eteenpäin.
Roope Marski toteaa, että jo pidemmän aikaa on ollut etsinnässä niin sanottu tulevaisuuden nuorisotila – monikäyttöinen paikka, jossa yhdistyvät mahdollisuudet yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.
– Nykytiloissa koko on rajoittanut toimintaa lähes 1,5 vuotta, joten nyt on hyvä aika katsella myös eteenpäin, Marski sanoo.

Risteysturvallisuutta kohentava investointi tulee tarpeeseen Orivedellä

Published by:

Oriveden kaupungin talousarvio näyttää ensi vuodelle 2,4 miljoonan euron alijäämää. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Verotulot ovat 34,9 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyy vähän, 0,7 miljoonaa euroa.
Poistot ovat 3,2 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintakulut ovat 69,4 miljoonaa euroa.

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto toteaa, ettei pakottavia investointitarpeita ole, kuten monena edellisvuonna on ollut. Yksi ensi vuoden isoimpia yksittäisiä investointeja on Mattilanpellon uuden kaava-alueen infran rakentaminen. Investointitarvetta tässä on vielä myös seuraavalle vuodelle.

– Mattilanpellosta saadaan houkutteleva asuinalue. Sinne tulee kymmeniä erikokoisia tontteja, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.

Investoinnilla on väistämättä myös elinvoimaa nostattavaa vaikutusta.
Toinen merkittävä investointikohde on Orivesi–Haapamäki-radan turvallisuuden parantaminen. Esimerkiksi vaarallinen Oripohjan vartioimaton tasoristeys poistuu, ja tilalle tulee uusi vartioitu tasoylikäytävä. Orivesi investoi tähän 300 000 euroa, ja loput jää Väyläviraston kustannettavaksi 1,2 miljoonan euron kokonaishankkeessa.

Oriveden kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2022. Budjettivaltuusto on 25. marraskuuta.

Lue lisää Oriveden kaupungin talous-, investointi- ja kehitysnäkymistä 13.11. lehdestä.

Viiden lapsen isä Juha Lundgren arvostaa isyyttä

Published by:

Orivesiläinen Juha Lundgren jaksaa yllättyä yhä uudestaan siitä, miten paljon hän saa lapsistaan iloa. Lapset ovat iso voimavara, josta ammentaa energiaa.

Marika ja Juha Lundgrenilla on 5 lasta tai oikeastaan 7: Lara, 14, Luca, 13, Ronnie, 9, Rianna, 5, ja Lita,1. Lisäksi heillä on 7-vuotias sijaislapsi, ja Marikan edellisestä liitosta jo omillaan asuva Nico, 19.

Juha on ollut kuvioissa mukana siitä lähtien, kun Nico oli 2-vuotias. Isäpuolena oleminenkin on ollut antoisaa.

Juha kehuu, miten hienosti isommat tulevat juttuun pienempien kanssa. Kaikki tuntuvat ymmärtävän suurperheen meiningin ja oppivat ottamaan muut huomioon. Välillä tekemisiä eriytetään niin, että toinen vanhemmista lähtee isompien kanssa vaikkapa teatteriin.

– Moni kysyy, kuinka te jaksatte. Lapsethan tukevat toinen toistaan. Mikäs tässä ollessa, vanhemmuus tulee luonnostaan, Juha Lundgren, 44, miettii.

Lue koko haastattelu 6.11. lehdestä.

Piia Hannilan aktiivisuus vailla vertaa

Published by:

Piia Hannilalle järjestettiin läksiäiset Järjestöjen talolla. Häntä kiitettiin atiivisesta otteesta, joka on tehnyt hyvää koko kaupungille ja järjestötoiminnalle.

– Ilman yhdistysporukkaa mistään ei olisi tullut mitään. Ilo on puolellani, kun olen saanut tutustua eri ihmisiin, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

– Olen saanut toimia hedelmällisellä paikalla, yhdistysten ja kaupungin rajapinnassa, Hannila kiittelee.

Piia Hannila oli silmin nähden iloinen kaikista muistamisista, mitä sai. Piiaa kiiteltiinkin lämpimästä ja sydämellisestä otteesta, jolla hän on työtään tehnyt. Pieniä esityksiäkin pidettiin.
Vaikka Osallistuva Orivesi -hanke päättyi, marraskuusta lähtien avaimen Järjestöjen talolle saa Lähimmäisen kamarin emännältä Sanna Puraselta.

Veroprosentit pysyvät ennallaan Orivedellä

Published by:

Oriveden kaupunginvaltuusto päätti veroprosenttien pysyvän ennallaan.

Tuloveroprosentti ensi vuodelle on 22, yleinen kiinteistövero 1,10 prosenttia, vakituinen asunto 0,65, muu asuinrakennus 1,25, yleishyödyllinen yhteisö 0 ja rakentamaton rakennuspaikka 3 prosenttia.

Uusia veronmaksajia kaupunki kaipaa, ja tämän valtuutetutkin ottivat esille.
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto totesi, että Mattilanpellon alueesta tulee uusi houkutteleva asuinalue omakotiasujille, ja muun muassa Aseman seutua kehitetään tulevina vuosina. Tähän on hyvät mahdollisuudet siksikin, että junavuoroja on lisätty.

Lue lisää kaupunginvaltuuston päätöksistä 30.10. lehdestä.

Yhtään emme ole muuttuneet, emmehän!

Published by:

Orivedellä kokoontui 13 vuonna 1962 Oriveden lukiosta lakitettua muistelemaan menneitä.

Juttu tuntui luistavan siihen malliin, että osa joutui jo hivenen odottelemaan puheenvuoroa. Asiaa riitti, vaikka vuosien saatossa oli nähty useampaan otteeseen.

– Voisimme nähdä vaikka joka vuosi niin kauan kuin jaksamme, hihkaisee joku vireästä porukasta.

Moni oli muuttanut Orivedeltä muualle, mutta oli paikkakunnalla pysyneitäkin mukana.

Useita kiinnosti Oriveden Opiston tulevaisuus ja tilojen jatkokäyttö. Oriveden Sanomista oli luettu tarkkaan Opistoa koskevista käänteistä.

Lue lisää tämän joukon tapaamisesta 30.10. lehdestä.

Orivesi haluaa Suomen villasukkapääkaupungiksi

Published by:

Orivesi jo yhdet villasukkajuoksun SM-kisat hoitaneena haluaa julistautua Suomen villasukkapääkaupungiksi. Villasukkajuoksusta tahdotaan perinne, ja Orivesi haluaa nostaa tunnettuuttaan hyväntahtoisen tapahtumankin kautta.

– Positiivista kaupunkimainetta ja tunnettuutta tarvitaan, jotta Orivedellä on houkutteleva asema kilpailtaessa asukkaista, yrityksistä ja matkailijoista, sanoo Oriveden kaupungin yrityskoordinaattorina elokuussa aloittanut Irene Suhonen.

Kaupunki hakee Leader-rahoitusta Kantrilta hankkeeseen, jolla mietitään kokonaisvaltaista otetta teeman ympärillä.

– Orivesi on mukana Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunki 2026 -haussa. Tämän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää osana hakua ja mahdollista kulttuuripääkaupungin toteutusta, sanoo Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto.

Lue lisää hausta villasukkapääkaupungiksi 23.10. lehdestä.