Author Archives: Heli Rahkonen

Aimo annos rapsutuksia

Published by:

Jesse Mäkelän neljävuotias pomeranian Lilli sai paljon rapsutuksia Juupajoen Kirkonkylän koulun lemmikkipäivässä.

– Rapsutuksista ja silityksestä se tykkääkin erityisesti. Kotona se on paljon pihalla, Jesse kertoo.

Koulukaverit ihmettelevät, miten koira voi olla niin pieni.

– Sen kielikin on niin hirveän pieni, he hämmästelevät.

– Ja kun sen pesee, se näyttää ihan rotalta, naurattaa Jesse kavereitaan.

Monella muullakin koululaisella oli hihnan päässä koira. Muutama kissa ja ponikin olivat päässeet paikalle. Eskarit hoitivat huolella pehmoeläimiään.

Liinu Haikola piti mustavalkoisen Pikkukollinsa visusti kuljetuskopassa.

– Muuten se karkaisi.

Liinu kertoo, että Pikkukolli tykkää erityisesti, kun sitä silittää nenänpielestä. Leikkisäkin se on. Narun tai mittanauhan perässä on mukava viipottaa.

– Tai sitten se nukkuu sängyllä, Liinu juttelee.

Lemmikkipäivään saatiin tänä vuonna myös vieraita, kun koulukeskuksen oppilaita tuli pistäytymään. Myös vanhempi konstaapeli Virpi Satonen ja poliisikoira Ready kävivät kertomassa työstään. Tästä lisää lehdessä kesäkuun alussa.

Neljät kaksoset valmistuvat Oriveden lukiosta

Published by:

Oriveden lukiosta valmistuvat ylioppilaiksi tänä keväänä peräti neljät kaksoset.

Heistä Söderholmien, Mannisten ja Heimosten olo ei ole haikea kuin ehkä vähän.

– Tuttuja ei enää tapaa entiseen malliin, Miro Manninen miettii.

Hän näkee, että lukio on ollut tärkeää aikaa juuri ihmissuhteiden luomisessa ja tulevaan valmistautumisessa.

Jutta ja Miro Manninen, Elmeri ja Oskari Söderholm sekä Iivo ja Pyry Heimonen sanovat kaikki, että heissä on paljon samaa kaksoissisaruksensa kanssa, mutta omat persoonatkin erottuvat.

– Jutan kanssa on helppo puhua kaikesta, myös niistä asioista, joista ei tohdi jutella vanhemmille, Miro Manninen kehuu siskoaan ja lisää vielä, että siskolla on hyvä musiikkimaku.

Jutta vastaavasti kuvailee veljeään sosiaaliseksi ja mukavaksi oman tiensä kulkijaksi, jonka elämään ei tylsää hetkeä mahdu.

Söderholmeista Oskari kehuu Elmerin parempaa lukupäätä.

– Hyvä tyyppi se on.

Elmeri luonnehtii Oskaria hiljaiseksi, mutta ääntä ja juttua tulee, kunhan häneen pääsee tutustumaan.

– Osku on hyvä näyttelemään.

Iivo tuumii, että heidän ei tarvitse Pyryn kanssa aina edes jutella keskenään.

– Tiedämme jo kaiken tarpeellisen.

Tähän asti kaikkien kaksosten koulutie on ollut hyvin yhtenäinen. Vaan kuinka käy nyt, kun lukio on takana ja valkolakit pian päässä? Lue Oriveden Sanomista 23.5.

Imettäjille rauhaisa soppi kirjastoon

Published by:

Oriveden kirjastoon on lehtienlukusalin jatkeeksi avattu huone imettäjille. Nojatuolien lisäksi sinne on laitettu keinutuoli, jumppapallo ja säkkituoli. Omaa rauhaa taatakseen voi eteen vetäistä verhoa näkösuojaksi. Pöydille on koottu imetystietoutta kansioihin. Vieraskirjaan voi jättää terveiset toisille äideille.

Imetystukiäiti Leena Markunmäki kertoo, että ajatus imetyspisteestä lähti eräältä äidiltä, joka kysyi, onko Orivedellä paikkaa, jossa voisi imettää rauhassa.

Kirjasto osoittautui hyväksi paikaksi niin sijainniltaan, rauhallisuudeltaan kuin esteettömyydeltään. Kirjaston väkikin lähti innolla mukaan rakentamaan imetyspistettä yhteistyössä imetystukiäitien kanssa.

– Imetyspiste on luonteva asia kirjastolle, sillä vauvatkin ovat asiakkaitamme. Olen nähnyt ennenkin äitien imettävän vauvojaan täällä. Nyt tuolle hetkelle on oma rauhaisa paikka, sanoo kirjastotoimenjohtaja Liisa Asiala.

Lisää imetysasiaa Oriveden Sanomissa 16.5.

Oma-Teatteri kisaa elokuvakilpailun voitosta

Published by:

Juupajoen 13–15-vuotiaiden nuorten Oma-Teatteri kisaa Kaikki kuvaa -kilpailun fiktiosarjan voitosta lyhytelokuvallaan Yksinäinen Albert. Koska finalisteja valittiin kolme, on palkintosija jo varma. Fiktiosarjan voittajan valitsee näyttelijä Krista Kosonen.

Palkintogaalaan Helsinkiin elokuvan kuusihenkinen tekijäjoukko lähtee ensi viikon lauantaina taustatukijansa liikunta- ja nuorisosihteeri Henna Ruostilan kanssa. Myös jo päättyneen yleisöäänestyksen voittaja ratkeaa 19. toukokuuta.

Kilpailun teemana oli ystävyys. Miten Yksinäinen Albert sitten käsittelee ystävyyttä?

– Kuuluisuus ei tuo oikeaa ystävyyttä. Pinnallinen suosio ja ystävyys eivät ole sama asia, ohjaaja Roosa Loponen tiivistää.

Kaikki kuvaa -kilpailuun lähetettiin tänä vuonna kaikkiaan 254 elokuvaa.

Nuorten kokemuksia elokuvan tekemisestä lisää Oriveden Sanomissa 9. toukokuuta.

Tarvitaan toinen toisiamme!

Published by:

– Suomalainen sosiaaliturvasysteemi on hieno juttu, mutta se mahdollistaa samalla sen harhan, ettemme välttämättä tarvitsisi toisiamme arjessa.

Tätä mieltä on Symppis ry:n Yksinäisen uusi elämä -hankkeen vastaava Ronja Kiviaho.

Hän näkee, että meillä Suomessa on joukko kirjoittamattomia sääntöjä, joilla määritellään ehdot toisten luo tulemiseksi.

– On outoa, että kerrostalossa vanhus ei välttämättä koe luontevaksi naapurin ovikellon soittamista, kun tarvitsee apua lampunvaihtoon tai maitopurkin noutamiseen kaupasta.

Ronja Kiviaho haluaakin herätellä keskustelua aiheesta.

– Miten voisimme olla täällä toinen toisiamme varten? hän kysyy.

Yksinäisen uusi elämä on Länkipohjan Symppiksen käynnistämä hanke, jota rahoittaa veikkausvaroin  Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintaa, joka kannustaa yksinäisyyttä kokevia löytämään toisten ihmisten äärelle ja kohtaamaan yksinäisyytensä syyt.

Ronja Kiviaho kiittelee Symppiksen aiempia ja nykyisiä vapaaehtoisia.

– Hanke on kaikille huikea ponnistus ja vaatii työtä myös yhdistyksen hallitukselta. Tässä on samalla mahdollisuus yhdistystoiminnan eteenpäin viemiseen ja uusien vapaaehtoisten saamiseen mukaan toimintaan.

Lisää hankkeesta ja sen vetäjästä Ronja Kiviahosta Oriveden Sanomissa 3.5.

Arkiminä ja tutkijaminä pidettävä erillään

Published by:

Orivesiläislähtöinen Eliisa Kylkilahti tutki hiljattain tarkastetussa väitöskirjassaan asiakaspalvelutilanteita kulttuurin ja yhteiskunnan rakentumisen paikkoina.

Hän myöntää, että tutkimustyö tulee välillä myös osaksi omaa arkea. Kun menee työpäivän jälkeen kauppaan, alkaa helposti tulkita tilanteita.

– Vaikeinta minulle on silti lukea esimerkiksi naistenlehden tekstejä. Tulen liikaa miettineeksi, millaisia merkityksiä niissä yritetään kertoa, Eliisa Kylkilahti sanoo.

Itsekin kaupassa aikoinaan työskennelleenä hän on ollut osana monenlaisia palvelutilanteita. Tutkijana nämäkin kokemukset on kuitenkin pidettävä visusti sivussa.

– Arkiminästä on irrottauduttava tiedettä tehdessään, jotta siitä saa luotettavaa. Pitää antaa aineiston puhua, hän painottaa.

Toisaalta kulttuurin ymmärtämystäkin tarvitaan, jotta aineistoa pystyy tulkitsemaan.

– Toista kulttuuria ei pysty samanlailla tulkitsemaan, vaan tutkimus vaatii osallisuutta tutkittavaan kulttuuriin, jotta tietää, mistä on kyse.

Eliisa Kylkilahdesta tuli tutkija sattumalta. Talous on aina kiinnostanut, joten hän suuntasi opiskeleman kuluttajaekonomiaa.

– Jo kandia tehdessäni innostuin tutkimuksesta ja pääsin Nuorisotutkimusverkostoon harjoittelijaksi. Tämän jälkeen siirryin Helsingin yliopistoon tutkimusavustajaksi.

Tutkimusavustajana pääsin jo tutustumaan aineistoon, jota käytin myös omassa väitöskirjassani. Lukiessani aineistoa minulle tuli tunne siitä, että tämä voisi olla se juttu.

Lue Eliisa Kylkilahden väitöskirjatutkimuksen tuloksista Oriveden Sanomista 18.4.

Perjantaipähkinä tiedekasvatuksen tapaan

Published by:

Kas tässä pähkinä perjantain purtavaksi! Osaatko ratkaista tämän tutkijatohtori Pauliina Schiestl-Aallon netistä poimiman logiikkatehtävän?

Oletetaan, että seuraavat väitteet ovat tosia:
1) Kaikki koirat haukkuvat.
2) Jotkut koirat ovat terrierejä.
3) Kaikki bulldogit purevat.
4) Osa terriereistä puree.
5) Kaikki terrierit ovat koiria.

Mitkä seuraavista väittämistä tällöin ovat tosia ja mitkä epätosia?
a) Kaikki terrierit haukkuvat.
b) Osa terriereistä ei pure.
c) Osa koirista ei ole terrierejä.
d) Kaikki haukkuvat koirat ovat bulldogeja.
e) Kaikki purevat bulldogit haukkuvat.
f) Kaikki haukkuvat terrierit purevat.
g) Koirat, jotka eivät pure, eivät ole bulldogeja.
h) Kaikki haukkuvat bulldogit purevat.

Oikeat vastaukset ovat tämän tekstin lopussa.

Muun muassa tällaisen päättelykykyä mittaavan tehtävän parissa Juupajoen koulukeskuksen viidesluokkalaiset ahersivat tiedekasvatuspäivänään Hyytiälän metsäasemalla. Vain yksi ryhmistä sai kaikki vastaukset oikein. Tehtävää pidettiinkin varsin vaikeana.

Pauliina Schiestl-Aalto kuitenkin kehottaa vastaavien tehtävien pariin.

– Mediassa tiedeuutiset välillä käännetään päinvastoin, jolloin logiikka ei päde enää lainkaan. Tämä kannattaa tunnistaa, hän sanoo.

Mitä muuta oppilaat pääsivät Hyytiälässä tekemään? Lue keskiviikon 18.4. lehdestä.

Tehtävän lähde: https://peda.net/rauma/rauman-lukio/oppiaineet/mafyke/tapiovaara-janne/mk/pitk%C3%A42/maa11/ykt/ongelmia-pdf:file/download/d0cd85118d1184c9dc0a6d22bb9d41895244d4f1/Ongelmia.pdf

Oikeat vastaukset: a), b), c), e), g), h).

Jumbossa kiipeilevät kaikki

Published by:

– Jumbo on hyvä juttu, kiteyttävät nelosluokkalaiset Lassi Johansson ja Jasper Holm Eräjärven koululaisten tuntemukset.

Vanhempainyhdistys hankki koulun pihaan leikki- ja kiipeilytelineen rikkinäisen ja käytöstä poistetun keinun tilalle. Oppilaat äänestivät uuden telineen nimeksi Jumbo.

Talvellakin teline on ollut kovassa käytössä.

– Olemme käyttäneet tätä myös liikuntatunneilla. Koulun jälkeenkin on kavereiden kanssa jääty tähän, kertovat kuudesluokkalaiset Lilja Iso-Pärnä, Elli Andersson ja Sofia Mäkitalo.

Välituntien aikaan telineellä temppuilevat kaikenikäiset yhtä aikaa sulassa sovussa.

– Voimistelua, renkaissa roikkumista, tasapainoilua, Lilja, Elli ja Sofia listaavat.

Myös penkki ja nojapuut telineestä löytyvät.

Lue lisää Oriveden Sanomista 18.4.

Hirsiläläinen Juhamatti Vahdersalo Fotofinlandia-ehdokkaana

Published by:

Juhamatti Vahdersalo, 34, on Suomen suurimman valokuvakilpailun Fotofinlandian finalisti. Hän on yltänyt kolmen parhaan joukkoon mainoskuvasarjassa. Sarjoja on kilpailussa yhteensä kahdeksan, ja finaaliin valittiin 17 valokuvaajaa. Sarjojen voittajista valitaan lisäksi koko kilpailun voittaja.

– Kolmen parhaan joukkoon pääsy on jo niin hieno juttu, että lopputulos on ihan sama, Vahdersalo sanoo.

Kolmen parhaan joukkoon pääsy on saavutus jo senkin puolesta, että Vahdersalo hankki ensimmäisen kameransa vasta kolme vuotta sitten.

– Kuvailin aluksi paljon sukua, lasta, vaimoa ja huomasin, että tämähän sujuu.

Hänelle kuvaamisessa tärkeintä on tarina. Onnistuneen lopputuloksen saamiseksi ei kaihdeta kuvankäsittelyä.

Fotofinlandia-voittaja julkistetaan perjantaina.

Lue lisää keskiviikon 21.3. Oriveden Sanomista.

”Minäkin haluan olla ulkona kuin lumiukko!”

Published by:

Heretyn kämpän pihaan nousi kaksi komeaa lumiukkoa juhlistamaan Suomen Ladun 80-vuotista taivalta. Suomen Latu on haastanut kaikki tekemään lumiukkoja yhdessä.

– Haluamme haastaa lumiukkotalkoisiin mukaan kaikki: koululuokat, kaveriporukat, päiväkodit, yhdistykset. Paras syntymäpäivälahja meille on rakkaudella rakennettu lumiukko, toiminnanjohtaja Eki Karlsson Suomen Ladusta kertoo.

Kuhmoisiin, Isojärven kansallispuiston kupeeseen Ulkona kuin lumiukko -tapahtumaa organisoivat Laturetkeilijöiden Jämsän paikallisyhdistys. Korpelan Torpan Kati ja Maukka olivat paikalla myös.

Siitä, että lumiukkotapahtuma rantautui Heretyn kämpälle, saa kiittää sen emäntää Riitta Häkkistä, joka sattumalta huomasi lumiukkotempauksesta mainoksen televisiossa ja ryhtyi oitis järjestelypuuhiin.

Ainoastaan lumiukkojen tekijät loistivat poissaolollaan. Tannisen Seija sentään oli innostunut.

– Kun näin mainoksen, ajattelin heti, että minäkin haluan olla ulkona kuin lumiukko.

Miten lumiukko syntyi kovassa pakkasessa? Muun muassa siitä lisää keskiviikon 7.3. lehdessä.