Uutiset

Tuoreimmat uutiset

Nevan esikoislevy on soljuvaa kotimaista

Published by:

Orivesiläisbändi Neva julkaisi tammikuun lopussa esikoislevynsä Vuodenajat ovat hylänneet meidät.
Suomenkielistä uutta, kevyttä rockmusiikkia. Tunnelmapaloja kesäfiiliksistä syviin vesiin, toiveikkuutta unohtamatta. Näin luonnehtii bändi itseään.

– Meitä on viisi tyyppiä, joilla kaikilla omat suosikit, tässä myllyssä ne ovat jauhautuneet. Kyllä me tunnistetaan Nevassa ihan oma juttumme, Niko Hildén ja Hannu Häkli  kuittaavat kysymyksen esikuvista.

Hannu Häkli kuvailee, että alku oli vähän epämääräistä, nyt touhuun on tullut tiettyä määrätietoisuutta ja luovuutta. Koko ajan on uutta muhimassa.
– Kun itse ei välttämättä aina ehdi tai jaksa, on hyvä, jos joku painaa eteenpäin. Hildénin Nikolla ja vähän myöhemmin mukaan tulleella Suhosen Jussilla on ollut intoa panostaa tähän, Hannu kuvailee.

– Jokaisella meistä on oma roolinsa, ei tästä muuten tulisikaan mitään. On rikastuttavaa, että meillä on erilaista osaamista, miehet kuvailevat bänditouhunsa luonnetta.

Kymmenen kappaletta, kestoa 45 minuuttia, tunnelma etenee kevyestä vähän syvällisempään. Hirveän synkiksi ei kuitenkaan heittäydytä. Kolme levyn kappaleista on soinut jo aiemmin singlenä.
Levykanneksi sopivan kirahvitaulun Niko huomasi, kun Eija Mäkelä-Häklin eläintauluja oli esillä Rönnin lastenpäivässä. Ei sitä kauempaa tarvinnut hakea.

Sami Snellman valmentaa lempeällä, mutta jämäkällä otteella Tuiskun junioreita

Published by:

Sami Snellman valittiin Orivedellä vuoden valmentajaksi. Perusteluina olivat pitkäjänteinen työ Tuiskun juniorijoukkueen parissa, oman osaamisen kehittäminen ja hyvä asenne.

Sami Snellman on valmentajana rauhallinen, mutta tarvittaessa tiukka.

– Auktoriteetti ei tule huutamalla vaan huumorilla ja tarvittaessa tiukalla, mutta lempeällä ojentamisella, Sami Snellman kuvailee valmentamista.

Nuorten, tänä vuonna 15 vuotta täyttävien valmennettavien kanssa pitääkin olla kannustava, rohkaiseva, mutta myös jämäkkä. Sami uskoo myös esimerkin voimaan, koska on itse harrastanut jalkapalloa pikkupojasta. Edelleen hän pelaa.

Nuoret kehittyvät niin eri tahtia, että valmentajan on tärkeää huomioida kehityksen eri vaiheet muun muassa roolituksia kentällä mietittäessä.

Lue lisää Sami Snellmanin tavasta valmentaa 26.2. lehdestä!

Suodatinyksikön palo saatu hyvin hallintaan – henkilövahingoilta UPM:n Korkeakosken tehtaalla vältyttiin

Published by:

Puoli viiden aikaan UPM:n Korkeakosken yksikössä oli vielä 5 Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksikköä taltuttamassa kattilalaitoksen suodattimessa syttynyttä paloa. Pelastuslaitos sai hälytyksen kohteeseen Sahantielle maanantaina vähän ennen iltapäiväkahta. Henkilövahingoilta Juupajoella vältyttiin.
Syttymissyy päivystävän palomestarin Tommi Lönnqvistin mukaan on epäselvä. Tekninen häiriö laitteistossa on yksi mahdollinen syy.
Tehtaanjohtaja Sami Kotivuori oli tyytyväinen, että pelastuslaitoksen yksiköt olivat saaneet palon hyvin hallintaan eikä leviämisvaaraa ollut.
– Kuorimme suojapeltejä kattilan ympäriltä, jotta pääsemme palopesäkkeisiin kiinni. Pari tuntia varmasti purkamisessa menee, Tommi Lönnqvist arvioi vähän ennen viittä.
Pelastuslaitoksen pari yksikköä jatkaa purkamistyötä. Vartiointia paikalla pitää jatkaa ainakin aamuun saakka.
Vahingoista tehtaanjohtaja Sami Kotivuorella ei ollut arviota. Savu jäi kuitenkin suhteellisen pienelle alalle lämpölaitoksen ulkopuolelle.

Juttua päivitetty kello 17.10.

Pääministeri Sanna Marin yllätti Niemen Linnan asukkaat – ”Tästä puhumme vielä monta kertaa”

Published by:

Hymy oli herkässä Niemen Linnan asukkailla perjantai-iltana. Yllätysvieras, pääministeri Sanna Marin oli vain hetkeä aiemmin hyvästellyt yksikön asukkaat ja työntekijät sekä kiittänyt heitä vieraanvaraisuudestaan.

– Tunnistin hänet heti, mutta tämä oli yllätys. En minä tiennyt, että hän tulee meille tänne kylään, yksikössä asuva Ville Fredriksson intoili.

Iloisen äimistynyt oli myös Niina Lampinen. Hän paljasti jo yhteiskuvaa otettaessa, kuinka isosta asiasta pääministerin vierailussa oli kyse.

– Tämä oli meille ihan ensimmäinen kerta, kun tapasimme pääministerin. Vähän meille oli vieraasta vihjattu. Hyvä yllätys tämä oli, Lampinen iloitsi.

Palvelupäällikkö Marjaana Räsänen kertoi Niemen Linnan arjesta pääministeri Sanna Marinille ja kaupunginjohtaja Juha Kuusistolle.

Tutustumiskäynti Niemen Linnan yksikköön liittyi Marinin Oriveden kuntavierailuun. Se oli aloitettu kaupungintalolta, jossa kaupungin päättäjät ja viranhaltijat kertoivat ministerille alueelle tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Mainituksi tuli muun muassa valtatien 9 Tampere-Orivesi-välin kehittäminen.

Kuntavierailun ainoaksi tutustumiskohteeksi oli valittu Niemen Linna.  Ei kulunut kuin hetki, kun talon asukkaat ottivat sinne saapuneen vieraan ja tilanteen haltuunsa.

– Me voidaan mielellään esitellä meidän huoneita teille, Niina Lampinen ilmoitti Marinille ja hänen seurueelleen jo eteistilassa.

– Näin on sovittu, että tiloja pääsee katsomaan, johtava ohjaaja Jaana Laurikka vakuutti.

Asukkaista Tanja Hakkio oli yksi malttamattomimmista. Hän halusi esitellä ensimmäisenä huoneensa vieraaksi saapuneelle pääministerille.

– Pitäisikö meidän sitten käydä ensin siellä? Me tullaan hetken päästä tähän takaisin, Marin totesi muille yksikön asukkaille, jotka olivat kokoontuneet talon yhteiseen olohuonetilaan.

Hakkio johdatti vieraat perille huoneeseensa ja istahti sänkynsä reunalle.

– Onpas sinulla tilava huone. Ja iso terassi, Marin ilahtui.

– Oletko viihtynyt täällä, hän jatkoi

Hakkio kertoi viihtyvänsä, vaikka ihan kaikkia toivelistalla olevia asioita kodista ja sen ympäristöstä ei löydykään.

– Uima-allas tuohon pihaan olisi kiva, kesäisin terassillaan aurinkoa ottava Hakkio mainitsi.

Niemen Linna on toukokuussa 2018 valmistunut tehostetun palveluasumisen koti aikuisille kehitysvammaisille. Yksikön toteutuminen oli Orivedellä todella odotettu asia, sillä sitä oli paikkakunnalle ennätetty toivoa jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

– Usea henkilö ehti eläköityä ennen kuin saimme tämän maaliin. Neljännellä ARA-hakemuksella taisimme saada rahoituksen onnistumaan, Oriveden hyvinvointijohtaja Tuija Peurala muisteli.

Varsinainen toiminta rakennuksessa alkoi valmistumisvuoden kesäkuussa. Kodin sieltä sai 12 henkilöä ja jokainen heistä on saanut vaikuttaa oman asuntonsa sisustukseen jo rakennusvaiheessa. Siksi muun muassa yksi Hakkion huoneen seinistä on maalattu vaalean oranssiksi.

– Täällä on siis hyvä asua. Mikä täällä on kivointa? Marin kysyi

– Saa valvoa. Kahteentoista, Hakkio vastasi.

– Miten sä jaksat herätä aamulla, Marin yritti udella.

Siihen oranssin väristä seinää vasten asetetun sänkynsä reunalla istuva Hakkio ei ennättänyt vastaamaan, sillä puheenaihe huoneessa vaihtui jääkiekkoon. Muun muassa sängyllä oleva viltti antoi vahvan vihjeen, että Hakkio on jääkiekkojoukkue Tapparan fani.

– Minä seuraan jääkiekkoa. Ilves hävisi, hän huomautti.

Marin joutuikin toteamaan, että hänelle, Ilveksen kannattajalle, se oli tuloksen vuoksi surun päivä.

Hakkio jatkoi jutustelua ja muistutti, kuinka Ilves ja Tappara ovat saamassa uuden kotihallin, kunhan Tampereen Kansi -areena valmistuu. Sinne hän toivoi pääsevänsä katsomaan Tapparan peliä ja mielellään vielä mahdollisimman ylös.

Sanna Marin kertoi Tanja Hakkiolle olleensa myös Spice Girls -fani. Kaksikon tapaaminen päättyi halaukseen.

Jokaisessa Niemen Linnan asunnossa on asukkaalla tilavan huoneen ja terassin lisäksi oma wc- ja suihkutila. Vessan oven vieressä olevalle seinälle Hakkio oli kiinnittänyt julisteita, joissa poseerasi brittibändi Spice Girls. Suureen suosioon 1990-luvulla noussut bändi on ollut myös Marinin suosikki.

– Kun olin nuorempi, kuuntelin paljon Spice Girlsiä. Minulla on ollut nämä molemmat levyt, Marin kertoi ja viittasi seinällä oleviin kuviin.

Oman asuntonsa pääministerille sai esitellä myös Ville Fredriksson. Hän oli huoneestaan täysin samaa mieltä kuin paikalle saapuneet vieraat: se on kaunis.

– Tämä on todella kaunis. Kaverit täällä on kivoja. Muutenkin olen tykännyt hirveesti asua täällä. Mä en muuttaisi täältä kyllä enää pois. Meillä on täällä kaikenlaista yhteistä touhua, Fredriksson kertoi.

Ville Fredriksson sai myös esitellä asuntonsa Sanna Marinille.

Arkea Niemen Linnassa rytmittävät tietyt rutiinit, mutta muutoin päivät muotoutuvat sen mukaan, mitä kukin asukkaista haluaa tehdä. Tavoitteena on tarjota jokaiselle mahdollisimman oman näköinen elämä, vaikka saman katon alla asutaankin. Siinä auttavat yksikön 11 työntekijää. He ovat lähihoitajia ja ohjaajia, lisäksi tiimissä on yksi sairaanhoitaja.

– Meillä on äärettömän upea henkilökunta. Itse asiassa meillä on ihan samat työntekijät kuin silloin kun toiminta täällä alkoi, palvelupäällikkö Marjaana Räsänen totesi.

Niemen Linnassa asukkaiden yhteisiä tiloja ovat keittiö, olohuone, saunatilat ja kodinhoitohuone. Takapihalta löytyy vielä myös iso yhteinen terassi.

– Ruoka meille tulee osin terveyskeskuksesta ja osittain teemme sitä myös itse, etenkin viikonloppuisin. Asiakkaat osallistuvat ruoanlaittoon omien taitojensa mukaan, ja ovat joka tapauksessa siinä hetkessä mukana, johtava ohjaaja Jaana Laurikka kertoi.

Ruoanlaiton lisäksi asukkaat viettävät muutoinkin aikaa yhdessä. He vierailevat toistensa kodeissa ja kerääntyvät yhteen muun muassa karaokelaitteiden äärelle. Laurikan mukaan tanssit ja juhlat Niemen Linnassa saadaankin nopeasti aikaan, vaikka ne eivät olisi päivän suunnitelmaan alustavasti kuuluneetkaan.

Tosin perjantaina tanssit eivät olleet käyneet yhdenkään asukkaan mielessä, vaikka kyseessä oli ystävänpäivä

– Tämä päivä taisi kaikilta mennä siihen, että odotimme vieraiden saapumista. Uskon, että puhumme tästä pääministerin vierailusta täällä meillä vielä monta kertaa, Laurikka naurahti.

 

 

 

Ystävänpäivänä villasukat jalassa jumpalle!

Published by:

Iso joukko Oriveden kaupungintalon väkeä on juhlistanut ystävänpäivää villasukilla. Tempaistiinpa villasukat jalassa jumpaksikin, jonka veti kaikille innokkaille liikunnanohjaaja Iris Sundelin, joka on 14.3. järjestettävän villasukkajuoksun SM-kisan tapahtumakoordinaattori.

– Villasukat sopivat täydellisesti ystävänpäivään. Ne ovat lämpöiset, kotoisat ja useasti rakkaudella tehdyt läheiselle ihmiselle, sanoo tempauksen ideanikkarina ollut yrityskoordinaattori Irene Suhonen, joka toimii villasukkajuoksun järjestäjätiimin tapahtumapäällikkönä.

Lisäksi ohjelmassa oli päivän mittaan 151 tapaa käyttää villasukkaa -ideakisa. Näitä ideoita on Suhosen mukaan tarkoitus hyödyntää sisällöntuotantoa mietittäessä Visit Orivettä ajatellen.

– Hienosti kaupungintalolla on lähdetty mukaan hassunhauskaan päivään. Monella sukat lämmittävät jalassa, vaikka ei jumppaan olisi osallistunutkaan.

Olipa jollakin villasukkien päällä myös muovit suojana, jotta kallisarvoiset sukat eivät likaannu.

Villasukkajumppaan tempautui mukaan myös varhaiskasvatuksen johtajan paikalta eläkkeelle jäävä Jussi Lintunen, joka pisti saamansa villasukat jalkaansa heti. Lintusen viimeinen työpäivä oli takuuvarmasti ikimuistoinen.

Kylämummi- ja kylävaaritoimintaa viritellään Orivedellä

Published by:

Orivesiläinen sairaanhoitaja Heidi Syrjänen aloittelee yhdessä paikallisen MLL:n yhdistyksen kanssa kylämummi- ja kylävaaritoimintaa Orivedellä.

– Sukupolvien välinen yhteys rikastuttaa sekä lapsen että aikuisen elämää. Kylämummi tai -vaari on vapaaehtoistyötä tekevä aikuinen, joka haluaa antaa aikaansa lapselle, sanoo lastensuojelussa työskentelevä Heidi Syrjänen.

Vapaaehtoiseksi kelpaa kuka vain, jolla on lapselle aikaa. Yhteinen tekeminen voi olla esimerkiksi kirjojen lukemista, askartelua, metsäretkillä käyntiä tai leikkimistä.

Heidi Syrjänen teki lastensuojelun erikoistumislopputyönsä kylämummi- ja kylävaaritoiminnasta. Hän uskoo, että toiminnalle on tilausta Orivedelläkin.

Mikäli kiinnostuu toiminnasta, Heidiin voi ottaa sähköpostitse yhteyttä heidisyrjanenmll@gmail.com

Toimintaa on aloiteltu jo usealla paikkakunnalla, ja siitä on hyviä kokemuksia.

Lue Heidin mietteitä muun muassa tämän ajan vanhemmuudesta 19.2. lehdestä.

Villasukkajuoksija sai nimen – Siitä tuli Viltsu Hipuli

Published by:

Villasukkajuoksun SM-kisojen logon hahmolle on valittu nimi. Hahmosta tuli Viltsu Hipuli.

Etunimi Viltsu on lyhennös villasukasta. Hipuli puolestaan on murresana Huittisista ja tarkoittaa villasukkaa.

Nimeä villasukkajuoksijalle haettiin kaikille avoimen kilpailun avulla. Kilpailuun pääsi osallistumaan Oriveden Sanomien nettisivuilla ja siihen osallistui lähestulkoon sata henkilöä.

Viltsua nimeksi ehdotti usea henkilö ja heistä voittaja on valittu arpomalla. Voittajiin Villasukkajuoksun SM-kisojen järjestäjät ottavat yhteyttä henkilökohtaisesti.

Kari Aakula jatkaa kirkolliskokouksen maallikkoedustajana

Published by:

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaalit toimitettiin kaikissa hiippakunnissa tiistaina. Tampereen hiippakunnasta valittiin kirkolliskokoukseen 8 maallikkoedustajaa ja 4 pappisedustajaa. Yksi maallikkoedustajista on orivesiläinen Kari Aakula, joka on ollut edustajana myös päättyvällä nelivuotiskaudella.

Aakula valittiin myös Tampereen hiippakunnan hiippakuntavaltuustoon maallikkojäsenenä.
Tampereen hiippakunnan pappisedustajat kirkolliskokouksessa ovat tulevalla kaudella Ari Hukari, Jari Kemppainen, Niilo Räsänen ja Olli-Pekka Silfverhuth.

Maallikkojäseniksi valittiin Kari Aakula, Antti Ahonen, Aulis Ansaharju, Timo Kaunisto, Joni Kumlander, Olli Löytty, Seppo Parkkila ja Pekka Simojoki.

Kirkolliskokoukseen valittiin valtakunnallisesti kaikkiaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Uusi toimikausi alkaa toukokuun alussa. Vaalin tulos vahvistetaan 17. helmikuuta.

Orivesi sai tunnustusta elinvoimakilpailussa – ”Kaupungissa elinvoimatekijöiden kehittämiseen on tartuttu tosissaan”

Published by:

Orivesi on palkittu parhaiten elinvoima-asemaansa parantaneena kuntana Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -kilpailussa.

Vuosittain järjestettävässä kilpailussa arvioidaan kunnan yrittäjyysmyönteisyyttä sekä elinvoimatekijöitä. Kilpailuun osallistutaan itsearviointilomakkeella, joka täytetään kunnan viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja paikallisten yrittäjäyhdistysten yhteisessä arviointikeskustelussa. Keskustelu käydään kilpailulomakkeen teemoista ja vastaukset perustuvat itsearviointiin.

Viime vuoden aikana asemaansa oli parantunut eniten Orivesi.  Edelliseen arvioon verrattuna Orivedellä on viime vuonna satsattu erityisesti saavutettavuuden ja näkyvyyden, kaupungin ja yrittäjien yhteistyön sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen.

– Orivesi on erinomainen esimerkki kaupungista, jossa elinvoimatekijöiden kehittämiseen on tartuttu tosissaan. Omalla aktiivisuudella ja paikallisten tahojen yhteistyöllä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen sanoo.

Pirkanmaan elinvoimaykkönen oli Pirkkala. Toiseksi sijoittui Lempäälä ja kolmas oli Parkano. Tuomariston mukaan kärkikolmikko erottui selkeästi muista menestyen kilpailun jokaisella osa-alueella.

– Tänä vuonna kilpailussa painotettiin erityisesti kuntien ja yritysten välistä vuoropuhelua sekä yhteistyötä kunnan elinvoiman ja tunnettuuden edistämiseksi. Myös julkiset hankinnat ja palvelusetelien käyttö korostuivat arvioinnissa. Tasavahvassa kärkikolmikossa Pirkkala kiri edelle erityisesti yrittäjien osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen sekä paikallisen palvelutarjonnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, Virtanen sanoo.

Kilpailu järjestettiin nyt neljättä kertaa. Kilpailun ovat aikaisemmin voittaneet Lempäälä (2017), Ylöjärvi (2018) ja Sastamala (2019).

Useimmat kunnat ovat nähneet kilpailun erinomaisena mahdollisuutena kehittää kunnan elinvoimatekijöitä kuten päätöksenteon yrittäjyysmyönteisyyttä ja muita yrittämisen edellytyksiä.

– Kilpailun tavoite on saada pirkanmaalaiset kunnat tarkastelemaan omaa toimintaansa nimenomaan yrittäjyysmyönteisyyden ja elinvoiman kautta. Viimeistään nyt voimme todeta, että kilpailun myönteiset vaikutukset alkavat näkyä konkreettisina toimenpiteinä kunnissa. Parhaimmillaan kilpailu saa aikaan positiivisen kierteen yrittäjyyden ja sen myötä työpaikkojen ja palveluiden lisäämiseksi kunnassa, Virtanen sanoo.

Kilpailun voittajalla on oikeus käyttää vuoden ajan Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakunta -nimikettä. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan liitto.

Palkinnot jaettiin Pirkanmaan Elinvoima-seminaarissa Sastamalassa keskiviikkona.

 

 

 

Ole kiinnostunut lapsesi tekemisistä – uskalla ottaa selvää, jos jokin epäilyttää

Published by:

Sisä-Suomen poliisin rikostutkijat antoivat tiistai-iltana tiiviin rautaisannoksen tietoa nuorten laittomien päihteiden käytöstä ja niihin liittyvien ongelmien ehkäisystä. Vanhemmille suunnatussa tilaisuudessa olivat mukana myös paikalliset päihdehuollon ammattilaiset ja Kondis ry:n kokemusasiantuntijat.

Illan pohjustuksena toimivat tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset, jotka ovat herättäneet jälleen huolta orivesiläisten lasten ja nuorten suhtautumisesta päihteiden, ja erityisesti kannabiksen käyttöön. Oriveden 8–9-luokkien oppilaista 16 prosenttia kertoi kokeilleensa kannabista vähintään kerran. Poikien keskuudessa osuus oli 24 prosenttia ja tytöissä 5 prosentin luokkaa.

Kyselyyn vastanneista orivesiläisistä koululaisista 21 prosenttia suhtautuu myönteisesti kannabiksen käyttöön. Koko maan keskiarvo on 12 prosenttia.

Poliisin edustajat eivät ottaneet kantaa pelkästään kannabikseen, vaan he käsittelivät laajemmin huumausaineiden ja muiden päihteiden kirjoa. Erilaisten huumeiden ja lääkeaineiden kauppa käy Tampereen seudullakin vilkkaana, mikä koskettaa huumeita kokeilevien tai käyttävien nuorten kautta lukuisia perheitä, kouluja ja viranomaistahoja.

Sisä-Suomen poliisin ennalta estävässä ryhmässä työskentelevä vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Pitkänen esitteli Ankkuri-toimintaa, joka tarjoaa nuorille nopeaa apua jo Tampereella ja Jyväskylässä. Toiminnan on tarkoitus laajentua kaikkiin toiminta-alueen kuntiin vuoteen 2023 mennessä.

– Me pyrimme puuttumaan mahdollisimman ajoissa huolta aiheuttavaan tilanteeseen. Tavoitteena on syrjäytymisen ja uusintarikosten ennaltaehkäisy. Teemme työtä niin nuorten kuin heidän perheidensäkin kanssa, Pitkänen kertoi.

Tiimin kohderyhmänä ovat esimerkiksi laittomien päihteiden käytön ensikertalaiset, jotka on mahdollista saada havahtumaan vakavaan tilanteeseen ja välttämään jatkossa vastaavaa toimintaa. Jos nuori on lastensuojelun asiakas tai hänellä on muita viranomaisprosesseja menossa, hän ei kuulu eet-tiimin toiminnan piiriin.

Pitkänen painotti, että Ankkuri-palvelut ovat täysin vapaaehtoisia. Jos nuori tai muu perhe ei halua palvelua, sitä ei voida tarjota väkisin. Tosin jos asiaan liittyy rikoksia, poliisi kyllä toimii tällöin tilanteen vaatimalla tavalla.

– Tämä on mahdollisuus saada hyvää ja oikea-aikaista palvelua ja apua sellaisessa vaiheessa, kun puuttumisesta voi olla vielä todellista hyötyä. Poliisin ennalta estävä toiminta on kädenojennus nuorille ja heidän vanhemmilleen. Me haluamme todellakin auttaa.

Työn painopiste on ensikertalaisissa, koska puuttumisen vaikuttavuus on suurin juuri tässä vaiheessa. Suurin osa eet-tiimin asiakkaista ei joudu enää uudelleen tekemisiin poliisin kanssa.

– Pieni osa asiakkaistamme on sitten heitä, joita ei voida auttaa missään vaiheessa. Vaikka kaikki tahot tekisivät kaiken oikein, lopputulos ei ole kovinkaan usein se, mitä toivotaan.

Huoltajilla on paljon epätietoisuutta miten mennä eteenpäin, kun lapsen mahdollinen päihteiden tai huumeiden käyttö huolestuttaa. Pitkäsen mukaan poliisi on taho, jolta voi kysyä apua ja neuvoja.

– Emme käynnistä aina automaattisesti rikostutkintaa, vaan me annamme myös neuvontaa. Toisaalta jos kyseessä on rikosasia, rikosilmoitus on ainoa tie päästä eteenpäin.

Rikosylikonstaapeli Mikael Hakio on työssään jatkuvasti tekemisissä päihteiden väärinkäytön ja huumerikollisuuden kanssa. Kyseessä on usein piilorikollisuus, jota on vaikea paljastaa. Selvittely vaatii paljon työtä ja voimavaroja.

– Tämä on ammatti- ja taparikollisuutta, johon liittyy väkivaltaa sekä omaisuus-, talous- ja liikennerikoksia. Kuka joutuu syvälle tähän kierteeseen, siitä on vaikea nousta.

Hakio painotti, että vanhempien on tärkeää tunnistaa mahdolliset kiellettyihin päihteisiin liittyvät ilmiöt lapsensa toiminnassa. Kun herää epäilys siitä, että kaikki ei ole kunnossa, asiat on syytä selvittää.

– Moni vanhempi kieltää ensin mahdollisen ongelman olemassaolon. Mutta huumeiden käytön voi tunnistaa muutoksista nuoren käyttäytymisessä. Miten hän käyttäytyy sosiaalisesti, millaista on rahan käyttö, onko psyyke muuttunut, onko fyysisiä jälkiä, onko nuori päihtynyt ilman alkoholin hajua?

Hakio muistutti, että jo huumeiden kokeilukäyttö voi johtaa pakonomaiseen riippuvuuteen.

– Usko itseesi, jos epäilet jotain. Kuka muu tuntee lapsen paremmin kuin oma isä tai äiti?

Moni vanhempi haluaa kunnioittaa lastensa yksityisyyttä. Hakio pitää kuitenkin tärkeänä ja oikeana sitä, että vanhemmat tietävät, mitä esimerkiksi lapsen puhelimeen on asennettu ja mitä sovelluksia hän käyttää.

– Jos puhelimesta löytyy Tor-verkon sipulilogo tai Wickrme-sovellus, hälytyskellojen pitää alkaa soida. Nämä ovat helposti ladattavia sovelluksia, joiden kautta nuori saa pääsyn anonyymeille kauppapaikoille. Siellä tehdään vilkasta kauppaa huumeilla, ja myyjiä löytyy helposti. Tampereen seudulla lähetetään satoja huumekauppaan liittyviä viestejä päivittäin.

Hakio ei kehota tuomitsemaan tai pelottelemaan lapsia ja nuoria. Tärkeämpää on hankkia oikeaa tietoa päihteiden vaarallisuudesta.

– Kaveriporukka vaikuttaa eniten nuoren elämään. Olkaa kiinnostuneita siitä, kenen seurassa lapsi liikkuu. Jos kaveri ei näytä naamaansa kotonasi, hän ei ole ehkä hyvää seuraa. Jos lapsesi tulee kavereineen kotiin syömään jääkaapin tyhjäksi, silloin voit olla ihan tyytyväinen tilanteeseen.

Keskitetyn ja paljastavan rikostutkintayksikön vetäjä, rikosylikomisario Jari Kinnunen kehotti vanhempia olemaan kiinnostuneita lastensa tekemisistä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempi on yleensä lopputulos.

– Kun nuori tulee koppiin tehtyään henkirikoksen, silloin meillä ei ole enää vaihtoehtoja. Puuttumisen aika on silloin, kun asiat eivät ole vielä niin pitkällä.

– On todellakin korkea aika mennä vaikenemisen muurin taakse ja nähdä mitä nuoren elämään kuuluu. Jos siellä on päihteitä tai huumeita, vanhemmalla on aina oikeus tehdä itse lastensuojeluilmoitus omasta lapsestaan. Silloin lapsi ja koko perhe saavat apua, ja asiat voivat vielä korjaantua.

Lue lisää päihdeinfotilaisuuden annista 19.2. ilmestyvästä lehdestämme.