Yleinen

Vuoden ensimmäinen orivesiläisvauva tuhisee onnellisten vanhempien sylissä

Published by:

Maria ja Eino Iso-Pärnän poikavauva on Oriveden seudun vuoden ensimmäinen vauva. Poika näki päivänvalon viikko sitten perjantaina 17.1. aamukuuden aikaan. Poika ei malttanut odotella laskettuun aikaan, joka olisi ollut helmikuun 5. päivä.

Pikkumiehen strategiset mitat ovat 3 kiloa 160 grammaa, pituuttakin ehti tulla 48 senttiä, vaikkei pienokainen tosiaan jaksanutkaan odotella helmikuuta.
Kaikki sujui Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hyvin. Uusiin tilohin päästiin heti tuoreeltaan.
– Olimme ensimmäinen pariskunta äitiyspolin päivystyksessä tuolloin torstaina aamulla. Synnytyskin tapahtui uudella puolella. Siellä meidän vauva oli 15. vauva, kun uusi osasto keskiviikkona avautui, vanhemmat kertovat.
Hoitajia vauvalla riittää: Einon aiemmasta liitosta sisarpuolet Lilja ja Heili ja velipuoli Jyri hoitavat vauvaa mieluusti, samaten mummut Auli ja Seija.
– Vauva saa ympärilleen ison perheen ja suuren suvun, vanhemmat iloitsevat.

Lue lisää vauvaperheestä 29.1. lehdestämme.

Vuokkokujan ja Niittykukan päiväkodeissa ympäristökasvatus on osa arkea – Siksi yksiköt nousivat Kestävälle Vihreä lippu -tasolle

Published by:

Orivesiläiset Vuokkokujan ja Niittykukan päiväkodit ovat päässeet Vihreä lippu -ympäristöohjelmassa Kestävälle tasolle tunnustuksena vuosia kestäneestä suunnitelmallisesta ja korkeatasoisesta ympäristökasvatustyöstään.

Kestävälle Vihreä lippu -tasolle pääsy on mahdollista, kun toimintayksikölle on myönnetty vihreä lippu kolme kertaa ja ohjelman eri teemoista omaksutut ympäristömyötäiset toimintatavat ovat jääneet pysyviksi käytännöiksi. Tällöin osallistuja voi anoa siirtymistä ohjelman kestävälle tasolle. Ensimmäinen yhteinen Vihreä lippu on Vuokkokujan ja Niittykukan päiväkodeille myönnetty toukokuussa 2015.

– Ympäristökasvatus ja ympäristön huomioiminen arjen käytännöissä ja valinnoissa ovat muodostuneet Vihreä lippu -ohjelman myötä vuosien saatossa kiinteäksi ja pysyväksi osaksi toimintaamme. Lapset ovat Vihreä lippu -toiminnassamme aktiivisia vaikuttajia aikuisten rinnalla niin suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa kuin tulosten arvioinnissakin, Vuokkokujan lastenhoitajat Sari Pitkämäki ja Päivi Salonen toteavat.

– Näin lapset saavat myönteisiä kokemuksia yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Vihreä lippu -toiminnan myötä lapset innostuvat kestävän tulevaisuuden rakentamisesta taitojen, oivallusten ja elämysten kautta, he jatkavat.

 Teemoina päiväkodeissa on vuosien varrella ollut muun muassa jätteiden vähentäminen, lähiympäristö ja vesi. Tällä hetkellä teemana on terve elämä.

– Terve elämä -teemaan kuuluu liikunta, ruoka ja sosiaalinen kestävyys. Jätteiden lajittelu on tullut pysyväksi käytännöksi. Ruokahävikkiin olemme kiinnittäneet huomiota yhdessä keittiöhenkilöstön kanssa. Päiväkodeissa on käytössä sapere-ruokakasvatusohjelma. Olemme tuoneet toimintaamme näkyväksi myös lähiympäristössä esimerkiksi myymällä lasten kangasväreillä painamia kangaskasseja läheisen kaupan pihassa.

Retket lähiympäristöön ovat osa kaikkien päiväkotiryhmien toimintaa. Erilaisissa yhteisissä tapahtumissa on hyödynnetty sitä, mitä lähiympäristö on tarjonnut.

– Olemme järjestäneet Kirkkolahdelle Oriveden onkijoiden kanssa yhteisen pilkkitapahtuman päiväkotiemme lapsille. Perheille olemme järjestäneet talvisen ulkoiluillan Kirkkolahden rannassa. Sen ohjelmassa oli hiihtoa, luistelua, mäenlaskua ja makkaranpaistoa.

Vesiteema päiväkodeissa on joka päivä läsnä. Se näkyy muun muassa siinä, että päiväkodeissa seurataan veden kulutusta. Läheisille vesialueille tehdyillä retkillä he ovat perehtyneet ja tutkineet luonnon monimuotoisuutta.

– Olemme järjestäneet monenlaisia tapahtumia, joista osaan ovat myös vanhemmat osallistuneet. Vihreän lipun kautta päiväkotiemme yhteistyö on lisääntynyt ja tiivistynyt. Tämä osaltaan lisää yhteisöllisyyttä ja luo yhteishenkeä päiväkotiemme välillä, Pitkämäki ja Salonen sanovat.

Kestävälle tasolle nousua aiotaan päiväkodeissa myös hiukan juhlistaa. Yhteistä Vihreä lippu -juhlaa päiväkodit viettävät Niittykukan päiväkodissa helmikuun puolivälissä. Silloin päiväkodilla nostetaan muun muassa Vihreä lippu salkoon.

Vihreä lippu on kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma ja kasvatusalan ympäristösertifikaatti, joka ohjaa kestävään elämäntapaan ja ympäristökuormituksen vähentämiseen yhdessä toimimalla. Se on osa  Eco-Schools-ohjelmaa, koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen verkostoa, joka toimii 68 eri maassa.

 

Orivesiläisestä Kerttu Lehmuksestako tuleva leijonatähti?

Published by:

Vuoden nuoreksi urheiljaksi Orivedellä valittu Kerttu Lehmus, 14, on nuoresta iästään huolimatta pelannut Naisten liigassa jo viime syksystä. Ilves-kiekkoilija debytoi ensimmäistä kertaa viime syksynä alle 16-vuotiaiden maajoukkueleirityksissä.

Naisten Liigassa kahdeksatta luokkaa käyvä orivesiläinen kiekkolupaus on nuorimpia pelaajia. Kerttu ei mieti ikää. Hänet on otettu joukkueessa hyvin vastaan.

– Sovin hyvin porukkaan. Teen töitä joukkueelle ja mietin, miten voin omalla tekemiselläni auttaa kaveria jäällä. Yhteen pelaaminen ja onnistunut lopputulos tuntuvat hyvältä.

Ilveksen päävalmentaja Ville Tolvanen on todennut, ettei Kertun ikä ole este. Hyökkääjänä Kerttu on jo nyt osoittanut vahvaa pelisilmää ja taitoa. Vaikka laukaus ja lajitaidot kehittyvät vielä, nuori pelaaja tekee paljon asioita oikein.

Lue lisää muun muassa Kertun tulevaisuuden ajatuksista 22.1. lehdestä.

”Siinä pääsi riemunkiljahdus” – Juupajoen Yrittäjät kisaa vuoden paikallisyhdistyksen tittelistä

Published by:

Juupajoen Yrittäjät kisaa Suomen Yrittäjien vuoden 2019 paikallisyhdistyksen tittelistä. Yhdistys on yksi viidestä finalistista, joiden joukosta voittaja valitaan.

− Kyllä siinä pieni riemunkiljahdus pääsi, kun asiasta sain viime viikon perjantaina kuulla. Kiitos tästä kuuluu tietysti jäsenistöllemme, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Niemelä totesi keskiviikkona pidetyillä yrittäjäyhdistyksen aamukahveilla.

Juupajoen Yrittäjät tavoittelee voittoa sarjassa, jossa ovat mukana alle sadan jäsenen yrittäjäyhdistykset.

Ykkössijasta yhdistys taistelee nyt jo toistamiseen, sillä se valittiin viiden finalistin joukkoon myös vuosi sitten. Voiton vei tuolloin Heinäveden Yrittäjät.

Vuoden 2018 kisapalautteessaan Juupajoen yhdistys sai kehuja vuosittain järjestämästään Yrittäjä tempaisee -tapahtumasta. Vuonna 2018 tapahtumaan osallistui kolmasosa kunnan noin 1 800 asukkaasta. Tapahtuma pidettiin lauantaina, joka oli myös koulupäivä. Tapahtumaan oli sisällytetty yrittäjyyskasvatusta koululaisille.

Vuoden 2019 paikallisyhdistykset neljästä eri sarjasta valitaan Vaikuttajafoorumissa Helsingissä helmikuun alussa. Arvioitavia asioita ovat muun muassa vaikuttaminen, jäsenten saama hyöty, viestintä ja järjestötoiminta.

Juupajoen Yrittäjien lisäksi sarjan voitosta kisaavat tänä vuonna Joroisten, Parikkalan, Vaalan ja Varpaisjärven yrittäjäyhdistykset.

Koirapuisto olisi kaupungille vetovoimatekijä

Published by:

Oriveden koirapuisto ry ei luovuta, vaikka tekninen lautakunta ei keskustan nykyisiltä puistoalueilta pysty osoittamaan koirapuistoksi soveltuvaa aluetta. Viime vuonna kaupungille tuli muutamia aloitteita puiston rakentamiseksi.

Mikäli asemakaava-alueelle halutaan puisto, sijainti tulisi ratkaista asemakaavoituksella. Tekninen lautakunta päätti asiasta joulukuisessa kokouksessaan.

Koirapuistoa Orivedelle ajavan Oriveden koirapuisto ry:n puheenjohtaja Mari Nurmia on pettynyt lautakunnan päätökseen. Vuosien varrella koirapuisto on aika ajoin nostanut päätään.

Kaupunki on osoittanut vuokratontin Leppästentieltä, mutta haasteena on ennen kaikkea rahoitus. Vaikka alue on hyvä, sijaintikin on hiukan syrjässä.

– Sinne pitää mennä autolla eikä Nopakaan kulje tuonne. Lisäksi paikka on etenkin pienille koirille kivikkoinen. Koirapuisto pitäisi saada keskustaan kaikkien ulottuville, Nurmia sanoo.

Vaikka tekninen lautakunta ei puoltanut koirapuistohanketta, Oriveden koirapuisto ry pyrkii saamaan asian vielä uudelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kautta.

Lue lisää koirapuistosta 15.1. lehdestä!

”Hienoa, että 4H-työtämme arvostetaan”

Published by:

Oriveden 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirja Toropainen on hyvillään siitä, että paikallinen yhdistys sai tunnustusta vuoden nuorisotoimijana Orivedellä. Lukiolainen Tintti Saartoala on aktiivinen 4H-nuori.

– En tiennyt etukäteen, että meidät valitaan vuoden nuorisotoimijaksi. Minulle soitettiin, että olisi syytä tulla Oriveden itsenäisyyspäiväjuhlaan. Siellä tuli tieto valinnasta, Mirja Toropainen muistelee.

Orivedellä yhdistyksellä on yli 80-vuotinen perinne ja jäseniäkin lähes 200. Erityisesti työelämävalmiudet 9-luokkalaisille on merkittävä vuosittainen kurssi. Kerho-ohjaajakoulutukset ovat tärkeitä.
Yhdistys työllistää nuoria pihapalvelutoimintaan ja kannustaa 4H-yritysten perustamiseen. Kerhotoimintaa on eri puolilla Orivettä.

Tintti Saartoala, 17, pitää ystävänsä kanssa Hirsilän herkkusuut -kerhoa alakouluikäisille. Kahdeksasta osallistujasta peräti kuusi on poikia. Tintti osallistui aikanaan pienenä kerhotoimintaan. Hänellä on myös viime syksystä ollut oma 4H-yritys Lashes by Tintti.

Lue lisää 4H-toiminnasta sekä Mirjan ja Tintin ajatuksista 15.1. lehdestä.

Oriveden kaupungin uusi brändi-ilme väreilee

Published by:

Oriveden kaupungin brändi-ilme uudistuu. Uusi ilme koostuu uudesta logosta, uudistetusta kuosista ja raikkaasta värimaailmasta.
– Juhlavuotta varten tilatut logot, kuosi ja värit ovat saaneet paljon positiivista palautetta, ja haluamme jatkaa samansukuisten visuaalisten elementtien kanssa, kaupungin tiedottaja Jenni Koponen sanoo.
Oriveden kaupungin tunnuksessa e-kirjaimen korvaa Väre-kuvio, jonka halutaan herättävän ajatuksia virtaavasta vedestä, kumpuilevista pelloista ja kenkätehdashistoriasta.
Väreessä voi nähdä myös villasukan perinteistä kuviointia. Tunnuksesta on käytössä kaksi eri värimaailmaa: turkoosi ja pinkki. Molemmista väreistä löytyy sekä yksiväriset että musta-värilliset tunnukset.
Kumppaniksi valikoitui juhlavuoden ilmeen luonut Mene Creative oy. Kyseessä on helsinkiläinen yritys, jonka Tuomas Korolainen on lähtöisin Orivedeltä. Hän on toiminut aktiivisesti orivesiläisen kulttuurin parissa.
Myös juhlavuoden paljon kiitelty kuosi jatkaa elämäänsä 151-vuotiaan Oriveden matkassa. Kuosiin tehtiin pieni päivitys verrattuna edellisvuoteen: uuden Väre-kuvion voi nyt löytää kengän pohjakuvioinnista.
Kaupunki uudistaa myös verkkosivunsa kevään mittaan.

Vuoden esimerkilliseksi nuoreksi Juupajoella valitun Sara Jauhiaisen hymy loistaa pimeässäkin

Published by:

Sara Jauhiaisen hymy tarttuu. Hän on ystävällinen nuori, joka ottaa muut ihmiset huomioon. Voi, mikä sympaattinnen esimerkki hän on jokaiselle meistä, vieläpä näin joulun aikaan!

Sara Jauhiaisen, 14, ystävällisyys ja välittömyys tekevät nopeasti lyhyen juttutuokionkin aikana vaikutuksen. Nuoresta iästään huolimatta Juupajoen koulukeskuksen kahdeksatta luokkaa käyvä tyttö on ehtinyt moneen.

Hevostyttönä hänelle on luontevaa pyörittää omaa 4H-yritystä TalliHelppiä. Lisäksi hän on mukana toisessa 4H-yrityksessä ystävänsä Villa Vänttisen kanssa. Se on Arjen iloa vanhuksille. Hän vetää myös 4H-kerhoja.

Saran ei selvästikään tarvitse erikseen miettiä, miten hän ottaa muut huomioon. Ystävällisyys on sisäänrakennettua.

– Haluan olla avuksi muille silloin, kun pystyn auttamaan, Sara Jauhiainen hymyilee.

Oman ponin omistavana Sara tietää, että hevonen on viisas eläin, joka aistii ihmisen tunnetilat helposti. Sille ei voi feikata mitään, vaan eläin tietää heti, mistä tuulee.

– Hevoselle ei voi koskaan kiukutella, Sara tietää.

Lue lisää tästä viehättävästä esimerkillisestä nuoresta 23.12. lehdestä.

Ruokakassien tarve seudulla iso

Published by:

Lähestyvä joulunaika näkyy avuntarpeen lisääntymisenä myös diakoniatoimistoissa. Niin Orivedellä kuin Juupajoella jaetaan EU-ruokakasseja, jotka tulevat tarpeeseen. Lisäksi saadaan kaupoilta hävikkiruokaa.

Toivontuvalla Juupajoella kassit hupenevat tiuhaan torstaiaamuisin.
– Ihan selvästi huomaa, että avuntarve on lisääntynyt neljän vuoden takaisesta. Silloin kasseja kului puolta vähemmän, Juupajoen kappeliseurakunnan diakoni Tiina Suoniemi-Hakonen sanoo.
Hän iloitsee siitä, että jo useana vuonna on saatu läheisestä Salesta hävikkiruokaa lahjoituksena.
– Meillä on siellä oma pakastin, josta haemme tähän ruoat viikoittain. Lisäksi kerran kuussa jaamme EU-ruokakasseja, Suoniemi-Hakonen sanoo.

Ruoka-apua Juupajoen Toivontuvalla torstaisin kello 9–10. Tässä kuussa vielä 19.12. ja poikkeuksellisesti perjantaina 27.12. tapaninpäivän jälkeen.
Orivedellä jaetaan EU-ruoka-apua vielä ennen joulua keskiviikkona seurakuntakeskuksen alakerrassa diakoniatoimistossa kello 10–15. Normaalisti diakoniatoimisto on avoinna maanantaisin kello 9–11 ja keskiviikkoisin kello 10–12.30.

Lue lisää tunnelmista viime torstailta Toivontuvalta 18.12. lehdestä!

Yhteisöllisyys voi vahvistaa kuntaa – Juupajoki yksi kuudesta tutkitusta pikkukunnasta

Published by:

Juupajoki oli mukana tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin yhteisöllisyyttä pienen kunnan johtamisessa.
Hallintotieteiden maisteri Ulriika Leponiemi kävi Juupajoella huhtikuussa 2014. Hän haastatteli silloisen kuntajohtajan, kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan.
Itse tutkimuksessa nimiä ei ole mainittu eikä kuntia ole eritelty, vaan niitä tarkastellaan kokonaisuutena.

Muut tutkittavat kunnat olivat Utajärvi, Juva, Oripää, Myrskylä ja Pukkila.
Kunnan pieni koko voi helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä ja hyödyntämistä. Pienuus tekee alueesta hallittavan ja paikallisuus asiantuntemuksesta kattavan, mikä parhaassa tapauksessa näkyy tehokkaana päätöksentekona. Kunta näkee tärkeytensä ja merkityksensä oman alueensa ja sen asukkaiden asioiden hoidossa, yhteisönsä puolien pitämisessä.
– Pienten kuntien resurssit ovat isompiin kuntiin verrattuna niukat ja parhaassa tapauksessa niukkuuskin käännetään voimavaraksi, joka yhdistää kollektiivin jäseniä, Ulriika Leponiemi sanoo.
Individualismin korostuminen ja lisääntynyt markkina- ja kilpailukeskeisyys yhdessä demokratian heikentymisen kanssa ovat hapertaneet sosiaalisia sidoksia ja yhteisöllisyyttä.
– Vastapainoksi globaalisuudelle ja liberalismille paikallisuus ja yhteisöllisyys muodostavat tärkeät voimavarat, joiden merkitys voidaan nykykehityksen myötä nähdä vain entisestään kasvavan. Nykykeskustelussa nämä elementit ovat kuitenkin jääneet valitettavan vähälle, elleivät kokonaan unohduksiin tärkeämpänä pidettyjen voimien alle.

Toisinaan kunnassa oleva yhteisöllisyys muodostuu kollektiiviseksi kapasiteetiksi, joka vahvistaa kunnan toimintakykyä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
– Yhteisöllisyyden kautta syntyvän voiman kanavoiminen yhteiseksi tekemiseksi vaatii koko kunnan johdolta ymmärrystä siitä, mistä yhteisöllisyydessä oikeasti on kyse ja miten sitä voidaan vahvistaa.
Pienillä kunnilla on etulyöntiasema kollektiivisen kapasiteetin hyödyntämisessä. Etäisyys kunnan johtoon on pieni, haasteet yhteiset ja toisinaan niukkuudestakin tulee kollektiivia vahvistava voimavara.

Hallintotieteen maisteri Ulriika Leponiemen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Kollektiivinen kapasiteetti – yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa 22. marraskuuta.

Lue tutkimuksen sisällöstä lisää 11.12. lehdestä.