Päättäjän kynästä

Oriveden päättäjät kirjoittavat tässä blogissa ajatuksiaan ja mielipiteitään kunnallispolitiikasta, ajankohtaisista asioista tai elämästä yleensäkin.

Maapoliittisesta ohjelmasta

Published by:

Oriveden kaupunginvaltuusto, 7.4.2015

Ari Sutisen puheenvuoro liittyen esityslistan pykälään ”12 VALTUUSTOALOITE RANTA- JA HAJARAKENTAMISEN MAAPOLIITTISESTA OHJELMASTA”

Maapoliittisen ohjelman luonnos on paisunut laajaksi ja monitahoiseksi asiakirjaksi Oriveden kaupungin maankäytön eri asiakokonaisuuksista. Asiakirjan näkökulma on hallinnollinen ja epäilemättä hallinnon rattaat pyörivät tulevaisuudessa sujuvasti sen avustuksella.

Entäpä sitten varsinainen politiikan osuus maapoliittisessa ohjelmassa? Mikä yhteys laaditulla asiakirjalla on valtuustoaloitteeseen, jonka johdosta kyseinen asiakirja on laadittu? Palataan tähän kysymykseen myöhemmin, mutta tehdään ensin katsaus Oriveden maapolitiikan tuotoksiin hieman eri perspektiivistä.

Miltä Oriveden tonttitarjonta näyttäytyy Tampereen seutukunnan alueelta omakotitontin hankintaa suunnittelevan näkökulmasta? Tämän selvittämiseksi voidaan tehdä internetissä hakuja myynnissä olevista rakennustonteista ”etuovi.com” sivustolla, joka on suomen suosituin hakukone tonttikauppoja suunnittelevien keskuudessa.

Haun perusteella omakotitontteja on pääsiäispäivänä Tampereen seutukunnan kymmenessä kunnassa myynnissä 235 kappaletta. Oriveden kaupungin alueelta haku tuotti vain 8 kappaletta tonttien myynti-ilmoituksia. Todellisuudessa tontteja on Orivedellä myytävänä enemmän, mutta haku tuotti nämä kahdeksan ilmoitusta. Myytävien tonttien määrällä Orivesi ei hakutuloksissa loista.

Entäpä jos etsinkin jotain erityistä? Suuntautuisiko tontin ostajan katse tällöin Orivedelle?

Moni haluaisi toteuttaa perinteisen suomalaisen unelman ja rakentaa talon rantatontille. Omarantaisia omakotitontteja löytyi Tampereen seutukunnista 8 kappaletta. Näistä vain yksi oli Orivedellä, sijaiten Venehjoen varrella. Hintapyyntö Oriveden tontille oli 98t€. Samalla haulla löytyi Kangasalta pinta-alaltaan kolme kertaa suurempi Längelmäveden rantatontti hintaan 52t€. Tontin potentiaalinen ostaja saattaa olla myös kiinnostunut kunnan veroprosentista, joka on Kangasalan kunnassa 21. Ei tarvinne arvuutella, mihin kuntaan rantatontin ostajan kaupanhieronta johtaisi?

Entäpä jos tontin ostoa suunnittelevalla olisi harrastus, joka vaatisi hieman suuremman omakotitontin? Tai rakentaja olisi pienyrittäjä, joka haluaisi yhdistää työn ja asumisen samalle tontille. Tarjonnan selvittämiseksi tehdään haku vähintään 4000 neliön tontista. Haku tuotti Tampereen seutukunnista 37 vaihtoehtoa. Näistä tonteista vain yksi oli Orivedellä ja kyseessä oli keskeneräiseksi jäänyt omakotitalo Siitamassa, jonka hintapyyntö oli vaihtoehdoista kallein. Todennäköisyys sille, että päätyisin rakentamaan harrastukseni tai pienyritykseni vaatimat tilat Orivedelle olisi epätodennäköistä.

Mitäs jos haluaisin vain mahdollisimman halvan omakotitontin? Sellainen löytyy Ylöjärven kaupungin myytävien tonttien listalta hintaan 956 euroa. Oriveden halvin omakotitontti on yli neljä kertaa Ylöjärven tonttia kalliimpi. Ajomatkaan kuluva aika on kummaltakin tontilta Tampereen keskustorille rapiat neljäkymmentä minuuttia.

Epämiellyttävä totuus on, että Orivedellä on tarjolla hyvin tavanomaisia kaava-alueen omakotitontteja. Samanlaisia tontteja mahtuu Tampereen seutukunnissa 13 tusinaan. Oriveden omakotitonttien tarjonta ei erotu muutoin, kuin keskimääräistä pidempänä työmatkana Tampereelle. Meillä ei ole tarjota tonttimarkkinoille mitään erityistä, joka houkuttelisi veronmaksukykyisiä omakotirakentajia tai yrityksiä Orivedelle. Jos rakentajalla ei ole Oriveden kaupunkiin jotain erityistä yhteyttä – esimerkiksi sukulaisten muodossa – on vaikea nähdä, miksi valinta kohdistuisi Oriveden tontteihin. Pelkäänpä, että nykyistä tonttitarjonnan politiikkaa jatkamalla menetämme monta potentiaalista Tampereen seutukunnan rakentajaa.

Maapoliittiseen ohjelmaan liittyvässä valtuustoaloitteessa todettiin: ”Oriveden erityistekijä Tampereen seudun muihin kuntiin verrattuna on laaja pinta-ala, sekä runsaat vesistöt. Tämä erityispiirre mahdollistaa paljon hyviä rakennuspaikkoja haja-asutus ja ranta-alueilla. Niinpä ohjelmassa tulee erikseen määritellä näiden rakennuspaikkojen hyödyntämisen strategia.” Maapoliittisen ohjelman luonnokseen ei kuitenkaan ole sisällytetty haja-asustusalueen tai ranta-alueiden hyödyntämisen strategiaa.

Missä ovat ne uudet maapoliittiset avaukset, jotka edistäisivät Oriveden houkuttelevuutta rakentajien silmissä? Miten olisi ”Ranta-Orivesi” omakotitonttien kaava-alueena? Mallia voi ottaa vaikka Keuruulta, jossa on kaavoitettu laajasti ranta-alueita. On myös kuultu ideoita Siitaman satelliittikaupunginosasta ja aseman seudun ranta-alueiden hyödyntämisestä, sekä ysitien mahdollisuuksista yritystoiminnalle. Tämän tapaisia uusia avauksia ei ohjelmaluonnoksen mukaan ole kuitenkaan luvassa.

Entä tonttimarkkinointi? Ohjelmaluonnoksessa on markkinoinnin tilannekuvaukseen käytetty kahdeksan riviä, jotka enimmäkseen kuvaavat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä. Kun rakentaminen on huonojen taloudellisten aikojen takia hiipunut, herää kysymys, riittääkö tonttien markkinoinnissa vanhat keinot? Missä ovat uudet ideat tonttien markkinointiin? Miten olisi useampien kuntien yhteismarkkinointi tai yhteistyö työantajien ja rakennusliikkeiden kanssa? Näitä keinoja on käytössä muissa kunnissa. Ohjelmaluonnoksessa tyydytään toteamaan, että markkinointia tulee kehittää. Miten tätä kehittämistä jatkossa arvioidaan? Saataisiinko sopiva mittari markkinoinnin onnistumisen arviointiin laatimalla vuosittain asiakaskysely Orivedelle rakentaneiden kokemuksista?

Alkuperäisessä valtuustoaloitteessa haluttiin keskittyä pelkästään ranta- ja hajarakentamisen hyödyntämiseen, jonka vuoksi ohjelma olisi voitu laatia nopealla tahdilla ja suppeassa muodossa. Valmistelun aikana päädyttiin kuitenkin laatimaan laaja maapoliittinen ohjelma. Ehkä se oli tarpeen, mutta ratkaisu herättää kysymyksen: mihin katosivat valtuustoaloitteen alkuperäiset tavoitteet? Tunnettua sanontaa hieman vääntäen: ”ei tullut tuluskukkaro, tuli takki”. Ehkä takillekin on käyttöä, mutta tuluskukkaro olisi ollut varmasti tarpeen.

Mitä tulisi tehdä?

Lisätään ohjelmaan tehtäväksi selvitys, minne ranta-alueelle olisi mahdollisuus kaavoittaa laaja omakotitonttien alue ja tarvittaessa huomioida tämä rantayleiskaavassa. Samoin voitaisiin selvittää minne ja miten olisi mahdollista kaavoittaa normaalia suurempia omakotitontteja riittävällä rakennusoikeudella harrastus- ja yritystoiminnan mahdollistamiseksi. Tonttien markkinoinnin alueella tulisi ohjelmassa määritellä laadittavaksi erillinen tonttien markkinointisuunnitelma.

Nämä selvitykset eivät toisi nopeaa muutosta, mutta niiden avulla saataisiin ehkä liikkeelle hankkeita, jotka toteutuessaan tekisivät Orivedestä houkuttelevamman kohteen potentiaalisille rakentajille. Koska nykyinen ohjelmaluonnos ei ole vielä lopullinen, olisi hienoa nähdä, että ohjelmaan saataisiin mukaan – edes selvitettäväksi – uusia maapoliittisia ehdotuksia ennen ohjelman lopullisen version julkaisua.

 

Ari Sutinen
Keskustan valtuustoryhmä

Kirjoittaja on it-alan yrittäjä, joka asuu Eräjärven Hirtolahdessa 4 tyttären ja vaimon kanssa.

Taloustilanteella on vaikutusta

Published by:

Orivedellä on viime aikoina keskusteltu mm. kuntataloudesta. Keskiössä ovat olleet säästöt ja palvelut. Kaupungin luottamushenkilöt ovat ansiokkaasti pysyttäytyneet keskustelun ulkopuolella. No, onhan se hyvä antaa tilaa muille kuntalaisille. Vai onko?
Tässä heti alkuun myönnän olleeni väärässä tai epäilleeni turhaan. En uskonut Oriveden saavan harkinnanvaraista valtionosuutta. Ei ainakaan niin paljon kuin sitä loppuvuodesta tuli. Hyvä, että olin väärässä. Tarpeeseen se lisäraha tuli. Epäilemättä oli niin, että talouden tasapainotusohjelma ajoi asiaansa; sen avulla päästiin yhteen tarkoitusperään eli valtiolta saatiin toista miljoonaa euroa.

Onko tällä ylimääräisellä valtionosuudella sitten vaikutusta talouden tasapainotusohjelman toteutukseen? Voidaanko – tai olisiko voitu – luopua henkilöstön lomautuksista? Tai omaisuuden myyntisuunnitelmista? Tai joidenkin palvelujen vähentämisestä? Ja miten näihin kaikkiin sitten voisikaan vaikuttaa se, että kaupungin tilinpäätös muodostui viime vuodelta odotettua selvästi paremmaksi? Vaikkakaan naapuri-Juupajoen lukemiin ei päästy.
Siinäpä niitä taas tapani mukaan esittämiä kysymyksiä on. Kysymysten esittäminen on tarpeen, jotta havaitaan olevan erilaisia vaihtoehtoja. Koko ajan ei tarvitse lyödä päätään Paltanmäen mäntyyn jatkamalla joskus, toisenlaisessa tilanteessa tehtyjen päätösten viitoittamalla linjalla. Millään tavalla pohtimatta, että toisinkin voisi olla.
Aivan niin kuin terävissä kuntalaisten mielipiteissä on sanottu, talouden tasapainotusohjelma tehtiin paljolti lautakuntakäsittely ohittaen. Olin itse asiaa käsitelleen toimikunnan jäsen. Olin itse ohjelmaa valtuustossa hyväksymässä. Tässä mielessä olen siis vastuullinen.
Omaan vastuullisuuteeni kuitenkin kuului se, että pyysin kaikissa käsittelyvaiheissa arvioita kunkin toimenpiteen vaikutuksista. Valmistelu- ja päätösvaiheissa niistä ei juuri ollut sanottavaa. Tai oli, jokaisen ohjelmassa esitetyn asian sanottiin tulevan aina erikseen päätettäväksi ja toimeenpantavaksi. Siinä yhteydessä esitetään sitten myös vaikutusta koskevat arviot, luvattiin.

Kuinkas sitten onkaan tapahtunut. Lautakunnat ja muut toimielimet ovat saaneet tehdä tai joutuneet tekemään päätöksensä. Mitä ilmeisimmin päätösten perustelu yksinkertaisuudessaan on ollut, että päätös on pakko tehdä näin, koska valtuusto on tasapainotusohjelmassaan näin päättänyt. On kierretty kehää. Ja vielä koko ajan vain yhteen ja samaan suuntaan.
Toimintatapa ei todellakaan vastaa sitä kuvaa ja ajatusmaailmaa, jota itse olen pitänyt tärkeänä. On erittäin hyvä, että kuntalaiset ovat nostaneet päätään ja asettaneet tehtyjä päätöksiä kyseenalaisiksi.
Tämän kirjoittaminen ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö tasapainotusohjelmassa olisi ihan perusteltujakin esityksiä, jotka hyvässäkin taloustilanteessa kannattaa ottaa esille.
Ohjelmia laadittaessa ja suunnitelmia tehtäessä on asiantuntemuksen pääpaino kuitenkin oltava omissa ja omien kuntalaisten päässä ja käsissä. Hyväkään ulkoinen kuntatalouden asiantuntija ei osaa tai pysty näkemään paikallisen todellisuuden kaikkia puolia.

Yllä esittämiini kysymyksiin vastaan lyhyesti. Talouden tila viime vuonna esitettyä tilaa huomattavasti parempana on otettava huomioon toimeenpanopäätöksiä tehtäessä. Ja samalla on koko ajan nostettava esiin toimintatapojen uudistamista eikä vain toiminnoista luopumista. Ja vaikutusten arviointi jokaisen päätöksen perustana.
Vastaan myös ensimmäiseen kysymykseeni. Kunnan luottamushenkilöiden ei pidä eristäytyä omaan norsunluutorniinsa, kuntalaisten yläpuolelle. Ei siis ole hyvä, että luottamushenkilöt eivät osallistu keskusteluun kuntalaisten kanssa ja kuntalaisina.

 

Reijo Kahelin
kaupunginvaltuutettu (vas)
Kirjoittaja toimii Pirkanmaan liitossa kehityspäällikkönä ja vastaa tällä hetkellä myös Pirkanmaan kuntakehityshankkeesta. Kunnallisia luottamustehtäviä jo vuodesta 1977