Author Archives: Oriveden Sanomat

Nuorisotalo avautuu väistötiloissa Oriveden Kampuksen Klemetti-rakennuksessa ensi viikon perjantaina

Published by:

Kaupungin nuorisotilatoiminnan väistötilaksi on valittu Oriveden kampuksen Klemetti-rakennus osoitteessa Koulutie 5. Väistötilat Klemetissä avataan perjantaina 13.12. kello 14.

Vuokrasopimusta varten on jouduttu odottamaan, että Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi hoitaa pelastus- ja terveysviranomaisten asettamat selvitykset ja tarvittavat kunnostustoimenpiteet kuten pelastustiet, piha-alueiden hoidon ja liukkaudentorjunnan, käyttöveden laadun varmistamisen ja ilmanvaihdon.

Kaupunki etsii aktiivisesti pysyviä nuorisotiloja. Pysyvien tilojen osalta valmistelu on kesken, ja vaihtoehtoja on useampia. Vaihtoehtoisista tiloista käydään läpi turvallisuus ja terveellisyys, toiminnallisuus sekä saavutettavuus.

Pysyviin tiloihin on tarkoitus järjestää monialaista yhteistyötä tämän päivän vaatimusten mukaan sekä nuorilta saatujen palautteiden pohjalta. Saman katon alle suunnitellaan keskitettäväksi nuorisotilat, etsivä nuorisotyö, nuorten starttivalmennus ja vapaa-aikapalvelut.

Pakoyritys vei ojaan

Published by:

Poliisipartio päätti viime yönä vähän ennen yhtä pysäyttää Kangasalan suunnasta kohti Orivettä ajaneen henkilöautoilijan Oriveden ja Kangasalan rajan tuntumassa.

Henkilöautoilija ei noudattanut poliisipartion näyttämää pysäytysmerkkiä, vaan lähti pakenemaan huomattavaa ylinopeutta käyttäen Oriveden keskustaa kohti.
Pakenevan auton kuljettaja ajoi autonsa lopulta ojaan Keskustien ja kantatie 58:n risteyksessä. Siellä auto killui vielä aamullakin.

Lukion edustalta otettiin kiinni 1980-luvulla syntynyt ajo-oikeudeton mies, jota epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Tien pinta oli tapahtumahetkellä paikoin erittäin liukas.

Yli 65-vuotiaiden influenssarokotetutkimukseen pääsee vielä hyvin

Published by:

Tampereen kaupunki on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen influenssarokotetutkimuksessa. Jos olet yli 65-vuotias orivesiläinen tai tamperelainen, etkä ole vielä tänä syksynä ottanut influenssarokotusta, sinulla on mahdollisuus osallistua tutkimukseen.

Tutkimuksessa selvitetään, suojaako korkea-annoksinen influenssarokote ikääntyneitä influenssan jälkitaudeilta paremmin kuin nyt käytössä oleva rokote. Tutkimukseen osallistuvat saavat jommankumman näistä rokotteista.

Haluatko osallistua tutkimukseen? Pääset mukaan tulemalla rokotukseen Hervannan, Linnainmaan, Tammelakeskuksen tai Tipotien terveysasemalle tai Hatanpään puistosairaalan tiloihin (3. krs) ma klo 8–16, ti–to klo 8–18 ja pe klo 8–15.

Tutkimusrokotteita pistetään myös rokotuslauantaina 30.11. klo 8–14. Aikaa ei tarvitse varata etukäteen. Tutkimusrokotteita annetaan 20.12.2019 saakka, mutta Orivedellä niitä ei ole mahdollisuus saada, joten sitä haluavien on suunnattava Tampereelle.

 

Rokotuslauantaillekin aikoja on vielä mahdollisuus saada, samoin joulukuun ensimmäiselle viikolle. Aikoja löytyy reilusti esimerkiksi Hatanpäältä, jollei halua jonottaa.

Rokotteiden tehon selvittämiseksi tutkimukseen osallistujien terveyttä seurataan kansallisista terveysrekistereistä noin 10 kuukauden ajan rokotteen antamisesta.
Lisätietoja tutkimuksesta saat neuvontanumerosta 041 730 1373 (ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–15).

Vapriikin kuva-arkisto julkaisi 150 kuvaa pirkanmaalaisista sodassa, löytyykö tuttuja?

Published by:

Lauantaina 30. marraskuuta tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan. Vapriikin kuva-arkisto on julkaissut Flickrissä 150 valokuvaa pirkanmaalaisista toisessa maailmansodassa.

Kuvat on tallennettu hyvälaatuisina jpg-kuvina ja niitä voidaan käyttää vapaasti erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Vapriikin kuva-arkisto haluaa ottaa osaa kohtalokkaiden sotavuosien 1939-1945 muistamiseen jakamalla Flickrissä (https://www.flickr.com/photos/185714466@N05/albums/72157711971922157) 150 valokuvaa pirkanmaalaisista sodassa.

Kokonaisuudessa on kuvia pirkanmaalaisista rintamalla sekä Pirkanmaan kotirintamalta. Vapriikin kuva-arkisto tarjoaa kuvamateriaalin vapaasti kaikkien käytettäväksi. Kuvat on tallennettu korkearesoluutioisina jpg-kuvina.
Kuvat on julkaistu lisenssillä CC BY. Kuvia voi jakaa, kopioida ja muokata ja käyttää myös kaupallisessa tarkoituksessa. Jaettaessa on mainittava lisenssi. Kuvien yhteydessä on aina lähteenä mainittava Vapriikin kuva-arkisto ja kuvaajan nimi, jos se on tiedossa.

Nyt julkaistavissa valokuvissa on mukana sekä tunnettuja että harvinaisia valokuvia. Osa kuvista on ammattivalokuvaajien ottamia, osa tavallisten sotilaiden ja siviilien tallentamia.
Kuvien jakamisen tavoitteena on lisätä tietopääomaa, tarjota kuvia kaikkien käyttöön ja uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja koulutussektorille, kehittää parempia palveluja ja lisätä kansalaisten osallistumista.
Avoimen datan periaatteiden mukaan aineisto on kenen tahansa vapaasti käytettävissä ja jaettavissa. Kokoelmien julkaiseminen verkossa ja jakaminen avoimena datana antaa siten kaikille mahdollisuuden tutustua kulttuuriperintöömme ja käyttää sitä uusilla tavoilla.

Vapriikin kuva-arkisto on kiinnostunut ottamaan kokoelmiinsa Pirkanmaahan liittyviä sota-ajan valokuvia sekä kotirintamalta että sotatoimialueilta. Mikäli haluat lahjoittaa tai lainata kuvia, ota yhteyttä!

Kuvat löytyvät: https://www.flickr.com/photos/185714466@N05/albums/72157711971922157

Karhun elämää talousmetsässä

Published by:

Suomalaisissa luontokuvissa komeilee idylli, joka on vanha, koskematon metsä. Maisemasta nousee usvaa aamuauringon säteiden osuessa ikääntyneiden havupuiden oksiin. Tyynen järven pinnan päällä leijailee sumukerros.

– Sellaista vanhaa metsää on kuitenkin hyvin vähän jäljellä, ja nekin metsät ovat tyypillisesti pieninä, hajanaisina alueina. Satelliittikuvasta näkee, että Suomi on valjastettu hyvin käyttöön. Maa on täynnä talousmetsää, peltoja ja mökkejä. Ihminen vaikuttaa joka paikassa, toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonheimo kuvaili Oriveden kirjastolla Elämää karhumetsässä -luennollaan.

– Miltä suomalainen metsä näyttää? Se näyttää metsäteollisuuden menestystarinalta.

Televisiostakin tutusta Kimmo Ohtosesta tuli Ohtonheimo pari vuotta sitten, kun hän meni naimisiin Laura Heimosen kanssa. Pariskunta päätyi yhdistämään elementtejä kummankin sukunimestä.

Ohtonheimo luennoi 140 hengelle niin metsän kuulumisista kuin karhuista. Hän perehtyi karhujen elämään Karhu Voimaeläin -teostaan varten. Aineistoa ja innoitusta teostaan varten hän oli hakenut kuvauskojuista tarkkailemalla.

– En väitä olevani mikään karhuasiantuntija, mutta monet havaintoni ovat asiantuntijoiden vahvistamia. Karhut ovat yksilöitä, ja niiden välillä on suuria eroja. Siksi on mahdotonta sanoa, millainen eläin karhu on. Sen ainakin voin havaintojeni perusteella kertoa, että karhut tekevät paljon muutakin kuin vain syövät.

 

Karhuilta houkutteli kirjastoon toistasataa kuulijaa.

Luontodokumenteista tutussa narratiivissa pedot ovat kovia tappelemaan, mutta Ohtonheimon mukaan tämä liittyy enemmän ihmisten odotuksiin kuin todellisuuteen.

– Dokumentteihin halutaan draamaa, se myy hyvin. Ihmiset haluavat nähdä tappeluita. Todellisuudessa pedot välttelevät konfliktia viimeiseen asti.

Tällä hetkellä karhu nukkuu talviunta. Uni on karhulle välttämätöntä, koska sille ei talvella ole ruokaa. Turkin puolesta karhu kyllä selviäisi kylmistä talvista, mutta ravinnon puute on pakottanut sen sopeutumaan usean kuukauden uneen, joka on raju koettelemus. On ihme, miten karhu selviää unestaan ilman luukatoa.

Keväällä ruoasta on edelleen puutetta, ja monet karhut ovat hyvin voimattomia. Siksi keväiset ruokintapaikat, jollaiselta esimerkiksi Ohtonheimo pääsi tarkkailemaan karhujen toimia, ovat todella tärkeitä.

Ohtonheimon puhe eksyy aina välillä taas metsien tilaan. Hän suree pieneneviä hömö- ja töyhtötiais- sekä kuukkelikantoja. Kyseiset linnut viihtyvät vanhoissa metsissä, jotka ovat käyneet kovin vähiin.

– Suomessa on 73 prosenttia metsäpinta-alaa, ja se houkuttelee tänne luontomatkailijoita. Tästä suurin osa on kuitenkin talousmetsää. Onneksi on myös niitä pieniä saarekkeita vanhaa metsää ja luonnonsuojelukohteita.

Arkaan susikeskusteluunkin päästään luennon aikana, vaikka aina välillä Ohtonheimo korostaa, ettei ole missään nimessä ottamassa kantaa tai syyllistämässä ketään.

– Pitää yrittää nähdä kaikki näkökulmat. Jos joku aihe herättää tunteita, kannattaa pohtia, tiedänkö tästä tarpeeksi.

Ohtonheimon mukaan uutisissakin välähdellyt ”pihasusi” termi on mustamaalaava. Sudet, joiden tappamiselle on saatu poikkeuslupa, koska ne ovat tulleet lähelle pihoja, ovat ruumiinavauksessa usein paljastuneet loukkaantuneiksi. Suurimmasta osasta on löytynyt koteloituneita hauleja.

Susi on myös Suomessa ajettu kovin ahtaalle. Sen reviiri on kaventunut, ja ihmisten aiheuttama uhka rajoittaa liikkumista. Lisäksi metsästysaikaan sen reviirille tullaan jatkuvasti.

– Mitä tulee metsästyskoirien ja susien kohtaamisiin, me emme niistä kaikista tiedä. Metsästyskoiria kuolee vuosittain paljon enemmän auton alle kuin susien takia, mutta niistä kuolemista ei puhuta A-studiossa.

 

Karhut ovat käyneet jo talviunille. Kimmo Ohtonheimo muistutti, että pitkä talviuni on karhulle rankka koettelemus. Karhu selviäisi kylmyydestä turkkinsa turvin, mutta talviaikainen ravinnon puute pakottaa sen aloilleen.

Karhuunkaan ei varmasti moni haluaisi törmätä ainakaan omassa pihassaan tai lenkkipolulla. Kohtaamisista on Orivedellä kokemusta, ja joku yleisöstä nostaa esiin Paltanmäen alueella liikuskelevan karhuyksilön, josta on useita havaintoja.

– Varmasti jokainen metsässä paljon liikkuva on ollut hyvin lähellä karhua joskus, mutta karhu on loistava piiloutumaan ja vikkelä pakenemaan.

Metsän suhteen karhu ei ole kovin nirso, se pärjää kyllä talousmetsässäkin. Jokien varsilla kalastava karhu on kuitenkin harvinaistunut näky Suomen jokien heikon kunnon takia. Tähän faktaan Ohtonheimo törmäsi aloitellessaan kuvausprojektiaan. Hän oli haaveillut kuvaavansa joilla kalastavia karhuja, mutta joutui tyytymään suolla sijaitsevalla ruokapaikalla vieraileviin petoihin.

Luennon lähestyessä loppuaan katsellaan Ohtonheimon ottamia kuvia suossa painivista ja puissa kiipeilevistä karhunpennuista.

– Tätä kaikkien lasten pitäisi tehdä! Emme elä enää lajimme kehitystarinaa. Lasten pitäisi painia suossa ja kiipeillä puissa.

 

Teksti ja kuvat: Anna Weckström

Oriveden nuorisovaltuustolle tunnustusta

Published by:

Oriveden nuorisovaltuusto on Vuoden nuorisovaltuusto 2019! Valinnan teki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto liittokokouksessaan Lahdessa viikonloppuna. Vuoden nuorisovaltuusto valitaan äänestämällä ehdotetuista vaihtoehdoista.

Miltä nyt tuntuu, nuvalaiset?
– En ollut uskoa, kun Konsta laittoi ryhmäämme kuvan, nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Ida Heimo paljastaa.
– Tosi huippua. Tämä tuli palkitsevasti juuri nyt, kun olemme saaneet tänä vuonna paljon asioita aikaan, kommentoi nuvan sihteeri Konsta Lamminen.
– Tosi hyvä, että joku ehdotti meitä, nuorisovaltuutettu Jenny Salkolahti iloitsee.
– Tämä lisää motivaatiota tehdä töitä nuvassa, nuorisovaltuutettu Salla Katajainen toteaa.

– Pystin vastaanotti liittokokouksessa kaverini, joka ehdotti Oriveden nuvaa, Konsta kertoo.
Itse hän ei voinut ehdotusta tehdä, koska ei ole liiton jäsen, mutta aikoo kuulemma liittyä pikaisesti. Pysti seikkailee tällä hetkellä vielä Vesilahdella, mutta kotiutunee Orivedelle pian.

Nuorisovaltuusto on viime aikoina järjestäytynyt sisäisesti uudelleen ja nostanut voimakkaasti profiiliaan. Nuvaan on valittu muun muassa hallitus.
Oriveden nuvalla on edustaja sekä kaupunginvaltuuston kokouksissa ja lautakunnissa että Pirkanmaan nuorisotyöryhmässä, joka on ikään kuin maakunnallinen nuorisovaltuusto.
– Yritämme tiivistää yhteistyötä myös Pirkanmaan liiton kanssa, Konsta sanoo.

Tänä vuonna nuva on muun muassa kampanjoinut uusien nuorisotilojen puolesta, tehnyt tiivistä yhteistyötä juuri päättyneen Osallistuva Orivesi -hankkeen kanssa, järjestänyt logokilpailun ja ollut mukana yhteiskoulun Kesästartissa.

Nuori, jos haluat mukaan menestyvään porukkaan, niin uusien valtuutettujen haku on meneillään juuri nyt, 13.12. saakka!
Hakuohjeet täällä: http://www.orivesi.fi/fi/ajankohtaista/nuorisovaltuuston-ehdokashaku-on-auki

 

Lehteä jaossa myös kylillä

Published by:

Postilakon aikaan on Oriveden Sanomien konttorin ovi käynyt tiheään, kun lukijat ovat hakeneet lehtiä. Viime viikolla saimme painettuja lisälehtiä niin vähän, että ne pääsivät loppumaan kesken.

Asia on nyt korjattu ja lehtiä tilattu enemmän noudettavaksi. Kannattaa myös muistaa, että digilehti on lakon ajan vapaasti luettavissa verkosta jo tiistaina kello 20 alkaen.

Huomenna keskiviikkoaamuna lehteä viedään irtonumeropisteiden lisäksi niput tilaajien haettavaksi myös Eräjärven Ekylle, Korkeakosken Saleen ja Länkipohjaan Symppikseen – avoinna klo 10–17, lauantaisin 10–15 – sekä Saleen, joka on auki 8–20, la 8–18.

Lehtiä on rajoitettu määrä, joten niitä riittää vain nopeimmille muutamille kymmenille. Jakamatta jääneet lehdet posti jakaa lakon päätyttyä.

Pahoittelemme ylimääräistä vaivaa lukijoille!

Toista sataa joutsenta ruoanhaussa

Published by:

– Oinasniemen pellolla ja Aurikkojärven rantamilla joutsenet ovat etsineet syötävää 3 viikon ajan. Pellolla ne etenivät isona rintamana järjestelmällisesti lohkolta toiselle, kertoo kuvan lähettänyt Jorma Äijänen.

– Joutsenten ääntely on ollut melko äänekästä, kun toista sataa lintua lentelee järven ja pellon väliä, hän jatkaa.