Nostot

Uusimmat uutiset

Kompurat purkivat jäähallin kaukalon – tilalle tulee joustolaitainen

Published by:

Jäähallin sulkeminen koronaepidemian vuoksi kesken kauden aikaistaa tulevalle kesäkaudelle suunniteltua remonttia. Fortunan ikämiesjoukkue Kompurat tempaisi ja purki kaukalon laidat talkoilla perjantain ja lauantain aikana.

– Olimme jo sopineet valmiiksi kaupungin liikuntatoimen kanssa, että voimme hoitaa tuon purkuhomman. Sen piti ajoittua vasta pääsiäiseen, mutta nyt sitten päätimme aikaistaa urakkaa, kun hallissa ei enää ollut toimintaa, talkooporukan päällysmiehenä toiminut Marko Oksanen kertoi töiden alkumetreillä perjantaina.

Talkooväki arvioi ennakolta, että homma tulee hoidetuksi perjantai-illan ja lauantain aikana. Aikataulu piti hyvin kutinsa, sillä porukka kantoi viimeisiä laitojen osasia ulos hallista lauantaina viiden jälkeen.

– Tämä oli aika simppeliä hommaa, enimmäkseen ruuvien pyörittelyä ja purettujen osien kantamista. Tällaista ikämieskin ymmärtää ja osaa tehdä, Oksanen tuumi.

Talkoolaiset pitivät ajankohtaan liittyen huolta siitä, että ihmisten turvavälit pysyivät kohtuullisesti kohdallaan. Työ eteni kahden tai kolmen miehen ryhmissä, jotka jakaantuivat eri puolille kaukaloa.

Jäähallin remonttien kakkosvaihe alkaa pian huhtikuun puolella. Kevään ja kesän tavoitteissa ovat uuden kaukalon rakentaminen, kentän laatan maalaus ja tulostaulun uusiminen. Ohjelmassa on myös monenlaista pintaremonttia. Takaseinästä poistetaan mikrobien aiheuttamat tummentumat, minkä jälkeen seinä saa uuden pintakäsittelyn.

 

Antti Orsama ja Veli-Matti Hernesniemi kantoivat pleksielementtejä ulos hallista.

Kylilläkin on tarjolla asiointiapua ikäihmisille – joitakin kyselyjä ja palvelupyyntöjä on jo saatu

Published by:

Yli 70-vuotiaat orivesiläiset saavat halutessaan kauppa- ja asiointiapua. Haja-asutusalueella ruokaostospalveluja tarjoaa useampikin yhdistys vapaaehtoistoimintana. Joillakin kylillä toiminnan järjestelyt ovat vielä kesken.

Eräjärvellä apua on mahdollista kysellä Eräjärven kehittämisyhdistys Eky:ltä ja Eräjärven martoilta. Ekyn yhteyshenkilönä toimii Terhi Ratalahti, joka työskentelee myös seurakunnan diakonina ollen tätäkin kautta mukana auttamiskuvioissa.

Apua kauppa-asioiden toimittamiseen on kyselty vielä varsin vähän. Ratalahti vei torstaina yhdet ostokset, ja perjantaiaamuna oli vuorossa ruokatavaroiden kuljetus toiselle tilaajalle.

– Tuntuu siltä, että ihmiset ovat hiukan arkoja pyytämään apua. Olen itse soitellut täällä kylällä varttuneemmille ihmisille, kysellyt vointeja ja tarjonnut samalla tätä asiointiapua. On luontevaa ottaa yhteyttä, koska tunnen melkeinpä kaikki kyläläiset jo pitkältä ajalta, Ratalahti kertoi perjantaina kauppa-apureissullaan.

– Moni varttuneempi kyläläinen on tottunut hoitamaan asiansa itse, eikä avun vastaanottaminen tule ihan ensimmäisenä mieleen. Jotkut myöskään eivät tunnu ihan uskovan, että yleinen tilanne on jo vakava, ja se vaatii ihmisiltä tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa.

Ratalahti ymmärtää sen, että jotkut eivät haluaisi avata omaa yksityisyyttään muille. Kauppakassin sisältö kertoo paljon siitä, miten ihmiset syövät ja elävät.

– Luultavasti kauppapalvelujen kysyntä kasvaa sitä mukaa, kun tautitilanne etenee. Itse yritän kannustaa vanhempaa väkeä ottamaan apua vastaan, koska se olisi juuri nyt todella tärkeää.

Eräjärven martoilla on kolme nimettyä yhteyshenkilöä asiointiapukyselyjä varten. Heli Koskiselle oli tullut perjantai-iltaan mennessä yksi alustava kysely, mutta ei vielä yhtään varsinaista tilausta.

– Ihmisillä on varmaan sukulaisia, naapureita ja ystäviä, jotka auttavat asioinneissa. Jonkin verran kyllä varttuneempi väki käy vielä kaupassa itse. Kaikki eivät hahmota vielä tilanteen todellista vakavuutta.

Västilän Voima laittoi ensimmäisen jäsentiedotteen asiointipalveluista verkkosivuilleen jo pari viikkoa sitten. Eilen tuli ensimmäinen soitto, kun kylällä asuvan ihmisen sukulainen kyseli mahdollisuuksista järjestää apua kauppakäynteihin.

– Kyläläiset jo huolehtivat muutamasta sellaisesta ikäihmisestä, jotka ovat ottaneet tilanteen tosissaan ja eivätkä lähde itse kauppareissuille, Martti Ahonen tietää. Hän on toinen Voiman yhteyshenkilöistä asiointiapukyselyjä varten.

Ahonen arvelee, että avun kysyntä lisääntyy tulevien viikkojen aikana. Epidemia ei ole mikään hetkellinen juttu, vaan sen kanssa joudutaan elämään ehkä useampia kuukausia.

Voimalla on valmius tarjota yhdistyksen väen taholta huoltopalvelua vaikka polttopuiden kantoon. Kauppapalveluihin ei ole vielä olemassa valmista toimintamallia.

– Emme voi lähteä käymään erikseen jokaiselle kaupassa, jokin kootumpi ratkaisu on tarpeen. Täältä on matkaa keskustan ja lähikylien kaupoille. Olisi ehkä hyvä kehittää palvelumalli, joka toisi kyläläisille ja mökkiläisille palvelua myös normaaleissa olosuhteissa.

Kauppa-avun käyttö viriää vähitellen Siitamassakin, missä nuorisoseura hoitaa tarvittaessa kauppa- ja asiointireissuja. Apua on tarjolla myös vaikkapa polttopuiden ja lämmityksen kanssa.

– Olemme kartoittaneet mahdollista avuntarvetilannetta omalla alueellamme, ja olemme valmiuksissa, jos kyselyt lisääntyvät. Toistaiseksi näyttää siltä, että vanhukset ovat saaneet tarvitsemaansa apua enimmäkseen omilta sukulaisiltaan, Pekka Koppanen arvioi.

Juupajokelaisen yrityksen väki ompelee nyt urakalla kasvosuojia – ensimmäiset isot toimitukset lähtevät Yhdysvaltoihin tällä viikolla

Published by:

Koronaepidemia asetteli Juupajoella toimivan Myllymuksut Oy:n tuotannon melko lailla uusiksi. Yritys kehitti asiakkaiden pyynnöstä kasvosuojamallin, jonka kysyntä on nyt yllättänyt tekijät täysin. Pienen yrityksen tuotanto keskittyy nyt suurelta osin kasvosuojien ompeluun.

Myllymuksut myy valmistamiaan lasten ja aikuisten asusteita ja muita tekstiilituotteita verkkokauppansa kautta Suomeen ja ulkomaille. Maan rajojen ulkopuolelle menee noin 70 prosenttia koko myynnistä.

Kankaasta tehty, pestävä kasvosuoja ei ole ollut aiemmin yrityksen mallistossa. Asiakkaat kyselivät tällaisen tuotteen perään jo ennen kuin koronatilanne nousi kunnossa pinnalle. Koska yritys tekee pyynnöstä erilaisia tilaustuotteitakin, kasvosuoja oli sinänsä helppo suunnitella ja toteuttaa.

– Sitten ulkomailta alkoi tulla tajuntaa viistäviä viestejä siitä, että nyt on tosi kysymyksessä. Toimme tuotteen mukaan verkkokaupan tarjontaan, ja sen jälkeen olemme saaneet todella paljon kyselyjä ja tilauksia, toimitusjohtaja Johanna Putkonen kertaa viime viikkojen tapahtumia.

Kyselyt alkoivat työllistää jo niin paljon, että tilanne helpotti vain viemällä kasvosuojan normaalisti tilattavaksi verkkokauppatuotteeksi.

Heti alkuun kasvosuojan kohdalla oli mietittävä eettinen ja moraalinen puoli selväksi. Yritys tekee liiketoimintaa, ja tilaisuuteen piti tarttua. Ei olisi ollut järkevää olla vastaamatta kysyntään, ei asiakkaiden eikä yrityksen työllisyyden kannalta.

 

Kankaasta tehty pestävä kasvosuoja ei suojaa käyttäjää viruksilta. Sen sijaan se estää esimerkiksi yskösten leviämisen ympäristöön, mikä suojaa lähellä olevia ihmisiä.

 

Putkonen tekee heti selväksi sen, että tämä kasvosuoja ei täytä terveydenhuollon korkeimpia kriteereitä suojaominaisuuksien osalta.

– Meidän kasvosuojamme ei pysty suojaamaan sen käyttäjää viruksilta. Se kuitenkin suojaa melko tehokkaasti muita ihmisiä, jotka ovat tekemisissä suojaa käyttävän ihmisen kanssa. Suoja estää kohtalaisen hyvin esimerkiksi yskösten leviämisen ilmaan.

Putkonen arvioi, että jos kaksi ihmistä tapaa toisensa, ja kumpikin käyttää kasvosuojaa, viruksen tarttuminen pisaratartuntana on selvästi pienempi kuin ilman suojien käyttöä.

– Ihmiset kertoivat, että terveydenhuollon taholta on kehotettu pitämään vaikkapa huivia kasvojen edessä, jos on tarve käydä jotain vanhusta katsomassa. Moni kokee, että on jo toisen osapuolen kannalta mukavampaa, jos käytettävissä on asiallisen näköinen kasvosuojus.

Tuotteeseen liittyen on virinnyt vilkasta some-keskustelua puolesta ja vastaan. Siellä kysytään, onko moraalisesti oikein tehdä tällaista tuotetta markkinoille. Tuoko se katteetonta turvallisuuden tunnetta?

– Koen, että moraalinen puoli on kunnossa, kun me kerromme selkeästi tuotteen käyttötavan ja siihen liittyvät rajoitteet. Emme anna katteettomia lupauksia kasvosuojan vaikuttavuudesta.

– Ihmiset tilaavat suojia joka tapauksessa Kiinasta, ja verkko on täynnä näitä mainoksia. Miksi emme voi tehdä tällaisia tuotteita yhtä hyvin täällä? Jos me emme tee, kiinalaiset kyllä tekevät ja myyvät.

 

Kasvosuojien kova kysyntä pitää nyt Juupajoella toimivan Myllymuksut Oy:n työntekijät kiireisinä. Piret Pärtel ompelukoneen ääressä.

 

Kaksi isompaa tilausta on lähdössä amerikkalaisille yrittäjille heidän jälleenmyyntiinsä. Kiinnostusta tuotetta kohtaan on tullut myös Dubaista ja Brasiliasta ja neuvotteluja hinnasta käydään parhaillaan. Dubaissa naiset käyttävät huntua, mutta miehet haluavat käyttää jotain hiukan miehekkäämpää maskia.

Yrityksen muukin myynti on ollut alkuvuodesta hyvällä tasolla ja jopa parempaa kuin vuosi sitten. Osaltaan tähän vaikuttaa verkkokaupan yleinen vilkastuminen. Koska Myllymuksut myy myös kankaita ja käsityötarvikkeita, kodeissa aikaansa viettävät ihmiset tilaavat niitä nyt tavallista enemmän.

Myynnissä näkyy myös erilaisten kestotuotteiden kysynnän kasvu, jota on koettu viime syksystä lähtien. Lasten kestovaipat, kankaiset terveyssiteet sekä pestävät liivinsuojat ja meikinpoistolaput ovat kysyttyjä artikkeleita. Taustalla on paljolti huoli ilmastonmuutoksesta. Koronakriisikin pakottaa miettimään omia kulutustottumuksia.

– Kasvosuojat tuovat nyt selkeää kasvua, joka näkyi ensimmäistä kertaa kunnolla viime viikon myynnissä. Tästä tahti näyttäisi vain kiihtyvän. Koneet huutavat punaisina. Meitä on kaikkiaan neljä tekijää, ja saamme tarvittaessa keikkatyöläisiä avuksi.

Koronaepidemia on vienyt suomalaiset sairaalat tilanteeseen, jossa esimerkiksi terveydenhoidon tarvitsemien todella suojaavat maskit ovat loppuneet kesken. Siksi on ollut tarpeen verottaa jo huoltovarmuusvarastoja.

– Viralliset maskit tulevat aina muualta. Suomessakin olisi osaavia valmistajia, mutta tarvittavia erikoiskankaita ei ole helposti saatavilla. Koska tekstiiliteollisuutemme on ajettu melko lailla alas, olemme tällaisissa tarpeissa tuonnin varassa.

– Voisi olla hyvä ymmärtää nykyinen pitkien alihankintaketjujen ja tuonnin varaan jäämisen riskit. Kun lähellä tuotettu olisi aina ykkösvalinta, kriisitilanteiden huoltovarmuus olisi aina parempi.

 

Huomioitavaa

Myllymuksut Oy:n valmistama kankainen, pestävä kasvosuojus ei suojaa käyttäjää koronavirusinfektiolta eikä muilta ilman kautta leviäviltä viruksilta. Tämä suojus ei täytä terveydenhuollon suojavälineille asetettuja suojausvaatimuksia.

Suojus on käyttökelpoinen, jos käyttäjä itse on viruksen kantaja. Kasvosuoja suojaa muita ihmisiä tilanteissa, jolloin käyttäjä esimerkiksi yskii.

Kasvosuojus ei vähennä tarvetta käsihygieniasta huolehtimiseen. Se voi kuitenkin estää omien kasvojen tarpeettoman koskettelun, mikä vähentää riskiä saada viruksia omista käsistä hengitysteihin.

Poista suojus kasvoilta aina vetämällä kuminauhoista. Älä koske itse suojusosaan.

Tärkein ohje on nyt pysyä kotona ja välttää muiden ihmisten kohtaamista. Vain tällä tavoin pandemia menee ohi mahdollisimman nopeasti.

Kasvosuoja on hyvä apu allergikoille erityisesti keväällä, kun katupölytilanne on pahimmillaan, ja kun siitepölyt alkavat vaivata.

Kevytväylät voidaan puhdistaa nyt päiväsaikaan, koska liikkujia on vähän

Published by:

Ajoratojen ja kevytväylien puhdistus hiekoitussepelistä alkoi maanantaina. Lakaisukoneet puhdistavat ensin kaikki kevyen liikenteen väylät, ja sen jälkeen kalusto siirtyy autoliikenteen ajoradoille.

– Puhdistamme tavallisesti tietyn osuuden kevytväylät ja ajoradat samanaikaisesti. Nyt jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on niin vähän liikkeellä, että voimme puhdistaa kevytväylät poikkeuksellisesti päiväsaikaan. Siksi päätimme hoitaa ensin kevytväylät kuntoon, koska varsinainen jalankulku- ja pyöräilykausi on pian alkamassa, työmaamestari Jyrki Ahlgrén kertoi.

Perinteisesti kevytväylien puhdistus on pitänyt tehdä yöaikaan, koska liikkujia on normaalioloissa aina päivisin niin paljon, että lakaisukoneen liikkuminen väylillä tuottaa hankaluuksia. Nyt kevytväylät ovat tarpeeksi hiljaisia jopa aivan keskustassakin.

Puhdistustyö alkoi nyt selvästi keskimääräistä aikaisemmin. Yleensä koneet ovat lähteneet liikkeelle pääsiäisen jälkeen.

– Kun tässä ei ole ollut kunnon talvea, olot alkavat olla jo kovasti keväiset. Ennusteetkin näyttävät siltä, että lunta ole enää tulossa. Siten nyt oli hyvä aika aloitella.

Puhdistus kestää 2–3 viikkoa keleistä riippuen. Tällä viikolla harjausta tekevät kaupungin kaksi omaa traktoria. Ensi viikolla mukaan tulee urakoitsija, joka puhdistaa imuautolla keskusta-alueen ajoratojen reunakiveykset. Lopuksi tarvitaan vielä katujen pesu, joka vie pölyt pois.

– Sade nopeuttaisi työtä, koska silloin ei tarvittaisi yhtään kastelua, ja sade myös veisi pölyt mennessään. Nyt meillä on käytössä harjalaitteet, jotka kastelevat harjauskohdan vesisuihkulla. Siten pölyä ei jää ilmaan pyörimään harjauskoneen jäljiltä.

190 kg + 135 kg + 230 kg = 555 kg – Tämä on yhteistulos, jolla Heikki ”Mocce” Heiskanen voitti voimanoston EM-kultaa

Published by:

Orivesiläinen Heikki Heiskanen on klassisen voimanoston Euroopan mestari. Hän voitti voimanoston EM-kultaa 83-kiloisten M60-sarjassa yhteistuloksella 555 kiloa.

– Tippa tuli linssiin, kun tajusin tilanteen ja onnitteluja alkoi tulla. Tämä on pienen paikkakunnan etu, että esimerkiksi lehti ja kaupunki reagoivat näin hienosti tällaiseen marginaalilajissa tehtyyn menestykseen, Heiskanen kertoo.

Voimanosto on kolmesta eri nostomuodosta koostuva kilpailulaji, jossa lasketaan jokaisen nostomuodon maksimisuoritukset yhteen. Nostomuodot ovat jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto.

Kisoissa Heiskanen teki jalkakyykyssä tuloksen 190 kiloa, penkkipunnerruksessa 135 kiloa ja maastavedossa 230 kiloa.

Heiskanen tiesi jo ennakkoon, että hänellä on hyvä mahdollisuus menestyä EM-kisoissa. Hän oli kisaan osallistuvista tilastoykkönen 2,5 kilon erolla seuraavaan. Kun kova kilpakumppani Norjasta perui kisaosallistumisensa, tilanne näytti menestyksen suhteen vielä entistä paremmalta.

– Hiukan harmitti, kun näki paikan päällä, että peruutuksia oli tullut, Heiskanen myöntää.

Kisaan mies valmistautui kuitenkin samalla tavoin kuin kaikkiin muihin kovin kisakoitoksiin.  Tarkoituksena oli ottaa miehestä irti kaikki mahdollinen.

– Minullahan on ollut vähän se vika, että pää on ollut se kaikkein heikoin osa kehossa. Ensimmäisen kisavedon jälkeen jännitykseni laantuu kuitenkin nopeasti ja sitten alan vain suorittaa. Niin kävi nytkin, Heiskanen kertoo.

Tulos on myös Suomen ennätys

Sarjan voiton Heiskanen otti lopulta roimalla erolla hopeaa ottaneeseen Heimo Hopeavuoreen. Yhteistuloksissa miesten välillä oli eroa peräti 27,5 kiloa. Heiskasen EM-kisoissa tehty yhteistulos on myös sarjan Suomen ennätys. Ennätysluku parani nyt 27,5 kiloa.

– Viisi minuuttia ehdin olemaan myös suomenennätyksen haltija jalkakyykyssä. Sitten Heimo kiskaisi viisi kiloa paremman tuloksen ja se titteli meni siinä, Heiskanen naurahtaa.

Erityisen iloinen Heiskanen oli tuloksestaan maastavedossa, jossa hänen paras tuloksensa on ollut pitkään 225 kiloa. Hyvän lajiharjoittelun ansiosta Heiskanen sai jo lajin viime vuoden marraskuussa pidetyissä SM-kisoissa nostettua 227,5 kiloa. EM-kisoissa tulos parani vielä 2,5 kiloa.

Kansainvälinen kisareissu oli Heiskasen toinen. Kaksi vuotta sitten hän oli mukana lajin MM-kisoissa Kanadassa.

– Kyyti oli silloin kylmää. Kisasin silloin nuoremmissa papoissa. Kokemuksena se oli kuitenkin hyvä ja opettavainen.

Klassisen voimanoston EM-kisat pidettiin Ranskan Albissa 9.-14. maaliskuuta. Kisat ennätettiin käydä loppuun koronavirukseen varautumisesta huolimatta.

– Mutta nyt on kisakalenteri tyhjä pitkän aikaa niin kuin kaikilla muillakin. Itse olen suunnannut katseeni jo lajin SM-kisoihin. Haluaisin käydä niissä vähän kiusaamassa nuorempiani avoimessa sarjassa.

50 vuotta sitten: Fortuna nousi maakuntasarjaan

Published by:

Kysyimme Fortunan puheenjohtajalta P. J. Mattilalta, että ”miltäs nyt tuntuu”. Hän sanoi, että hyvältä tuntuu, vaikka ratkaisuottelusta jäikin hiukan paha maku suuhun. Jääkiekkoilulle ja urheilulle oli onneksi, että nousija oli Fortuna, jonka pojat olivat herrasmiehiä verrattuna siihen rähinöivään tamperelaisjoukkoon, joka oli pahin kilpailija.

Ottelun tuoksinassa on pidettävä hermot kurissa; samoin nyt voiton huumassa. Tavoitteet on asetettu korkealle. Ensi vuonna ei puhuta sarjassa säilymisestä, vaan siitä, että noustaan samantien Suomen sarjaan. Olisi järjevää saada aikaan Oriveden seudun jääkiekkoalianssi, jossa olisivat mukana Fortunan lisäksi Korkeakosken ja Länkipohjan vireästi toimivat jääkiekkoharrastajat. Tältä pohjalta voitaisiin tähdätä kuinka korkealle hyvänsä.

Sarjavoitajille annettakoon täysi tunnustus. Tätä voittoakin mukavampi ajatus on tavattoman voimaksi juniorityö samoin kuin se, että jääkiekkoa harrastetaan tällä täysin puolueettomasti, t.s. osataan pitää urheilu urheiluna. Nämä kaksi seikkaa ovat sellaisia, että ne antavat aiheen uskoa tulevaisuuteen.

Fortunan joukkue ”perhekuvassa” ratkaisuottelun jälkeen.

Fortunan joukkue lähikuvassa

Tauno Pihlman, ”Tane”: Maalivahti, aloitti jääkiekon pelaamisen vasta tällä kaudella. Kesällä jalkapallomaalivahtina. Pelaa myös lentopalloa Ponnistuksen joukkueessa.

Raimo Lammi, ”Kallio”: Maalivahti, pelannut maalissa jo useita vuosia, potkii kesällä myös jalkapalloa, ”ukkomies”.

Antti Alenius, ”Asseri”: Puolustaja, joukueen pelaava valmentaja ja kapteeni. Pelasi viime kautena Tapparan mestaruussarjan joukkueessa, pelannut myös nuorten maajoukkueessa. Hymyilevä pankkiiri KOP:stä.

Mikko Paavola, ”Holger”: Puolustaja, kentällä rauhoittavasti pelaava, mutta ”siviilissä” vilkkaasti liikkuva huuliveikko. Partakin on pojalle jo päässyt kasvamaan.

Pekka Lastunen: Puolustaja. Uhrautuva pelaaja, joka on lauantaisin varsin suosittu Taxi-kuski.

Juhani Kivimaa, ”Janne”: Puolustaja. Joukueen Nestori. Pelaa myös jalkapalloa. Huom! Poikamies, tavatavissa usein BP:n baarissa.

Osmo Kopra, ”Onni”: Puolustaja. Isoista pelihousuista uuden lempinimensä saanut entinen ”Senaattori”.

Mikko Tanninen, ”Pastori”: Hyökkääjä. Pelaa myös jalkapalloa. Teki Pirkaklassa talven ”limulla” maalin ja esitti yleisölle ”Pastorimaisen” riemun. Tämän jälkeen tunnettu myös nimellä ”Naru”.

Risto Viherma, ”Kike”: Hyökkääjä. Tämän talven vastustajien maalivahtien kauhu. Auton merkki on Mini, mutta niin on mieskin. Teot kentällä eivät silti jää pieniksi. Suosittu Disco-isäntä.

Jyri Valtakoski, ”Pyni”: Hyökääjä. Joukkueen tämän kauden kolhituin pelaaja, mutta on sentään saanut tänä vuonna pitää hampaansa. Taklaa isoakin miestä rajusti.

Antti Hietaniemi, ”Kalle”: Hyökkääjä. ”Pikku-Kalle” oli kotiyleisön suuri suosikki. Joukkueen taistelija. Kisa-Urhojen kovan jalkapallojoukkueen pelaaja.

Tapio Hietaniemi, ”Tapsa”: Hyökkääjä. Kallen vanhempi velipoika. Jalkapallomies Korkeakoskelta. Harjoittelua on häirinnyt ”tulensammutuskurssit” Helsingissä.

Jaakko Valtakoski, ”Jaska”: Hyökkääjä. Merkonomi, joka myy kaljaa lauantaisin Kopinkulmassa. Ahkera harjoittelija.

Erkki Oksanen, ”Eikka”: Hyökkääjä. Paikkakunnan ”pasilliasioita” kurissa pitävä terveystarkastaja.

Timo Karonen, ”Seppo”: Hyökkääjä. Kuinkahan olisi käynyt ”jääkiekkostadionin” jäädytyshommat ilman ”Seppoa”. Kovan kunnon salaisuus, harjoittelu.

Rauno Bremer: Hyökkääjä. Tampereella asuva Fortunan pelaaja. Paljonkohan kului pojalta ensaa harrastuksensa vuoksi.

Jussi Rantanen: Hyökkääjä. Joukkueen kuopus. Nappulaliigan touhumiehiä. Jääkiekkostadionin ”koppipoliisi”.

Jukka Kopra, ”Räihä”: Hyökkääjä. Rämäkkä pelaaja. Ahkera harjoittelija. Huomasi leikata tukkansa kesken pelikauden.

Pelaajapörssin kolme parasta: Tanninen (vas.), Viherma ja Valtakoski.

Fortunan parhaat pistemiehet

Oriveden Sanomien lahjoittaman palkinnon Fortunan parhaalle pistemiehelle voitti Risto Viherma. Muutenkin koko ykkösketju kunnostautui, sillä kaksi seuraavaa sijaa meni sen nimiin. Puolustajien panos oli myös vahva. Neljänneksi tuli Alenius ja viidenneksi Paavola.

Lopulliset tulokset: 1. R. Viherma 14 + 7 = 21, 2. M. Tanninen 11 + 8 = 19, 3. J. Valtakoski 9 + 8 = 17, 4. A. Alenius 8 + 7 = 15, 5. M. Paavola 7 + 3 = 10, 6. A. Hietaniemi 6 + 2 = 8.

 

Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 12.3.1970. Juttu julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.

Aavemetsästäjä kirjoitti kirjan kohtaamisistaan henkien kanssa

Published by:

– Ylöjärven Antaverkan leirikeskuksessa ghost box -laitteesta kuului jotain puhetta. Olin kysynyt, onko täällä tapahtunut joskus jotain todella ikävää. Kuuntelin kohtaa monta kertaa jälkeenpäin enkä saanut selvää, mitä sieltä kuului. Vasta kun keksin soittaa kohdan toisin päin, kuului vastaus selkeästi tavutettuna it–se–mur–ha, Suomen Aavemetsästäjät -kirjaansa esittelevä Mika Nikkilä kertoi Juupajoen kirjastolla perjantaina.

Mika Nikkilä on kiertänyt erilaisissa kohteissa etsimässä todisteita paranormaaleista ilmiöistä yhdessä veljensä Markus Nikkilän kanssa jo seitsemän vuoden ajan. Veljesten perustama Paranormal Investigations Group Finland -tutkimusryhmä käy tutkimassa mahdollisia kummittelevia kohteita ympäri Suomea.

Kohteita on käyty läpi lähes 400, ja takana on monia hämmästyttäviä kokemuksia. Veljekset saavat noin 5–10 pyyntöä viikossa tulla tutkimaan mahdollisia henkimaailman ilmiöitä, mutta Mika korostaa, että yritystoiminnasta ei ole kyse – tämä on puhtaasti harrastus.

Ammatiltaan Mika on rekkakuski, joka on hiljattain saanut myös kirjailijanuran käyntiin. Viime vuonna julkaistiin hänen esikoisteoksensa, joka kertoo vuosien varrella kertyneistä kokemuksista yhteydenotoista henkimaailmaan. Kirja sisältää 26 kohteen tapahtumien kuvauksen. Teoksessa selviää muun muassa, millaista paranormaaleja ilmiöitä oli havaittavissa Mäntän Klubilla marraskuisena iltana vuonna 2016 tai mitä tapahtui Hatanpään kartanossa 2017.

Tie rekkakuskista kirjailijaksi alkoi Mikan päähänpistosta. Idea tuli hänelle keskellä yötä, ja hän tarttui välittömästi toimeen. Basam books -kustantamo innostui ideasta ja antoi Mikalle puoli vuotta aikaa kirjoittamiseen. Kesti kuitenkin kaksi kuukautta, että Mika sai itsensä tietokoneen äärelle. Työtä valvoi herkeämättä Mikan kissa.

– Kissa seuraa minua ihan joka paikkaan, kun olen kotona. Se oli läsnä valvomassa kirjoitustyötä koko prosessin ajan.

Mika itse asuu Valkeakoskella, ja pirkanmaalaisia kohteita onkin takana melko paljon. Juupajoelta tai Orivedeltä ei kuitenkaan vielä ole kertynyt aineistoa. Joku yleisöstä toteaa, että Kallenaution kievari olisi loistava kohde, sillä sieltä on olemassa useita havaintoja paranormaaleista ilmiöistä.

 

Antaverkan leirikeskus Ylöjärvellä. Kuva Hanna Viitanen.

 

Antaverkan leirikeskuksessa Mika ja Markus Nikkilä kokivat hämmästyttäviä hetkiä. Pyyntö lähteä tutkimaan leirikeskusta tuli Ylöjärven kaupungilta. Kuva Hanna Viitanen.

 

Tutkimuksissa veljekset käyttävät laitteita, kuten elektromagneettisen kentän muutoksia mittaavaa emf-mittaria, satunnaisia radiokanavia skannaavaa ghost box -laitetta, joka muodostaa niin sanottua valkoista kohinaa, digisanelinta sekä yö- ja valvontakameroita. Toisinaan reissuilla on mukana myös meedio.

– Ghost boxiin kannattaa suhtautua suurella skeptisyydellä. Olemme kuitenkin saaneet useita selkeitä vastauksia kysymyksiin sen avulla.

Ghost boxista kuuluu toki ääniä radiokanavilta, joita se skannaa. Kovaääninen kohina myös mahdollistaa sen, että saattaa kuvitella kuulevansa vastauksia kysymyksiin. Siksi Mika tekee istuntojen jälkeen hyvin huolellista analyysia kaikesta, mitä laitteesta on kuulunut. Selkein todiste laitteen toiminnasta on Mikan mielestä juuri Antaverkan leirikeskuksesta saatu tallenne.

Lähes kaikista kohteista löytyy videokoosteet veljesten YouTube-kanavalla. Mika kehottaa katsomaan videoita kuulokkeet korvilla, jotta ghost boxin välityksellä kohinan läpi tulevista äänistä saisi paremmin selvää.

Emf-mittari on tärkeä laite tutkimuksissa. Sen uskotaan reagoivan henkien läheisyyteen, koska henget ovat Mikan mukaan energiaa. Erityisesti sähköttömissä kohteissa laite on tärkeässä roolissa. Sanelimeen on tarkoitus saada tallennettua esimerkiksi kuiskauksia, joita Mikan mukaan silloin tällöin tallentuu.

Istunnot toimivat yleensä ghost boxin avulla. Mika ja Markus esittävät kysymyksiä, joihin toivovat saavansa vastauksia boxin välityksellä. Työ vaatii huolellisuutta ja kunnioitusta ja Mika painottaa, ettei ilmiöitä pidä lähteä tutkimaan kevyellä asenteella.

– Emme mene mihinkään räyhäämään, vaan istunnot tehdään suurella kunnioituksella henkimaailmaa kohtaan. Kysymme myös sellaisia kysymyksiä, että niihin saadut vastaukset sulkevat pois sattuman mahdollisuuden.

 

Emf-mittari reagoi sähkömagneettisen kentän muutoksiin. Koska henkien uskotaan olevan energiaa, mittari on tärkeä laite paranormaalien ilmiöiden tutkimuksessa. Kuva Hanna Viitanen.

 

Ghost box. Kuva Hanna Viitanen.

 

Hurjia kokemuksia on takana monia, mutta parhaiten mieleen ovat jääneet Kytäjän kartano, Lapinlahden mielisairaala sekä kalmiston päälle rakennettu vanha kartano Valkeakoskella. Valkeakosken kartano oli ensimmäisiä kohteita, ja siellä Mikalta lähti kirjaimellisesti jalat alta.

– Olin juuri poistumassa kartanosta, ja seuraava muistikuva on, kun olen portaiden alapäässä vatsallani laitteet levinneinä ympärilleni. Silloin tuli kiire lähteä.

Lapinlahden mielisairaalassa Mika oli yksin käytävällä, kun hän kuuli jonkun sanovan suoraan hänen korvaansa hyvin uhkaavan käskyn, jota Mika ei tohtinut toistaa kirjailijavierailullaan.

Kytäjän kartanon vierailua ei löydy YouTubesta, koska kartanon omistaja ei halunnut videomateriaalia nettiin. Huonossa kunnossa olevassa rakennuksessa Mika tunsi, kuinka joku tarrasi hänen jalkaansa. Samalla reissulla hän myös sai mahdollisesti yhteyden kartanossa asuneeseen murhaajaan.

Vaikka uhkaavia ja pelottavia kokemuksia on ollut, ovat henget suurimmaksi osaksi Mikan mukaan hyväntahtoisia. Alun perin aavejahtiin motivoi kiinnostus kuolemanjälkeiseen elämään. Mikalla itsellään ei ollut aiemmin kokemuksia henkimaailmasta, mutta nyt usko paranormaaliin on vahva.

– Ymmärrän kyllä kaikki kannat. Tämä aihe herättää paljon mielipiteitä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kun ei loukkaa tekemisillään ketään, täytyy tehdä sitä, mitä haluaa. Toiset hiihtävät, me teemme tämmöistä.

 

Teksti Anna Weckström.

OrPo:n ja LP Kangasalan illan puolivälieräottelu on peruttu

Published by:

Lentopalloliitto on päättänyt pysäyttää sarjatoiminnan toistaiseksi. Liitto tiedotti asiasta tänään iltapäivällä nettisivuillaan.

Suomen hallituksen koronavirukseen liittyviä linjauksia noudattaen Lentopalloliitto päätti pysäyttää lentopallon kaiken sarjatoiminnan toistaiseksi lukuun ottamatta miesten Mestaruusliigan seitsemää jäljellä olevaa runkosarjan ottelua, jotka pelataan tyhjille katsomoille kuluvan loppuviikon aikana.

Tänään torstaina piti pelata neljä naisten Mestaruusliigan puolivälierien ottelua, joita nyt tämän päätöksen mukaisesti ei pelata. Yksi peleistä olisi ollut OrPo:n ja LP Kangasalan kohtaaminen Kangasalla Pitkäjärven koululla, mutta ottelu on nyt siis peruttu. LP Kangasala on tiedottanut asiasta ottelua koskevalla Facebook-sivulla.

Lentopalloliiton päätös koskee kaikkia sarjatasoja, myös nuorten ja masters-sarjojen otteluita ja muita lentopalloturnauksia.

– Teemme parhaamme sen eteen, että uusia ihmisiä ei sairastu koronavirukseen, Lentopalloliiton puheenjohtaja Pasi Sydänlammi sanoo.

Lentopalloliiton hallitus kokoontuu ensi viikon keskiviikkona 18. maaliskuuta, jolloin päätetään jatkotoimenpiteistä ja tiedotetaan niistä.

Tulevien nuorisotilojen remontti on hyvässä vauhdissa Kampuksen päärakennuksen pohjakerroksessa

Published by:

Entiset opiston kirjaston tilat Oriveden Kampuksen päärakennuksen pohjakerroksessa muuntuvat vauhdilla sellaisiksi, että nuorisotoimi voi ottaa ne käyttöönsä. Uudet nuorisotilat avautuvat näillä näkymin 21. maaliskuuta.

Kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen Pro Orivesi -osuuskunnan kanssa 360 neliön tilakokonaisuudesta, jossa varsinainen nuorisotila sijoittuu opiston entiseen kirjastosaliin. Kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi nuorisotoimen työntekijöiden tiloiksi sisustettavaa huonetta ja kaksi neuvotteluhuonetta.

– Tilat on tarkastettu ja Osuuskunta Pro Orivesi esittänyt dokumentit, joiden mukaan tilat ovat hyvässä käyttökunnossa, kiinteistöpäällikkö Petri Koivusilta kertoi käydessään paikalla muutostöiden aloituspohdinnoissa.

Talon lattiarakenteita on korjattu vuonna 2011. Tuolloin on toteutettu lattialaattojen välitilan koneellinen alipaineistamistus, joka katkaisee alapohjan kapillaarisen kosteuden ja estää ilmavuodot huoneilmaan.

Sijoittumispäätöksen jälkeen tulevissa nuorisotiloissa alkoi tiivistahtinen remontointiurakka. Osuuskunta vastaa siitä, että tilat ovat toimivuudeltaan vaatimusten mukaiset.

Nuorisotilan osalta suurin työ on keittiönurkkauksen rakentaminen. Kaapistojen paikoilleen sovittaminen alkoi heti maanantaina. Putkiurakoijan on käytävä kuitenkin tekemässä oma osuutensa ennen kuin kaapit on mahdollista asentaa paikoilleen.

Käytävän toiselle puolelle, entisen luokkahuoneen perälle, rakennetaan kokonaan uusi wc-kokonaisuus. Väliseinä nousi paikoilleen jo maanantaina, ja työpiirustukset ovat jo valmiina. Paikalle tulee kaksi tavallista erillistä käymälää ja yksi inva-wc. Nämäkin tilat ovat nykyvaatimusten mukaan esteettömiä.

Kulku nuorisotiloihin tapahtuu rakennuksen takaseinustan puolelta. Siellä on jo valmis sisäänkäynti suoraan pohjakerrokseen.

– Ulkoalueen kannalta pitää vielä miettiä, mihin tulee mopojen ja polkupyörien parkki, Koivusilta totesi.

 

Nuorisotilat saavat oman sisäänkäyntinsä, joka sijaitsee Kampuksen päärakennuksen takapuolella.

Liikuntapäällikkö Roope Marski on tyytyväinen siihen, että nuorisotoimi saa nyt väljät ja monikäyttöiset tilat. Tosin paikan todellinen toimivuus selviää vasta käytön myötä.

– Olemme nyt odottavin ja avoimin mielin uusien tilojen suhteen. Aika näyttää, miten kaikki pelaa. Se on varmasti hyvä, että Kampukselle keskittyy monenlaisia toimintoja, ja nuoret voivat tuoda sinne omalta osaltaan lisää elinvoimaa.

Aikataulutavoite tilojen kuntoon saamiseksi on sangen kunnianhimoinen. Toiminnan pitäisi alkaa uudessa paikassa maanantaina 21. maaliskuuta. Remonttiaikaa on siten tämä ja ensi viikko. Väliaikainen nuorisotila Klemetti-salissa on suljettuna myös samat kaksi viikkoa muuton vuoksi.

– Tavoite on aika kova, mutta siihen kyllä pyrimme kaikin keinoin. Jos mitään viiveitä ei tule, ja saamme putkiasentajan ja mattomiehen ajoissa hoitamaan työnsä, homma on mahdollinen saada valmiiksi tässä ajassa, Reijo Kahelin lupasi osuuskunnan puolesta.

Eläimet innostavat lapsia piirtämään ja askartelemaan, sen huomaa kirjaston näyttelyssäkin

Published by:

Tusina hoitajaa ja moninkertainen määrä kunnallisessa perhepäivähoidossa Orivedellä olevia lapsia on kerännyt luovuutensa tuloksia yhteiseen näyttelyyn Oriveden kirjastoon.
Ensi viikon lauantaihin kirjastossa viipyvä näyttely Eläimiä, eläimiä, eläimiä esittelee monenlaisia eläinkunnan edustajia maatilan asukeista pingviineihin asti.

Oriveden keskustassa, Rovastinkankaalla ja Asemanseudulla työskentelevät hoitajat kävivät kokoamassa näyttelyn kaikessa rauhassa jo viime lauantaina. Maanantaina tultiin sitten lasten kanssa katsomaan, mitä oli syntynyt. Mukana oli noin puolet kaikista taiteilijoista.

Kauas kirjaston ovelle asti erottuvat akvaarionäkymät, joihin on koottu mitä mielikuvituksellisimpia uiskentelijoita. Viidakon valtiaat leijonat ovat saaneet komeat harjat, jotka nousevat kolmiulotteisina paperin pinnasta.
Lapset kokoontuvat yhdessä torstaisin kaupungintalon alakertaan, ja silloin usein taiteillaan, mutta väriliidut ja askartelutarvikkeet ovat ahkerassa käytössä myös hoitopaikoissa.

Yksi pappakin oli heti tuoreeltaan näyttelyä ihailemassa. Pentti Rauhavirta. Hän on itse kaksospuolisko ja tunnistaa lastenlastensa Aamu ja Eeli Lindbergin marssijärjestyksen, kaksosia hekin.
– Aamu menee edellä ja Eeli seuraa hiukan varovaisemmin perässä, Pentti tietää kokemuksesta.
Kun hetki on oltu hiljaa paikoillaan, alkavat lapsilla ”kierrokset nousta”, ja houkutus kasvaa luikerrella sermien välistä.

Ennen takaisinpaluuta dokumentoidaan vielä näyttelyn antia. Mikäs vihreä vempain lapsilla on kädessään? Sehän on tabletti, joka on suojattu kirkkaanvihreällä kuorella, josta saa hyvän otteen! Tottuneesti lapset ottavat tabletilla kuvia taideteoksista, kukin vuorollaan.