Author Archives: Juha Jäntti

Ilmastollisia

Published by:

Osallistuin syyskuussa toimittajille suunnattuun koulutukseen ilmastonmuutoksesta. Ilmatieteenlaitos on järjestänyt kyseisiä kursseja pian 20 vuoden ajan. Aihetta on siten pidetty esillä tätäkin kautta jo hyvän aikaa.
Aikomukseni on ollut tehdä kurssin annin pohjalta useampiakin juttuja ilmastonmuutokseen liittyen. Tarkoitus on tuoda teemaan paikallinen ulottuvuus. Tavoite on olemassa, vaikka liikkeellelähtö on ollutkin luvattoman kankeaa. Aihe on tärkeä.
Suon toisaalta itselleni tiettyä ymmärtämystä ja armollisuutta. Kahden päivän anti oli niin iso annos tietoa ja ajatuksia, että sen kaiken purkaminen ja hahmottaminen ottaa oman aikansa. Minun on vain otettava jostain se aika, että jäsennän asiat jatkotyöstämistä varten.

Kurssin päähavainto oli se, että ilmastonmuutos ei ole mikään yksiselitteinen asia. Kasvihuoneilmiö on jo itsessään mutkikas kokonaisuus. Mekanismit, jotka vaikuttavat maapallon lämpötasoon ja sen muutoksiin, ovat moniulotteisia. Muuttujia on paljon.
Senkin sain kuulla, että ilmastonmuutos ei ole mikään erillinen ongelma, johon voimme kehittää omat erilliset ratkaisunsa. Ilmastonmuutos on yksi osatekijä planeettamme tulevien aikojen elinkelpoisuuden kannalta. Jatkuva talouskasvu, väestönkasvu, saastuminen, ravinnon riittävyys. Siinä on ihmiskunnalle jossakin määrin tehtävää, että kaikki tämä saadaan luonnon ja ihmisen kannalta siedettävään tasapainoon.

Sain kurssilla ainakin kertauksena sen ymmärryksen, että kasvihuoneilmiö pitää meitä hengissä. Jos tuota ilmiötä ei olisi, maapallon pinnan keskimääräinen lämpötila olisi reilut 30 astetta alhaisempi kuin nyt. Siksi on tärkeää, että ilmakehä sisältää kasvihuonekaasuja, joista tärkeimmät ovat vesihöyry ja hiilidioksidi. Nuo kaasut päästävät auringon säteilyn maan pinnalle, mutta ne estävät maapallon pinnan lämpösäteilyn karkaamisen avaruuteen.
Ongelmia syntyy, kun kasvihuoneilmiö voimistuu ja maapallolla vallitseva keskimääräinen lämpötila nousee. Ilmasto muuttuu eri tavoin maapallon eri alueilla. Suomessa lämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallolla keskimäärin.
Euroopan osalta ennusteet kertovat, että lämpötila nousee talvella eniten Pohjois-Euroopassa ja kesällä mantereen eteläosissa. Sademäärä lisääntyy pohjoisessa ja vähenee etelässä.
Ilmaston lämpeneminen voi olla suomalaisittain katsoen jopa hyödyllinen oloinen ilmiö. Kasvukaudet pidentyvät ja saamme enemmän lämpöä myös keväisin ja syksyisin.
Kansallinen näkökulma on kuitenkin tässä kohtaa liian kapea. Maapallon mittakaavassa ilmiö on vaarallinen, koska sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Eliölajeja voi kuolla sukupuuttoon muutoksen seurauksena.

Asiantuntijat kertoivat ilmaston ilmiöiden mittauksista ja seurannasta. Päästölähteiden satelliittikartoitus kehittyy, ja pian ollaan ehkä siinä vaiheessa, että yksittäisiäkin suuria päästöjen aiheuttajia voidaan havaita ja tunnistaa.
Perusasioina tiedetään pitkäaikaisten mittausten pohjalta, että maapallon keskimääräinen lämpötila nousee jatkuvasti. Sekin on mitattava suure, että esimerkiksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa. Se kasvaa niin nopeasti, että ihmisen toiminnalla on tässä kohtaa väistämättä merkittävä vaikutus.
Mitä on tehtävissä? Päästöjä pitää vähentää, mutta ilmeisesti yksi se ei riitä. Ilmakehästä on saatava hiilidioksidia pois. Tulemme lähelle kotimaan metsä- ja maataloutta ja niiden hiilinieluja. Uutta tekniikkaa kehitetään niin päästöjen vähentämiseen kuin hiilen sidontaankin.

Miten tästä kaikesta muodostuisi selkeä ja jotenkin helposti omaksuttava kokonaiskuva? Tavoite voi olla aika vaativa. Mutta aion yrittää selvittää näitä itselleni, ja jaan tätä kaikkea myös luettavaksenne. Niin. Kun näin lupaan, niin lupaus on myös pidettävä. Siinä sitä motivaatiota osaltaan.
Palaan asiaan.

Tilausravintola aloittaa Opiston tiloissa, majoitustilaakin on pian tarjolla

Published by:

Ravintola Vallesmanni siirtää tilausravintolatoimintansa ja juhlapalvelut entisen Opiston tiloihin. Yritys vuokraa käyttöönsä myös Sointula-rakennuksen, jossa on pian tarjolla majoitustilaa 32 vuodepaikan verran.

Yrittäjä Jussi Teppola olisi halunnut tuoda ravintolan toimintoja Opiston päärakennuksen keittiötiloihin ja ruokasaliin jo aiemminkin. Hanke etenee nyt, kun Pro Orivesi -osuuskunta tuli paikan omistajaksi.

– Olemme olleet jo pidempään ahtaalla nykyisissä tiloissamme, kun tilauskeittiön puolella on ollut hyvin kysyntää. Saamme nyt tilausravintolalle oman keittiön, ja paikalla on myös 150-paikkainen sali ruokailuja ja juhlatilaisuuksia varten. Valmistamme tässä keittiössä ruuat myös muualla järjestettäviä tilaisuuksia varten, Teppola kertoo.

Myös paikallisten majoituspalvelujen puute on ollut tiedossa selkeänä ongelmana. Opiston alueella eli Oriveden kampuksella sijaitseva Sointula on hyväkuntoinen majoitusrakennus, joka pystyy ottamaan vastaan yöpyjiä viimeistään tammikuulla.

Sointulassa on 18 huonetta ja 32 vuodepaikkaa. Talossa on pienet omatoimikeittiöt, ja aamiaishuoneellekin on sopiva tila olemassa.

– Perusajatus on, että tarjoamme majoitustilaa, mutta aamiainen on saatavilla vain erikseen tilattuna. Majoittujat voivat tehdä aamupalansa itse, tai he voivat käyttää keskustan kahvila- ja ravintolapalveluja.

Kampuksen rakennusten muut majoitustilat ovat Pro Orivesi -osuuskunnan hallinnassa, mutta nekin ovat tarvittaessa myös Vallesmannin käytettävissä. Kampuksella on kaikkiaan non 180 majoitushuonetta, jotka kaikki siivotaan ja kunnostetaan käyttövalmiuteen.

– Järjestämme tilauksesta erikokoisia juhlatapahtumia, joihin liittyy usein myös majoitustilan tarvetta. WRC-rallitallit ovat kesällä tärkeä asiakasryhmä niin ravintolallemme kuin majoituspuolellekin. Meille on tulijoita erityisesti nyt, kun hotellin toiminta loppui Jämsässä. Saamme vilkkaimpana aikana ainakin Sointulan majoitustilat luultavasti täyteen.

Tilauskeittiö aloittaa toimintansa heti, kun yritys on saanut hankittua tarvittavat keittiökalusteet. Joitakin keskeisiä laitteita on paikalla jo valmiina. Tapahtuma- ja juhlaruokailujen lisäksi tilauskeittiö toimittaa viikoittain noin 400 lämmintä ruoka-annosta vanhusten ateriapalvelun tarpeisiin.

Korkeakosken kenkätehdas on nyt Walleniuksen Wapriikki

Published by:

 

Entinen Korkeakosken kenkätehdas Juupajoella saa uuden omistajan, joka lähtee kehittämään toimintaa perinteikkääseen tehdasrakennukseen pitkällisen hiljaiselon jälkeen. Hankkeen takana ovat eräjärveläinen Hannele Eerola-Jämsén ja hänen tyttärensä Jasmin Jämsén.

Eerola-Jämsén kävi tutustumassa tehdasrakennukseen ensi kertaa kolmisen vuotta sitten. Tuolloin alkoi itää ajatus siitä, että paikalle täytyisi tehdä jotain.

– Tehdas sijaitsee hyvin viehättävällä paikalla. Itse rakennus henkii historiaa, ja se kertoo paikkakunnan pitkästä teollisesta perinteestä. Meille tuli tyttäreni kanssa vähitellen vahva tunne siitä, että tämä kokonaisuus pitää saada uudelleen eloon.

Jasmin Jämsén opiskelee Tampereen yliopistossa viestintää ja markkinointia. Hannele Eerola-Jämsén toimii sukutilallaan ruokailu-, majoitus- ja juhlapalveluyrittäjänä.

– Olemme kumpikin innovatiivisia ja rohkeita, ja meillä on halua etsiä uusia haasteita. Jasmin kysyi kerran, että tehtäisiinkö tehtaalle viimein jo jotain. Siitä hanke lähti etenemään, Eerola-Jämsén kertoo.

Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle nahkatehtaan tasan 125 vuotta sitten. Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi maan ensimmäinen koneellinen kenkätehdas. Vuonna 1926 tehdas siirtyi Aaltosen kenkätehtaan omistukseen. Viimeisin omistaja oli LUHTA-kiinteistöt oy.

Tehtaan uusi omistaja on perusteilla oleva Adooria Kiinteistöt oy. Eerola-Jämsén toimii kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Tehdasrakennuksessa on tilaa noin 4 500 neliömetriä. Massiivisena Korkeakosken keskustan näkymää hallitsevan tehtaan ulkopuoli on suojeltu, eli se on pidettävä ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Muutokset ovat sallittuja sisätiloissa.

Paikan nimi muuttuu. Entisestä Korkeakosken kenkätehtaasta tulee Walleniuksen Wapriikki.

Uuden omistajan suunnitelmat tehtaan uudesta elämästä täsmentyvät asteittain. Tavoitteena on elävöittää arvokasta kulttuuriperintöä rakennusta kunnostamalla.

– Samalla haluamme lisätä Juupajoen ja lähialueiden matkailullista vetovoimaa tuomalla tehtaalle uutta ja kiinnostavaa toimintaa. Meillä on omia ajatuksia paikan kehittämisen suhteen, mutta lisäksi otamme mielellämme vastaan ideoita ja kehittämistoiveita.

Eerola-Jämsén kaavailee tehtaan suojiin liike- ja toimistotiloja yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Erityisenä toiveena on saada taloon leipomoyritys, joka toisi paikkaan tunnelmaa. Kokous- ja kokoontumistilat voivat olla tarjolla kyläläisille ja kauempaakin tuleville.

Matkailijoita ja yritysasiakkaita houkuttelee osaltaan se, että paikalle pääsee sujuvasti junalla.

Wapriikin käyttöönotto etenee vaiheittain. Rakennus on pääpiirteissään tyydyttävässä kunnossa, ja siellä on pidetty talvisin lämmöt päällä

– Se on selvää, että tällainen vanha rakennus vaatii työtä ja investointeja. Etenemme rauhallisesti, osa kerrallaan. Nykypäivänä on tärkeää tuoda esille vanhan rakennuksen historia, mutta tuomme sinne samalla ajanmukaista ja innovatiivista toimintaa.

Mun Taidetta tuo esille omaa ympäristöä valokuvin

Published by:

Juupajokelaiset lähtivät mukaan Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikkoihin valokuva-teemalla. Joukko nuoria kuvasi omaa ympäristöään ja vei tuotokset nähtäville Instagramiin. Syksyn antia on nähtävillä myös kirjastoon kootussa näyttelyssä, joka on yksi maakunnan nuorten Mun Taidetta -näyttelyistä.

– Kehotimme nuoria ottamaan kuvia omasta kotitienoosta, siitä ympäristöstä, jossa itse kukin päivittäin elää ja tekee asioita. Tavoitteena oli kuvata niin kotiseudun kuin ympäristönsuojelun näkökulmasta, vapaa-aikakoordinaattori Henna Ruostila kertoi valokuvanäyttelyn avajaisissa.

Nuoret ovat vieneet kuviaan jatkuvasti Instagramiin tunnisteella #munympäristöjuu. Nuorisotoimen Instagram-tilillä on seurattu kuvia tällä tunnis- teella. Lisäksi nuoret ovat kokoontuneet viikoittain Nuokkarille tutkailemaan kertyneitä tuotoksia, ja siellä on pyörinyt kuvakisa viikkopalkintoineen.

Kokonaiskilpailun parhaat palkittiin näyttelyn avajaisten yhteydessä. Kolmen kärki valikoitui Instagramissa saatujen tykkäysten perusteella. Lisäksi hankkeen raati palkitsi yhden kuvaajan kunniamaininnalla.

Projektiin osallistui syksyn aikana yhdeksän nuorta. Näyttelyssä oli mukana seitsemän kuvaajan valokuvia. Näyttelyyn saatiin kaikkiaan 21 kuvaa.

– Nuoret ovat saaneet kuviin ihania tunnelmia. Kuvat kertovat hienolla tavalla siitä, millaisessa ympäristössä nämä nuoret elävät, ja miltä kaduilla ja kulmilla näyttää.

Kuvakisan voitti Silja Murtola, toisena oli Janne Satonen ja kolmanneksi suosituimpia olivat Mico Palomäen kuvat. Viivi Uotila sai kunniamaininnan kuvien taiteellisuudesta ja toteutusten taidokkuudesta.

Muut näyttelyyn osallistuneet kuvaajat olivat Anna-Lucia Liikanen, Joni Satonen ja Mirca Palomäki.

Silja on kuvannut ahkerasti jo ennen syksyn projektiakin. Hän kuvaa mielellään maisemia kaikkialla, missä hän liikkuu mopoautollaan.

– Se on muuten Juupajoen kovin mopoauto, muu kuvaajajoukko muistutti.

Micon palkittu kuva vie maatilan töiden äärelle mönkijän ja raivaussahan kera. Hän julkaisee kuviaan Instagramissa aina, kun jotain mukavaa on jaettavaksi.

– Tykkään kuvata kaikenlaista työhön liittyvää, mutta maisematkin kiinnostavat. Laittelen taas illalla pari uutta kuvaa Instaan.

Valokuvanäyttely on nähtävillä Juupajoen kirjastossa 29. marraskuuta asti.

Kutsu Linnan juhliin tuli myös Hyytiälään

Published by:

Hyytiälän metsäaseman johtaja Antti Uotila on yksi tämän vuoden Linnan juhliin kutsutuista. Hän osallistuu juhliin puolisonsa Terhi Uotilan kanssa.

Kutsu liittynee presidentti Sauli Niinistön kiinnostukseen Hyytiälän metsäaseman tutkimustoimintaa kohtaan. Hän vieraili Hyytiälässä heinäkuun alussa tutustumassa erityisesti SMEAR-mittausasemaan, joka tuottaa tietoa muun muassa hiilidioksidin sitomisesta ja vapauttamisesta sekä ilmakehän pienhiukkasista.

Kutsu ei tullut Uotilalle täysin yllätyksenä.

– Osasimme vähän aavistella tätä presidentin vierailun jälkeen. Kutsu kertoo siitä, että työmme täällä koetaan merkittäväksi. On kiinnostavaa päästä kokemaan tilaisuus paikan päällä.

Hyytiälän tutkimustoimintaa esitteli vierailun yhteydessä professori Markku Kulmala. Hän lukeutuu akateemikkona Linnan juhlien vakiokävijöihin.

Pihlajalinnan kauppa ei vaikuta Juupajoen terveyspalveluihin

Published by:

Terveydenhoitoalan yritys Mehiläinen julkisti ostotarjouksen toisesta alan suuresta toimijasta, Pihlajalinnasta. Pihlajalinnan hallitus suosittelee osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä. Kaupalla ei ole vaikutuksia Juupajoen terveyspalveluihin.

Tulevaan kauppaan sisältyy Pihlajalinnan tytäryhtiö Mäntänvuoren Terveys. Se tuottaa julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Mänttä-Vilppulaan ja Juupajoelle.

Kaupalla ei ole välittömiä vaikutuksia Mäntänvuoren Terveyden toimintaan. Palvelujen tuottaminen Juupajoellekin jatkuu olemassa olevan sopimuksen mukaisesti. Nykyinen sopimus on voimassa vuoteen 2031 asti.

– Jatkamme toimintaa kaikissa kuntaulkoistuksissamme ja lääkärikeskuksissamme aiempien suunnitelmien mukaisesti. Ostotarjous ei edellytä asiakkailtamme mitään toimenpiteitä. Pihlajalinnan tarjoamat palvelut jatkuvat täysin ennallaan yksityis- ja yritysasiakkaillemme sekä julkisen sektorin kumppaneillemme kaikkialla Suomessa, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen painottaa.

Mäntänvuoren Terveyden toimitusjohtaja Juha-Matti Sihvonen nostaa esille sen, että yritys uudistaa palvelujaan jatkuvasti.

– Olemme vakiinnuttaneet tämän vuoden aikana palveluasumisen ja kotihoidon vastuulääkärimallin, jossa asiakas saa lääkäripalvelun omaan kotiinsa. Lisäksi kotihoidossa on siirrytty asiakkaan luona tapahtuvaan mobiilikirjaukseen, ja kuntoutusta tehdään aiempaa enemmän kotioloissa.

Jäähallin uusi ilmanvaihtojärjestelmä pitää sisäilman kuivempana ja tuo säästöä sähkökuluihin

Published by:

Jäähalli sai viime kesän käyttötauon aikana uuden jäädytyslaitteiston ja lähes kokonaan uudistetun ilmanvaihtojärjestelmän. Tehokkaamman ilmanvaihdon odotetaan poistavan hallin sisätilojen kosteusongelmat. Alkanut talvikausi kertoo, miten hyvin tavoite toteutuu.

Jäähallin laaja remontti on jaettu kahteen osaan. Myös ensi vuonna työt ovat käynnissä loppukevään ja kesän aikana.

Halliyhtiö joutui virittelemään uudistusprojektin melkoisella kiireellä. Viime talvi osoitti, että jäädytyslaitteisto oli tullut matkansa päähän, ja uudet laitteet oli pakko saada käyttöön syksyksi. Samalla oli järkevää ja välttämätöntäkin uudistaa heikkotehoinen ilmanvaihto.

Ilmanvaihtokanavat on pesty ja desinfioitu kesätauon aikana. Vanha laitteisto purettiin pois, ja halli sai osin uudet ilmanvaihtokanavat, jotka on optimoitu uutta laitteistoa varten.

– Hallin ilmanvaihto on uudistuksen jälkeen kokonaan eri järjestelmä kuin ennen. Täytämme jatkossa siltäkin osin nykyiset jäähalleille asetetut vaatimukset, liikuntapäällikkö Roope Marski kertoo.

Ilmanvaihto ei ole pystynyt tähän asti poistamaan kosteutta tarpeeksi hyvin hallin sisäilmasta. Kosteus on jäänyt seinäpinnoille, missä se on toiminut alustana mikrobikasvustoille.

Jos uusittu ilmanvaihto pitää hallin sisäilman tarpeeksi kuivana ja uusia mikrobikasvustoja ei enää muodostu, hallin takaseinän korjaukseksi riittää kasvustojen mekaaninen poisto ja suojamaalaus.

Syksy on kosteuden kannalta pahinta aikaa. Hallin ensimmäisten käyttöviikkojen aikana on havaittu muutos aiempaan.

– Hallitilan ilma pysyy selvästi kuivempana kuin ennen muutoksia. Tilanne näyttää hyvin lupaavalta, Marski arvioi.
Käyttäjät kertovat, että jää on saatu tasaiseksi ja laadukkaaksi. Katsomossa tarkenee paremmin kuin ennen.

Ilmanvaihdon toimivuus on tiiviissä seurannassa alkaneen talvikauden aikana. Koko järjestelmän perussäätö ja tasapainottaminen jatkuvat vielä viikkoja, jopa kuukausia. Se on kuitenkin jo nähty, että kokonaisuus on tehokas, ja se toimii.

Kesän aikana poistettiin mikrobikasvustojen aiheuttamat tummentumat hallin tulostaulun puoleisesta päätyseinästä. Seinä sai uuden pohja- ja pintamaalauksen. Jatkossa nähdään, pysäyttääkö parempi ilmanvaihto kasvustojen kehittymisen.

– Jos uusia kasvustoja ei enää ilmaannu, pääsemme ensi kesänä helpommalla hallin pitkän takaseinän uusimisessa. Silloin riittää, että poistamme kasvustot rakenteista mekaanisesti. Tämä olisi selvästi helpompaa kuin koko sisäseinäverhouksen uusiminen.

Mikrobikasvustoja on myös hallin tukirakenteiden pinnoissa. Rakenteet ovat tutkimusten mukaan hyvässä kunnossa, ja niillä riittää vielä käyttöikää. Kasvustot on tarkoitus poistaa mekaanisesti kaari- ja tukipalkeista, joiden pintaan vedetään sen jälkeen uusi suojalakkaus.

Hallin päätyseinä on saanut valkoisen pintamaalin. Ensi kesänä maalataan kaksi muutakin seinää, mikä lisää hallin valoisuutta.

Uusi ilmanvaihtojärjestelmä parantaa hallin energiatehokkuutta. Laitteisto pystyy ottamaan jäädytysprosessista muodostuvan hukkalämmön talteen, ja lämpöenergia käytetään halliin puhallettavan ilman lämmitykseen.

Uusiin laitekontteihin on tulossa lähiaikoina lämpöpumppu, joka tuottaa hukkalämmöstä energiaa käyttöveden ja sosiaalitilojen lämmittämiseen.

– Ennuste on, että sähkön kulutus pienenee 30–50 prosenttia. Uusissa jäädytyslaitteissa on taajuusmuuntajat, jotka vievät aiempaa laitteistoa vähemmän sähköä. Lämpöpumppu tekee puolestaan mahdolliseksi hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen.

Muutokset näkyvät hallin ulkopuolella lähinnä takapäädyssä, missä uudet tekniikkakontit sijaitsevat. Päätyseinän näkymää hallitsevat uudet ilmanvaihtoputkistot hallirakennuksen ja konttien välillä.

Uudistukset jatkuvat näillä näkymin huhtikuussa, ja tekemistä riittää koko kesälle. Halliyhtiö kilpailuttaa tulevat työt rakennuttajapalveluna. Kilpailutus ja valmistelut etenevät hyvissä ajoin, niin että työt pääsevät keväällä käyntiin ilman viiveitä.

Kaukalon laitarakenteiden muutos joustokaukaloksi on kiekkoväelle merkittävä parannus ja askel kohti nykyaikaa. Samalla kaukalon laatta saa uuden maalipinnan.

Ensi kesänä nykyiset laitarakennelmat puretaan, ja tilalle tulee nykyaikainen joustokaukalo.

Tulostaulupäädyn sisäseinä on puhdistettu kasvustoista viime kesän aikana. Seinä on nyt maalattu hohtavan valkoiseksi, mikä tuo halliin lisää valoisuutta. Ensi vuonna myös takaseinä ja kahvion puoleinen seinä maalataan valkoisiksi.

Pukuhuoneisiin tehdään jatkossa pintaremonttia. Väliovia on jo uusittu. Pukuhuoneet ja saunaosasto ovat saaneet nykyaikaiset termostaattihanat. Vanha jäähdytyslaitteisto puretaan pois hallin sisätiloista. Laitteistotila muuttuu varasto- tai pesutiloiksi. Sinne voidaan sijoittaa myös varustehuoltoa.

Hallin ulkoasuunkin kiinnitetään huomiota. Yhtiö avaa kilpailun logosuunnittelusta, jossa noudatetaan kaupungin taidehankintaprosessin periaatteita.

– Haluamme logon ja tekstin hallin kylkeen, joka näkyy Ysitielle. Sen jälkeen hallia ei voi sekoittaa mihinkään varastorakennukseen, Marski kaavailee.

Kahdelle vuodelle jakautuvan uudistushankkeen koko kustannusarvio on 650 000 euroa. Tähän mennessä laitehankinnat ja työt ovat pysyneet budjetissa.

Marski kehottaa kaikkia kaupunkilaisia lähtemään jäälle ja tutustumaan samalla uusittuun halliin. Maksuttomia yleisövuoroja on lisätty niin, että jäälle pääsee maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Tarjolla on omia vuoroja perheluisteluun, yleisluisteluun ja kiekon pelailuun. Yläkoululaisille ja lukiolaisille on keskiviikkoisin höntsäpelailuvuoro.

– Kannattaa lähteä luistelemaan. Harvalla paikkakunnalla on tarjolla näin laajalti ilmaisia vuoroja.

Pekka Rae on Vuoden lylyläinen

Published by:

Juupajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Rae on järjestyksessään 32. Vuoden lylyläinen. Lylyn kyläyhdistys julkisti valinnan perjantaina Lylynpäivän yhteydessä.

Tärkein valintaperuste oli se, että Rae on pitänyt kaikessa toiminnassaan aina vahvasti oman kyläkunnan puolia. Hän on kuitenkin ollut kunnan luottamustoimissa samalla tasapuolinen kaikkia kuntalaisia kohtaan.

– Pekka on syntyjään lylyläinen, ja hän on ollut valtuustossa jo nuoresta pitäen. Se, että hän on rakentanut talon Lylyyn, kertoo uskosta kylän tulevaisuuteen. Valokuituhankekaan ei olisi edennyt ilman Pekan sitkeyttä viedä asiaa eteenpäin, Leo Merioksa luonnehti palkinnon saajaa kyläyhdistyksen puolesta.

Palkinnon saaja ei ehtinyt paikalle tilaisuuteen, koska hän oli palaamassa kunnanvaltuuston seminaarimatkalta. Hän ehti kuitenkin kommentoimaan saamaansa tunnustusta tuoreeltaan, kun matkalaisten bussi kaartoi iltakahdeksalta kunnanviraston parkkipaikalle, ja edessä oli oman auton ikkunoiden raaputtelu puhtaaksi jäästä.

– Olen iloinen tästä huomionosoituksesta, ja arvostan sitä todella paljon. Olen asunut kylällä 46 vuotta ja ollut aina mukana Lylyn lykinnässäkin. Se on totta, että olen koittanut pitää oman kylän puolta aina kun mahdollista. Vuosien varrella on ollut vääntöä koulun tulevaisuudesta. Olemme tehneet töitä saadaksemme tänne vesi- ja viemäriverkoston. Tehtävää on riittänyt, Rae tuumaili.

– On tärkeää, että ihmisellä on jossain juuret. Meillä lylyläisillä ne ovat juuri täällä. Kylä elää omaa elämäänsä. Väki on vähentynyt vähän kerrassaan, mutta ihmiset yrittävät kuitenkin parantaa oloaan eri tavoin omilla toimillaan.

Perinteisen Lylyn lykinnän voitti Lylyssä lykkineiden eli kylällä syntyneiden joukkue. Yhden suksen viestihiihdon ykkösjoukkueessa kisailivat Taina Ylä-Lyly, Jere Jokinen ja Rami Suominen. Kakkoseksi jäi Lylyyn lykkineiden eli muualta muuttaneiden kolmikko Kristiina Helasjoki, Leenu Kallio ja Kimmo Greus.

Kimmo Greus ja Leenu Kallio Lylyn lykinnän viestivaihdossa. Lylyyn lykkineiden joukkue jäi tällä kertaa kakkoseksi.

 

Aurinkoenergia veti salin täyteen kuulijoita

Published by:

Metsäkeskus Pirkanmaan järjestämä aurinkoenergiailta veti torstaina yleisöä valtuustosalin täydeltä. Yrittäjä ja konsultti Timo Jodat kertoi aurinkolämmön ja aurinkosähkön hyödyntämisestä erityisesti kesämökeillä, pientaloissa ja maatiloilla.

Jodatin perusviesti oli, että aurinkoenergian käyttö on ympäristön kannalta hyödyllinen ekoteko. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, missä käyttökohteissa aurinkolämpö tai aurinkosähkö on todella toimiva ja myös kustannustehokas vaihtoehto.

Auringon lämpösäteily on Suomessa energiakäytön kannalta riittävällä tasolla melko rajallisen aikavälin keväästä alkusyksyyn. Siksi aurinkoenergia on hyödyllistä kohteissa, joissa energiaa voidaan hyödyntää nimenomaan tällä aikavälillä. Energialle olisi paljon käyttöä talvella, mutta silloin aurinkoenergian saanti on vähäistä.

Esimerkki kustannustehokkaasta aurinkoenergian hyödyntämisestä on kesämökin aurinkosähkölaitteisto. Kun sähköverkon ulottaminen mökkitontille asti on usein hyvin kallista, aurinkosähkön käyttö on järkevää ja edullista.

Aurinkolämpö puolestaan soveltuu lämpimän käyttöveden tuottamiseen kesäkaudella. Tällainen ratkaisu voi tuoda näkyviä kustannussäästöjä esimerkiksi omakotitalossa, jossa asuu useampihenkinen lapsiperhe.

Aurinkoenergiatapahtuma oli osa Biobisnestä Pirkanmaalle -hanketta. Metsäkeskus on järjestänyt vastaavia tilaisuuksia noin puolessa Pirkanmaan kunnista. Yksi kierros on takana, ja uusi alkaa pian, koska kiinnostus aihetta kohtaan on ylittänyt odotukset.

Hankkeen tavoitteena on edistää biotaloutta Pirkanmaan alueella.  Hankkeen pyrkii vähentämään päästöjä lisäämällä biopohjaisen ja uusiutuvan energian käyttöä maakunnan energiataloudessa. 

Lue aiheesta laajemmin 30.10. ilmestyvästä lehdestämme. Päivitämme lähipäivinä myös tämän verkkojutun sisältöä.

Rosellin talosta tulee Eräjärven kotiseutumuseo

Published by:

Eräjärven kotiseutumuseo herää uudelleen henkiin ensi kesään mennessä. Esineistö on odottanut entisen museon tuhopolton jälkeen 18 vuotta pääsyä esille. Näyttelyiden tuleva tyyssija on Rosellin talo Perkiöntien varrella.

Eräjärvi-seura sai testamenttilahjoituksena vanhan talon ja pihapiirin rakennuksineen. Viime syksynä kuollut Yrjö Roselli halusi, että hänen omistamansa talo tulee seuran kautta museokäyttöön.

Kotiseutumuseo toimi aikoinaan Eräjärven Kivimuseon yläkerrassa. Sieltä se muutti Eräjärven vanhan seurakuntatalon suojiin. Museon toiminta päättyi 18 vuotta sitten, kun rakennus tuhoutui tuhopoltossa.

– Onneksi ohikulkija huomasi palon sen verran ajoissa, että suuri osa esineistöstä saatiin pelastettua. Pidimme aikamoiset talkoot puhdistaessamme tavaraa noesta, Eräjärvi-seuran puheenjohtaja Tarmo Grönqvist muisteli talkoopäivänä, jolloin tarkoitus oli tuoda jo esineistöäkin uuteen kotiin.

Museon esineet päätyivät tilapäisiin varastoihin ainakin kolmeen taloon lähitienoolla. Kuljetettavaa kertyi useita traktorin peräkärryllisiä. Esineiden siirto uuteen paikkaan ei ole mikään aivan pieni urakka.

Päärakennuksen pirtti on säilynyt hyvässä kunnossa.

 

Seura sai lahjoituksen myötä vajaan hehtaarin maa-alueen rakennuksineen. Asuinrakennus on valmistunut vuonna 1909. Talon hirsirunko on tuotu tuolloin paikalle muualta ja pystytetty nykyiselle paikalleen. Vuosiluku on taltioitu hirren pintaan tuvan ikkunan pieleen.

Vanhassa rakennuksessa riittää korjattavaa. Se on ollut asumattomana useita vuosia. Pirtin seinät oli vuorattu lastulevyllä, ja huonetilassa oli lastulevykoppeja, joissa säilytettiin vaatteita ja metalliverstaan työvälineitä. Pirtti oli viimeisinä aikoina taimien kasvattamona.

– Maakuntamuseon perinnerakennusmestari kehotti poistamaan lastulevyt ja tuomaan alkuperäiset hirsiseinät esiin. Hirret olivat hyvässä kunnossa, ja nyt pirtti näyttää jo aivan toiselta, museotoimikunnan puheenjohtaja Heikki Lehto kehuu.

Jotkut talon muista huoneista ovat heikommalla tolalla. Kunnostus etenee talossa vähitellen ja useammassa eri vaiheessa. Paikalle on jäänyt paljon vanhoja käyttöesineitä, joita seura voi ottaa mukaan näyttelyihinsä.

Talon rakennusvuosi on 1909. Jo aiemminkin käytössä ollut hirsikehikko on siirretty paikalle muualta.

 

– Kun tulimme tänne ensimmäisen kerran, talo oli täynnä kaikenlaista rojua. Siinä oli jo kova työ, että saimme huoneet tyhjiksi. Jäljellä on enää enimmäkseen käyttökelpoista tavaraa ja huonekaluja.

Isännän huone on säilynyt siistinä ja kodikkaana, ja se saa olla jatkossakin nykyisessä asussaan. Vanha puhelin ja kirjoituskone komeilevat tukevan kirjoituspöydän päällä ikkunan ääressä. Kirjat ja koriste-esineet ovat pysyneet omilla sijoillaan kirjahyllyssä.

Pihapiiriä hallitsee navettarakennus, joka on säilynyt kohtalaisessa kunnossa. Alueella on myös kaksi aittaa, jotka kaipaavat kunnostusta. Toisen aitan romahtanut nurkka on jo nostettu paikoilleen.

Tilalla on kaivo, mutta sieltä ei ole vesijohtoa sisälle päärakennukseen. Tarkoitus on vetää taloon käyttövesi paikallisen vesiosuuskunnan runkoputkesta, joka kulkee riittävän lähellä. Suunnitelmissa on lisäksi kuivakäymälän teko.

Rosellin talon isännän työhuone on tarkoitus säilyttää osapuilleen nykyisessä asussaan.

 

Eräjärvi-seuran tavoitteena on saada aikaan monitoiminen kotiseutumuseo. Esineiden pysyvä näyttely sijoittuu navetan suojiin. Pirtti varataan vaihtuville näyttelyille. Lisäksi siellä pidetään luentoja ja järjestetään muutakin yhdistykselle sopivaa toimintaa.

Työ etenee paljolti taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Seuralla ei ole merkittävästi varoja osoitettavaksi museon kunnostukseen. Hämeen museoseura myönsi 2 000 euron avustuksen. Tukihakemus lähtee pian Museovirastoon.

– Järjestämme navettaan näytteille kaiken sellaisten talonpoikaisesineistön, joka pysyy kunnossa kylmässä tilassa. Pidämme päärakennuksessa lämmön päällä talvikausina, joten sinne on helpompi rakentaa erilaisia vaihtuvia teemanäyttelyitä, Grönqvist arvioi.

Eräjärven kotiseutumuseon pysyvät näyttelyt sijoitetaan navettarakennukseen.

 

Museon kunnostus ja näyttelyiden rakentaminen on useamman vuoden urakka. Paikka avautuu kuitenkin yleisölle jo ensi kesäksi. Seuran väki ei osaa sanoa vielä tarkemmin, millainen osa tiloista on valmiina keväällä, ja millainen näyttelykokonaisuus tulee esille.

– Ajatus on, että tuomme museolle kesäkuun alun Eräpyhä-juhlat. Tämä olisi sellainen oma paikka, jonka juhlat ansaitsevat. Museo ei ole tuolloin vielä mitenkään valmis, mutta on se ainakin hahmollaan, Grönqvist lupasi.

Pienen matkan päässä asuva Pekka Roselli on ollut ilolla mukana tulevan kotiseutumuseon kunnostustalkoissa. Yrjö Roselli oli hänen setänsä, ja perinteikäs paikka on siten tullut hyvin tutuksi.

– Erkki Niilonpoika Käyrä oli ensimmäinen isäntä Haapaniemen kylässä tällä tilalla, ja paikan tunnettu historia alkaa vuodesta 1540. On hienoa, että talolle tulee uutta käyttöä, ja täällä on jatkossa taas elämää.