Uutiset

Tuoreimmat uutiset

Korkeakosken kenkätehdas on nyt Walleniuksen Wapriikki

Published by:

 

Entinen Korkeakosken kenkätehdas Juupajoella saa uuden omistajan, joka lähtee kehittämään toimintaa perinteikkääseen tehdasrakennukseen pitkällisen hiljaiselon jälkeen. Hankkeen takana ovat eräjärveläinen Hannele Eerola-Jämsén ja hänen tyttärensä Jasmin Jämsén.

Eerola-Jämsén kävi tutustumassa tehdasrakennukseen ensi kertaa kolmisen vuotta sitten. Tuolloin alkoi itää ajatus siitä, että paikalle täytyisi tehdä jotain.

– Tehdas sijaitsee hyvin viehättävällä paikalla. Itse rakennus henkii historiaa, ja se kertoo paikkakunnan pitkästä teollisesta perinteestä. Meille tuli tyttäreni kanssa vähitellen vahva tunne siitä, että tämä kokonaisuus pitää saada uudelleen eloon.

Jasmin Jämsén opiskelee Tampereen yliopistossa viestintää ja markkinointia. Hannele Eerola-Jämsén toimii sukutilallaan ruokailu-, majoitus- ja juhlapalveluyrittäjänä.

– Olemme kumpikin innovatiivisia ja rohkeita, ja meillä on halua etsiä uusia haasteita. Jasmin kysyi kerran, että tehtäisiinkö tehtaalle viimein jo jotain. Siitä hanke lähti etenemään, Eerola-Jämsén kertoo.

Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle nahkatehtaan tasan 125 vuotta sitten. Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi maan ensimmäinen koneellinen kenkätehdas. Vuonna 1926 tehdas siirtyi Aaltosen kenkätehtaan omistukseen. Viimeisin omistaja oli LUHTA-kiinteistöt oy.

Tehtaan uusi omistaja on perusteilla oleva Adooria Kiinteistöt oy. Eerola-Jämsén toimii kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Tehdasrakennuksessa on tilaa noin 4 500 neliömetriä. Massiivisena Korkeakosken keskustan näkymää hallitsevan tehtaan ulkopuoli on suojeltu, eli se on pidettävä ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Muutokset ovat sallittuja sisätiloissa.

Paikan nimi muuttuu. Entisestä Korkeakosken kenkätehtaasta tulee Walleniuksen Wapriikki.

Uuden omistajan suunnitelmat tehtaan uudesta elämästä täsmentyvät asteittain. Tavoitteena on elävöittää arvokasta kulttuuriperintöä rakennusta kunnostamalla.

– Samalla haluamme lisätä Juupajoen ja lähialueiden matkailullista vetovoimaa tuomalla tehtaalle uutta ja kiinnostavaa toimintaa. Meillä on omia ajatuksia paikan kehittämisen suhteen, mutta lisäksi otamme mielellämme vastaan ideoita ja kehittämistoiveita.

Eerola-Jämsén kaavailee tehtaan suojiin liike- ja toimistotiloja yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Erityisenä toiveena on saada taloon leipomoyritys, joka toisi paikkaan tunnelmaa. Kokous- ja kokoontumistilat voivat olla tarjolla kyläläisille ja kauempaakin tuleville.

Matkailijoita ja yritysasiakkaita houkuttelee osaltaan se, että paikalle pääsee sujuvasti junalla.

Wapriikin käyttöönotto etenee vaiheittain. Rakennus on pääpiirteissään tyydyttävässä kunnossa, ja siellä on pidetty talvisin lämmöt päällä

– Se on selvää, että tällainen vanha rakennus vaatii työtä ja investointeja. Etenemme rauhallisesti, osa kerrallaan. Nykypäivänä on tärkeää tuoda esille vanhan rakennuksen historia, mutta tuomme sinne samalla ajanmukaista ja innovatiivista toimintaa.

Tanssitaiteilija Mirja Tukiainen on poissa

Published by:

Tiistaina yllätti orivesiläiset kulttuurin ystävät tieto tanssitaiteilija Mirja Tukiaisen kuolemasta. Hän oli menehtynyt sairauskohtaukseen nukkuessaan.
Asahi-ryhmäläiset kokivat ensimmäisenä Mirjan poismenon, kun ohjaaja ei yllättäen ilmestynytkään paikalle.

Hiljalleen tieto levisi Mirjan moninaisten kulttuuriharrastusten kautta tutuksi tulleille. Myös kansalaisopiston Tiistaimaalarit ja lauluryhmä Akkanaiset jäivät kaipaamaan ryhmänsä jäsentä.
Vielä edellisiltana hän oli istunut kahvilla ystävänsä luona ja suunnitellut viikon menoja.

Mirja Tukiainen ei vain harrastanut kulttuuria, hän eli sitä koko ajan, luontevasti ja itsestään melua pitämättä. Hän myös ylitti taiteenalojen välisiä rajoja ja omalla esimerkillään rakensi siltaa esimerkiksi kuvataiteen ja tanssin välille.

Hänen omin alansa oli tanssi, jota hän opiskeli 10 vuoden ajan Kansallisoopperan balettikoulussa. Valmistuttuaan hänet kiinnitettiin Helsingin kaupunginteatteriin tanssijaksi. Vuodesta 1985 kuolemaansa asti hän toimi freelancerina opettaen ja ohjaten, mutta myös itse esiintyen.

Tukiaisen kausi Keski-Suomen läänintaiteilijana vuosina 1994–1999 jätti alueelle vahvat jäljet. Hänet myös palkittiin tanssitaiteen valtionpalkinnolla 2007 ansioistaan tanssin arvostuksen levittäjänä perinteisten tanssipaikkakuntien ulkopuolelle.

Uransa aikana hän tutustutti tanssiin kaikenikäisiä – heitäkin jolle nykytanssi oli ennestään täysin tuntematonta.
Oriveden kaupungin kulttuuripalkinto tälle nykytanssin tienraivaajalle myönnettiin vuonna 2009. Vielä sen jälkeen hän toteutti oman yhden naisen tanssiteoksensa tanssiteatteri Raatikolle.

 

Mirjan asenteesta tanssin harrastukseen kertoo hyvin tarina kansalaisopiston eskareiden tanssitunneilta.

Pieni esikoululainen oli kysynyt, ”miten sää voit olla tanssin opettajana, kun sää olet noin vanha ja lihava”. Tähän Mirja vastasi viisaasti: ”Hyvä kysymys. Tästä näemme, että tanssi kuuluu kaikille ikään, kokoon tai sukupuoleen katsomatta.”

 

Lisää Mirja Tukiaisen elämästä ja työstä sekä tanssin että taidekeskus Purnun hyväksi keskiviikon lehdessä!

Orivedeltä yksi, Jämsästä viisi lakitettavaa

Published by:

Oriveden lukiosta valmistui yksi uusi ylioppilas, Arttu Halonen.

Jämsän lukiosta lakitetaan viisi ylioppilasta syksyn kirjoitusten perusteella. Yksi heistä on kaksoistutkinnon suorittaja.

He ovat Oona Aaltonen, Mikaela Heino, Vilja Hirvelä, Georg Järvinen ja kaksoistutkinnon suorittanut Taru Kallioniemi.

 

Onnea syksyn ylioppilaille!

Mun Taidetta tuo esille omaa ympäristöä valokuvin

Published by:

Juupajokelaiset lähtivät mukaan Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkoihin valokuva-teemalla. Joukko nuoria kuvasi omaa ympäristöään ja vei tuotokset nähtäville Instagramiin. Syksyn antia on nähtävillä myös kirjastoon kootussa näyttelyssä, joka on yksi maakunnan nuorten Mun Taidetta -näyttelyistä.

– Kehotimme nuoria ottamaan kuvia omasta kotitienoosta, siitä ympäristöstä, jossa itse kukin päivittäin elää ja tekee asioita. Tavoitteena oli kuvata niin kotiseudun kuin ympäristönsuojelun näkökulmasta, vapaa-aikakoordinaattori Henna Ruostila kertoi valokuvanäyttelyn avajaisissa.

Nuoret ovat vieneet kuviaan jatkuvasti Instagramiin tunnisteella #munympäristöjuu. Nuorisotoimen Instagram-tilillä on seurattu kuvia tällä tunnis- teella. Lisäksi nuoret ovat kokoontuneet viikoittain Nuokkarille tutkailemaan kertyneitä tuotoksia, ja siellä on pyörinyt kuvakisa viikkopalkintoineen.

Kokonaiskilpailun parhaat palkittiin näyttelyn avajaisten yhteydessä. Kolmen kärki valikoitui Instagramissa saatujen tykkäysten perusteella. Lisäksi hankkeen raati palkitsi yhden kuvaajan kunniamaininnalla.

Projektiin osallistui syksyn aikana yhdeksän nuorta. Näyttelyssä oli mukana seitsemän kuvaajan valokuvia. Näyttelyyn saatiin kaikkiaan 21 kuvaa.

– Nuoret ovat saaneet kuviin ihania tunnelmia. Kuvat kertovat hienolla tavalla siitä, millaisessa ympäristössä nämä nuoret elävät, ja miltä kaduilla ja kulmilla näyttää.

Kuvakisan voitti Silja Murtola, toisena oli Janne Satonen ja kolmanneksi suosituimpia olivat Mico Palomäen kuvat. Viivi Uotila sai kunniamaininnan kuvien taiteellisuudesta ja toteutusten taidokkuudesta.

Muut näyttelyyn osallistuneet kuvaajat olivat Anna-Lucia Liikanen, Joni Satonen ja Mirca Palomäki.

Silja on kuvannut ahkerasti jo ennen syksyn projektiakin. Hän kuvaa mielellään maisemia kaikkialla, missä hän liikkuu mopoautollaan.

– Se on muuten Juupajoen kovin mopoauto, muu kuvaajajoukko muistutti.

Micon palkittu kuva vie maatilan töiden äärelle mönkijän ja raivaussahan kera. Hän julkaisee kuviaan Instagramissa aina, kun jotain mukavaa on jaettavaksi.

– Tykkään kuvata kaikenlaista työhön liittyvää, mutta maisematkin kiinnostavat. Laittelen taas illalla pari uutta kuvaa Instaan.

Valokuvanäyttely on nähtävillä Juupajoen kirjastossa 29. marraskuuta asti.

Kaapo Kakolle tunnustuspalkinto diabeetikoilta

Published by:

Suomen Diabetesliitto jakaa Vuoden diabetesteko -palkinnon vuosittain Maailman diabetespäivänä 14.11. Tänä vuonna tunnustuksen saaja on jääkiekkoilija Kaapo Kakko.
Ykköstyypin diabetesta sairastava Kakko on yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista urheilijoista. Hän oli ratkaisevassa roolissa, kun Suomi voitti tänä vuonna maailmanmestaruuden sekä aikuisten että alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Kakko on uransa aikana puhunut avoimesti sairastamastaan tyypin 1 diabeteksesta ja sen hoidosta.
– Turun yliopistollisessa sairaalassa minulle kerrottiin, ettei diabetes ole kamala sairaus, jos vain hoidan sitä kunnolla. Ja kun hoidan, saan myös pelata lätkää normaalisti. Jääkiekko on ollut suurin kannustimeni diabeteksen hoidossa, Kakko sanoo.

– En ole koskaan ollut kiinnostunut siitä, mitä muut ajattelevat sairauksistani. Jos ne jotakin haittaavat, siitä kannattaa vain olla välittämättä. Olen iloinen, että kerroin diabeteksestani julkisesti. Haluan olla esimerkki muille diabeetikkonuorille, jotka haaveilevat huippu-urheilijan urasta. Olen omilla taidoillani näyttänyt, ettei diabetes ole hidaste, kun vain hoitaa sitä huolellisesti, Kakko kertoo.

Kakkoa ehdotti palkittavaksi Jaakko Hyytinen Kangasalta. 48-vuotias Hyytinen on sairastanut tyypin 1 diabetesta nelivuotiaasta lähtien.
– Kaapon vaikutus nuoriin diabeetikoihin on valtava. Poikani Aleksi oli kymmenen, kun hänellä todettiin tyypin 1 diabetes. Olen sanonut hänelle, että diabeteksesta huolimatta kaikki on mahdollista. Aleksille on ollut todella tärkeää nähdä, että ykköstyypin diabeetikko on jääkiekon maailmanmestari, joka toteuttaa unelmiaan, Hyytinen sanoo.

Vuoden diabetesteko -palkinnon myöntää Diabetesliiton hallitus. Se on myönnetty aikaisemmin muun muassa merkittäville diabeteksen hoidon kehittäjille.

Risteysturvallisuutta kohentava investointi tulee tarpeeseen Orivedellä

Published by:

Oriveden kaupungin talousarvio näyttää ensi vuodelle 2,4 miljoonan euron alijäämää. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Verotulot ovat 34,9 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyy vähän, 0,7 miljoonaa euroa.
Poistot ovat 3,2 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintakulut ovat 69,4 miljoonaa euroa.

Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto toteaa, ettei pakottavia investointitarpeita ole, kuten monena edellisvuonna on ollut. Yksi ensi vuoden isoimpia yksittäisiä investointeja on Mattilanpellon uuden kaava-alueen infran rakentaminen. Investointitarvetta tässä on vielä myös seuraavalle vuodelle.

– Mattilanpellosta saadaan houkutteleva asuinalue. Sinne tulee kymmeniä erikokoisia tontteja, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto sanoo.

Investoinnilla on väistämättä myös elinvoimaa nostattavaa vaikutusta.
Toinen merkittävä investointikohde on Orivesi–Haapamäki-radan turvallisuuden parantaminen. Esimerkiksi vaarallinen Oripohjan vartioimaton tasoristeys poistuu, ja tilalle tulee uusi vartioitu tasoylikäytävä. Orivesi investoi tähän 300 000 euroa, ja loput jää Väyläviraston kustannettavaksi 1,2 miljoonan euron kokonaishankkeessa.

Oriveden kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen kaupunginhallituksen hyväksymän talousarvion ensi vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2022. Budjettivaltuusto on 25. marraskuuta.

Lue lisää Oriveden kaupungin talous-, investointi- ja kehitysnäkymistä 13.11. lehdestä.

Näin Postin lakko vaikuttaa Oriveden Sanomien jakeluun

Published by:

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko vaikuttaa Oriveden Sanomien jakeluun niillä tilaajilla, joiden lehden jakelusta vastaa Posti. Jakeluyhtiö Alma Manun varhaisjakeluun lakko ei vaikuta.

Postin jakelussa on noin puolet lehden tilauksista, käytännössä haja-asutusalueella ja Oriveden seudun ulkopuolella, esimerkiksi Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.
Postin lakon aikana päiväjakelussa olevien lehtien, kirjeiden ja muiden painettujen lähetysten jakelu viivästyy jopa viikoilla, ja tämä koskee myös Oriveden Sanomien jakelua.

Helpoin tapa selvittää, onko oma lehti Postin vai Alma Manun jakelussa, on kaivaa esiin edellisen viikon paperilehti ja katsoa sen kantta:
• Jos kannen oikeaan yläkulmaan on painettu tilaajan nimi ja osoite, lehti on Postin jakelussa ja jakelu voi viivästyä jopa viikoilla.
• Jos kannen oikeaan yläkulmaan ei ole painettu tilaajan tietoja, lehti on Alma Manun jakelussa ja lakko ei vaikuta jakeluun.

Näin luet lehden tuoreeltaan diginä, jos lehtesi on Postin jakelussa
Jos lehtesi on Postin jakelussa, pääset lukemaan Postin lakon aikana julkaistuja näköislehtiä maksutta ja ilman kirjautumista osoitteessa orivedensanomat.fi.
Digilehdet löytyvät napauttamalla etusivulla olevaa OSPlus -logoa kerran ja kohta toisenkin, kunnes avautuvat ilmestyneiden lehtien etusivunäkymät. Digilehti on luettavissa verkosta jo tiistaisin kello 20.

Vaikka näköislehtiä pääsee lukemaan lakon aikana ilman kirjautumista, suosittelemme lehden tilaajia hankkimaan omat digitunnukset viimeistään nyt, jos niitä ei ole vielä tähän mennessä hankkinut.
Digitunnuksilla paikallislehden digitaalisia sisältöjä pääsee lukemaan myös lakon jälkeen. Tilaajat voivat hankkia omat digitunnukset soittamalla lehden konttoriin Annukka Ahlgrenille numeroon 050 339 1121.
Jos sinulla on jo omat digitunnukset, mutta salasana on päässyt unohtumaan, saat tilattua itsellesi uuden salasanan samasta numerosta.
Lisää ohjeita lehden digipalveluiden käyttöön löydät verkkosivuiltamme OSPlus-logon takaa!

Voit myös hakea paperilehden Oriveden Sanomien konttorilta
Tilaamme lakon aikana ilmestyvistä Oriveden Sanomista ylimääräisiä paperilehtiä konttorillemme (Lehmilaidantie 6, Orivesi).
Tilaajat voivat käydä noutamassa lehtensä toimistoltamme keskiviikosta perjantaihin kello 8–16.

Irtonumeroita on myynnissä Oriveden K-supermarketissa, Pinkojantien ja Aseman K-kaupoissa, Oriveden S-marketissa ja R-kioskilla.

Oriveden Sanomat pahoittelee kovasti sitä, että lakon takia lehtiä ei pystytä toimittamaan Postin jakelussa oleville tilaajille normaalina aikana.

Kutsu Linnan juhliin tuli myös Hyytiälään

Published by:

Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila on yksi tämän vuoden Linnan juhliin kutsutuista. Hän osallistuu juhliin puolisonsa Terhi Uotilan kanssa.

Kutsu liittynee presidentti Sauli Niinistön kiinnostukseen Hyytiälän metsäaseman tutkimustoimintaa kohtaan. Hän vieraili Hyytiälässä heinäkuun alussa tutustumassa erityisesti SMEAR-mittausasemaan, joka tuottaa tietoa muun muassa hiilidioksidin sitomisesta ja vapauttamisesta sekä ilmakehän pienhiukkasista.

Kutsu ei tullut Uotilalle täysin yllätyksenä.

– Osasimme vähän aavistella tätä presidentin vierailun jälkeen. Kutsu kertoo siitä, että työmme täällä koetaan merkittäväksi. On kiinnostavaa päästä kokemaan tilaisuus paikan päällä.

Hyytiälän tutkimustoimintaa esitteli vierailun yhteydessä professori Markku Kulmala. Hän lukeutuu akateemikkona Linnan juhlien vakiokävijöihin.

Pihlajalinnan kauppa ei vaikuta Juupajoen terveyspalveluihin

Published by:

Terveydenhoitoalan yritys Mehiläinen julkisti ostotarjouksen toisesta alan suuresta toimijasta, Pihlajalinnasta. Pihlajalinnan hallitus suosittelee osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä. Kaupalla ei ole vaikutuksia Juupajoen terveyspalveluihin.

Tulevaan kauppaan sisältyy Pihlajalinnan tytäryhtiö Mäntänvuoren Terveys. Se tuottaa julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Mänttä-Vilppulaan ja Juupajoelle.

Kaupalla ei ole välittömiä vaikutuksia Mäntänvuoren Terveyden toimintaan. Palvelujen tuottaminen Juupajoellekin jatkuu olemassa olevan sopimuksen mukaisesti. Nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2031 asti.

– Jatkamme toimintaa kaikissa kuntaulkoistuksissamme ja lääkärikeskuksissamme aiempien suunnitelmien mukaisesti. Ostotarjous ei edellytä asiakkailtamme mitään toimenpiteitä. Pihlajalinnan tarjoamat palvelut jatkuvat täysin ennallaan yksityis- ja yritysasiakkaillemme sekä julkisen sektorin kumppaneillemme kaikkialla Suomessa, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen painottaa.

Mäntänvuoren Terveyden toimitusjohtaja Juha-Matti Sihvonen nostaa esille sen, että yritys uudistaa palvelujaan jatkuvasti.

– Olemme vakiinnuttaneet tämän vuoden aikana palveluasumisen ja kotihoidon vastuulääkärimallin, jossa asiakas saa lääkäripalvelun omaan kotiinsa. Lisäksi kotihoidossa on siirrytty asiakkaan luona tapahtuvaan mobiilikirjaukseen, ja kuntoutusta tehdään aiempaa enemmän kotioloissa.

Jämsän kolme aktiivikylää näyttävät tietä elinvoimatyössä

Published by:

Jämsän kolme kylää – Juokslahti, Koskenpää ja Länkipohja – ovat eläviä maaseutukyliä, joiden peruspalvelut ovat kunnossa. Kylissä on perinteisesti tehty paljon talkootyötä, ja niitä on aina haluttu kehittää entistä houkuttelevammiksi.

Nyt kun Jämsässä muutenkin puhaltavat muutoksen tuulet, ovat kylät enempiä odottelematta ryhtyneet tuumasta toimeen. On valmisteltu ja päätetty käynnistää mittava kehittämishanke, johon palkataan yhteinen elinvoimakoordinaattori kehittämään kylien elinvoimaa ja toimintaa.

Tehtävään haetaan ennen kaikkea luovaa, innokasta ja maaseudusta aidosti kiinnostunutta henkilöä, joka ei pelkää työtä eikä esillä olemista.

– Koordinaattori palkataan vuodeksi, mutta kokonaisuudessaan hanke on kaksivuotinen ja sisältää lähes 2 000 tuntia kylien talkootyötä, kertoo Antti Lähdesmäki, yksi hankkeen puuhamiehistä. Koskenpään edustaja Markku Koponen täydentää, että hankkeessa muun muassa kartoitetaan kyläläisten mielipiteitä, kehitetään uutta toimintaa ja verkostoidutaan niin, että kylien elinvoimaisuus säilyy ja kasvaa.

Hankkeen aikataulu on tiukka: työ on jo käynnissä ja elinvoimakoordinaattorin pestin on tarkoitus alkaa vuoden vaihteessa.
Rekrytointi käynnistyy täydellä teholla heti rahoituksen varmistuttua. Yksi ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä puolestaan on kyläsuunnitelmien päivittäminen.

Länkipohjan seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ville Erkkilä toteaa, että aikomus on myös toimia tosissaan Jämsän kaupungin elinvoiman tukena. Kun kylissä voidaan hyvin, saa kaupunkikin etua. Hankkeen vaikuttavin ja samalla vaativin tavoite on saada Jämsään lisää asukkaita ja työpaikkoja.

– Hanketta tai sen tuloksia ei ole tarkoitus piilotella, vaan niistä kerrotaan jo hankkeen aikana muun muassa infotilaisuuksissa  – siinäkin toivossa, että eri tahot Jämsässä ja muuallakin ammentaisivat hankkeesta innostusta ja mallia. Elinvoimakoordinaattori on osaltaan se äänitorvi, joka osaa tehdä yhteistyötä yhtäältä kaupungin päättäjien ja virkamiesten, toisaalta Jämsän ulkopuolisten tahojen kanssa ja siten ajaa kaikkien yhteistä etua, Ismo Reitmaa Juokslahdelta kertoo.

Hankkeen koko budjetti on noin 120 000 euroa. Hankkeelle on haettu Vesuri-ryhmältä noin 100 000 euron suuruinen Leader-rahoitus, johon parhaillaan odotetaan ely-keskuksen lopullista päätöstä.