Author Archives: Esa Keskinen

Hiedassa tuhottu venevajoja

Published by:

Oriveden Hiedan uimarannan ja sataman läheisyydessä olevia venevajoja on tärvelty.

Vajojen ja talaiden seinistä ja ovista on revitty lautoja polttopuiksi rannalla olevaan nuotioon.

0308 s5Hiedan venevajat järven puolelta

Rakennuksiin on tunkeuduttu repimällä lukkoja irti. Sisällä olevia esineitä, kuten airoja, on rikottu. Lisäksi yksi vene on päästetty ajelehtimaan järvelle. Venevajat, veneet ja irtaimisto ovat yksityisessä omistuksessa.

Paikalla on myös roskattu ja heitelty muutamia energiajuomatölkkejä ympäristöön. Tiellä on nähtävissä auton renkaiden jälkiä. Hiedanranta on ollut aikojen saatossa tunnettu nuorison kokoontumispaikkana.

Tuhotöistä on tehty ilmoitus poliisille. Poliisilla ei kuitenkaan ole tarkempaa epäilyä tekijöistä.

 

Niittyselle opiskelijoiden MM-pronssia

Published by:

KooVeen Miia Niittynen on voittanut suunnistuksen pitkän matkan pronssia Unkarissa järjestetyissä opiskelijoiden MM-kisoissa. Eilen juostulla matkalla Niittynen piti välillä hallussaan kärkipaikkaakin, mutta loppua kohden vauhti hidastui.

Nuorten maailmanmestaruuden pitkällä matkalla voittanut Anna Haataja otti voiton pitkällä matkalla myös opiskelijoiden MM-kilpailuissa. Kolmanneksi tullut Niittynen hävisi Haatajalle 48 sekuntia. Suomalaisten väliin kiilasi Norjan Ingjerd Myhre, joka hävisi kullan yhdeksällä sekunnilla.

 

OrPon kasvatti Niittynen suunnistaa MM-kisoissa vielä keskimatkan keskiviikkona ja viestin torstaina.

Niittyselle on tullut tänä vuonna tasaisesti arvokisamenestystä, esimerkiksi keskimatkan SM-pronssia suunnistuksen Huippuliigasta. Opiskelijoiden MM-kisoissa Niittynen on aikaisemmin voittanut pronssia viestissä 2014.

 

Opiskelijoiden MM-suunnistus, Unkari Miskolc
Pitkän matkan tulokset:

Naiset (9,8 km): 1) Anna Haataja FIN 1.14.27, 2) Ingjerd Myhre NOR 1.14.36, 3) Miia Niittynen FIN 1.15.15

Pohjoismainen kesäyliopisto kokoontuu Opistolla

Published by:

Elizabeth Povinelli luennoi keskiviikkona geopolitiikasta ja Australian aboriginaalien rakenteellisesta syrjinnästä.

Pohjoismainen kesäyliopisto on rantautunut tänä vuonna Orivedelle. Kesäyliopisto tuo Opistolle tähtivieraita jenkkiyliopistojen huippututkijoista valokuvaaja Meeri Koutaniemeen.

 

Oriveden Opistolla on kokoontunut tämän viikon ajan Nordic Summer University. Vuosittainen kesätapahtuma kokoaa pohjoismaisten yliopistojen toimijoita yhteen verkostoitumaan ja jakamaan osaamistaan.

Osallistujia on yhteensä 143 ja he tulevat 19 maasta. Kesätapahtuma kestää lauantaihin asti. Yleisölle avointa ohjelmaa on loppuviikolla keynote-luentojen ja kulttuuri-iltojen muodossa.

 

Tänä vuonna 66 vuotta täyttävä organisaatio on tuonut Suomeen kaksi korkean profiilin luennoitsijaa, itävaltalaisen intersubjektiivisuuden ajatusmallin kehittäneen Robert Pfallerin ja liberalismia tutkivan New Yorkin Columbian yliopiston antropologian professorin Elizabeth Povinellin.

Tänään torstaina on tarjolla mielenkiintoista ohjelmaa, kun palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi saapuu esittelemään töitään Opistolle kello 20 alkaen.

Huomenna perjantaina ehtii kuulemaan vielä yhden avoimen keynote-luennon. Robert Pfaller luennoi Klemetti-salissa kello 15 otsikolla Illusions Without Owners.

– Kesäyliopisto ei ole mikään suljettu tieteellinen kokoontuminen, vaan kutsumme kaikki kiinnostuneet kuuntelemaan luentoja sekä osallistumaan keskusteluun, kulttuuri-iltoista ja vapaa-ajan aktiviteetteihin, norjalaista tutkijakuntaa edustava Per Roar Pohjoismaisen kesäyliopiston hallituksesta kuvailee.

 

Pohjoismaisen kesäyliopiston toiminta pohjaa kahdeksaan opintopiiriin. Ne keräävät opiskelijoita, tutkijoita, taiteilijoita ja kolmannen sektorin toimijoita kahdesti vuodessa keskustelemaan jostakin uudesta teemasta. Opintopiirit ovat toiminnassa aina kolme vuotta.

Nykyisissä opintopiireissä käsitellään poikkitieteellisesti merkittäviä aikaamme määrittäviä aihekokonaisuuksia. Niissä tutkitaan muun muassa ihmisoikeuksia, futurologiaa ja taiteellista tutkimusta.

Tänään torstaina osallistujilla on ollut mahdollisuus tutustua  Oriveden keskustan seutuun, Mänttään ja sen taidemuseoihin sekä Pitkäjärven Purnuun.

Oriveden markkinat kasvoivat

Published by:

Oriveden markkinat eivät pettäneet tälläkään kertaa. Myyjäpaikoilla laskettuna markkinat olivat suurimmat tähän mennessä järjestetyt. Tulevana viikonloppuna vuorossa ovat Eräjärven markkinat.

Jo 37. kertaa järjestettävät Oriveden markkinat vetivät viikonlopun aikana massoittain paikallisia ja kesäasukkaita kaupungintalon ympäristöön.

Perjantain harmaa taivas ei estänyt paikallisia ja kesäasukkaita saapumasta paikalle. Kävijöitä oli arviolta tuhansia perjantain ja lauantain aikana.

Järjestyshäiriöitä ei aiheutunut markkinapäivien aikana, mutta poliisi joutui selvittelemään nujakointia Orivedellä perjantain ja lauantain välisenä yönä. Toripöytiään vahtineet kaupustelijat joutuivat yön aikana sanasotaan ja käsikähmään nuorisojoukon kanssa. Ainakin osa paikalle ilmestyneistä nuorista miehistä oli orivesiläisiä.

Lisäksi yhden torimyyjän autosta varastettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä kassalipas, joka sisälsi yhden toripäivän myynnit.
Poliisi löysi lippaan nopeasti ja palautti sen rahoineen omistajalle. Varkaudesta epäillään orivesiläistä vuonna 1961 syntynyttä miestä.

Selkkaukset eivät kuitenkaan näkyneet markkinapäivien tunnelmassa.

– Lauantai käynnistyi hiljaisesti, mutta kävijävirta ei sitten toisaalta meinannut loppua iltapäivällä, markkinoiden järjestelyssä mukana ollut Reijo Kahelin kertoi.

 

Markkinoilla liikkuessa tuli todettua, että muuttoliikettä on myös tänne päin, ei pelkästään vikasuuntaan.

Moni kertoi hankkineensa kesäasunnon tai pysyvän kodin Orivedeltä.

Myös Oriveden Sanomien kojulla kävi tasaiseen tahtiin ihmisiä. On aina avartavaa ottaa vastaan niin ruusuja kuin risuja – niiden avulla lehti kehittyy ja pysyy kiinni lukijoiden arjessa.
Toritapahtuma onkin hyvä näyteikkuna kaupungille ja sen yrityksille sekä järjestöille.

– Paikallisia mahtuisi toki aina lisää, vaikka nytkin paikalla oli paljon paikallisia yrittäjiä ja myyjiä niin varsinaisella markkina-alueella kuin yrittäjien omalla teltalla, Kahelin sanoo.

 

IMG_9192 toria

 

Kaupungintalon ympäristö on kerännyt markkinapaikkana niin kehuja kuin kritiikkiäkin.

Nykyiselle paikalle siirryttiin, kun torin täytyi lähteä Lidlin pihalta Lidlin valtakunnallisen linjauksen takia.

– Tämä on tällä hetkellä paras paikka järjestää markkinoita keskustassa. Alueelle mahtuu pitkälti se toistasataa myyjää. Oriveden torille se määrä ei valitettavasti mahdu, Kahelin summaa.

Kaupungintalolta voidaan järjestää palveluita torimyyjien tarpeisiin. Lisäksi sen ympärillä on looginen kulkureitti, ja kirjasto on oiva lisä markkinapäivän palveluihin.

– Jatkossa kaupungintalon Osuuspankin puoleista aluetta voisi vielä kehittää pienempien myyntipaikkojen lisäämisellä, Kahelin pohtii.

 

Markkinahumu ei pääty Oriveden markkinoihin, vaan oikeastaan yltyy elokuuta kohti.

Tulevana lauantaina järjestetään maineikkaat Eräjärven markkinat. Elokuun ensimmäisen viikonlopun perjantaina järjestetään Järvenpään Mini-Markkinat ja lauantaina Talviaisten kesätori. Unohtamatta Länkipohjan lauantaisia kesätoreja.

Umbertontiellä uusi kirpputori

Published by:

Orivedellä on avautunut uusi kalusteisiin ja käyttöesineisiin keskittynyt kirpputori. Kirpputori toimii Kiikanmäessä Umbertontie 3:ssa, entisen kenkätehtaan alakerrassa.

Umbertontien kirpputoria pyörittää kenkätehtaan kiinteistön nykyisin omistava Kari Kaustara. Työntekijänä on mukana myös Kaustaran poika Arttu Kaustara.

Kirpputorilla on tarjolla designiä, esimerkiksi Alvar Aaltoa, Arabiaa ja Yrjö Kukkapuroa. Kalusteiden ja lasiesineiden valikoima on kirpputoriksi laaja, vaatteita on tarjolla vähemmän. Myös taideteoksia on esillä myytävänä.

Kirpputori on avoinna torstaista lauantaihin. Arkena kirppari on auki kahdestatoista kuuteen ja lauantaisin kymmenestä kahteen.

 

Kirpputori on toiminnassa toistaiseksi.

– Kirpputori on auki ainakin loppukesän ajan syyskuuhun asti. Silloin Arttu palaa opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteelliseen, Kari kertoo.
Kaustara aikoo jättää option auki kirpputorille sen mukaan, miten homma lähtee toimimaan.

Kyseessä onkin eräänlainen pop-up, jonka myytävät tuotteet ovat peräisin Kaustaran Ostosuora-firman varastoista.

Ostosuora myy käytettyjä ravintola-, baari-, toimisto- ja hotellikalusteita sekä yrittäjille että yksityisille asiakkaille.

Yrityksen toimialaan kuuluu myös konkurssipesien myyminen. Lisäksi se on mukana huutokauppatoiminnassa.

Tämän ansiosta kirpputorilla on myynnissä hyväkuntoisia ja lähes käyttämättömiä esineitä sekä jännittäviä kuriositeetteja, kuten vanhoja nahkasalkkuja tai keittiötarvikkeita.

 

Anni Koppanen ja Päivi Koppanen olivat tulleet tarkastamaan uuden kirpputorin. Umbertontiellä entisen kenkätehtään tiloissa toimii kirpputori loppukesän ajan. Myynnissä on paljon kalusteita ja käyttöesineitä. Koppaset ihastelivat tyylikästä kahvipannua.

Anni Koppanen ja Päivi Koppanen olivat tulleet tarkastamaan uuden kirpputorin. Umbertontiellä entisen kenkätehtään tiloissa toimii kirpputori loppukesän ajan. Myynnissä on paljon kalusteita ja käyttöesineitä. Koppaset ihastelivat tyylikästä kahvipannua.

 

Erityisempien ravintolakalusteiden ja -esineiden lisäksi juuri harvinaisemmaksi käyvät Aallon ja Artekin tuotteet ovat kysytyimpiä.

– Esimerkiksi Japani on iso kohdemaa niille. On oikeastaan aivan sama kuinka suuri määrä on tarjota Aaltoa, siellä ostetaan koko erä, Kaustara kuvailee.

Ostosuoran toiminta sijaitsee fyysisesti Umbertontiellä, mutta Kaustara toimittaa kalusteita kaikkialle Suomeen. Kaustara itse asuu Teiskon Kämmenniemessä.

– Kauppa pyörii paljon verkon kautta nykyään, ja Umbertontiellä varastoidaan. Nyt ajateltiin kokeilla tällaista kirpputorimyyntiä Orivedellä, Kaustara kertoo.

Ravustuskausi alkaa huomenna, saaliista odotetaan hyvää

Published by:

Ravustuskausi alkaa huomenna torstaina. Rapusaaliista odotetaan hyvää. Uudet määräykset rajoittavat ei-kaupallisten ravustajien rapumyyntiä ja täpläravun istutuksia.

 

Ravustuskausi alkaa torstaina 21. heinäkuuta ja jatkuu lokakuun loppuun asti. Rapuja saadaan yleensä saaliiksi noin 3–4 miljoonaa kappaletta. Suurin osa saaliiksi saatavista ravuista on täplärapuja, loput ovat jokirapuja.

Kuluvan kesän rapusaaliista odotetaan hyvää aikaisen kevään takaaman pitkän kasvukauden ansiosta. Varhainen kevät antoi ravuille runsaasti aikaa alkukesän kuorenvaihtoon. Naaraat ovat jo saaneet mädin haudottua poikasiksi. Viime rapukaudelta jäi myös isokokoista rapua siemeneksi tälle kaudelle. Niinpä voi hyvällä syyllä odottaa kohtuullista rapusaaliista.

Ravustamiseen tarvitaan alueelle soveltuva lupa osakaskunnalta tai muulta vastaavalta toimijalta. Parhaita pyyntipaikkoja ovat matalahkot, kivikkoiset rannat. Rapuja voi pyytää keskeltä selkääkin, jos siellä on karikoita tai muita ravuille sopivia piilopaikkoja.

 

Uuden kalastuslain mukaan ainoastaan ELY-keskukseen rekisteröityneet kaupalliset kalastajat saavat myydä rapusaaliitaan. Rekisteröitymistä ei vaadita, jos ravustaja myy yhden ravustuskauden aikana korkeintaan 300 rapua suoraan kuluttajille.

Uudet kotimaiset ja eurooppalaiset vieraslajisäädökset lopettavat täpläravun istutukset Suomessa, kuten myös muualla Euroopassa. Kielto koskee kaikkia istutuksia: myös sellaisia, jotka tehdään vesistöihin, joissa jo on täplärapuja. Kielto liittyy vieraslajien haittojen ehkäisyyn ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Samalla rajoitetaan rapuruton leviämistä täpläravun mukana. Täplärapu on luonteeltaan agressiivinen ja nopea levittäytymään. Usein jokirapu jää alakynteen täpläravun vallatessa alaa.

Tänä kesänä on jo tavattu yksi rapurutoksi epäilty raputuho Vesannolta. Vesistöstä toiseen liikkuvan ravustajan on huolehdittava kalastus- ja ravustusvälineiden huolellisesta desinfioinnista. Lisäksi on muistettava, että rapuja saa säilyttää sumpuissa tai muissa vastaavissa laitteissa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.

Pyydettyjä, eläviä rapuja on suojattava valolta ja liialta lämpenemiseltä, joten rapusumpun on oltava riittävän syvällä vedessä ja varjoisassa paikassa. Vedenvaihdon on oltava vilkasta sumpussa ja sumpun ympärillä.

Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapuja ei saa tilapäisestikään sumputtaa muissa luonnonvesistöissä kuin pyyntivesistössä. Eläviä rapuja ei saa päästää luonnonvesistöstä toiseen.

 

Luonnonvarakeskus kerää rapuhavaintoja osoitteessa www.kalahavainnot.fi. Tietoja kerätään jokiravun uhanalaisuuden arviointia ja raputalouden suunnittelua varten. Tiedot jokirapuesiintymistä jäävät tutkijoiden, kalatalousviranomaisten ja -neuvonnan käyttöön. Täplärapuesiintymät ovat nähtävissä sivuston esiintymäkartoilla.

Auto seinään Latokartanontiellä

Published by:

Auto ajoi kovaa vauhtia Särkäntien ja Latokartanontien risteyksen läpi ja törmäsi kerrostalon seinään viime yönä.

Auto törmäsi kovaa vauhtia Särkäntien ja Latokartanontien risteyksen läpi ja törmäsi kerrostalon seinään viime yönä.

Auto törmäsi suurella nopeudella kerrostalon seinään Oriveden Latokartanontiellä sunnuntaina puolenyön aikaan.

Henkilöauto törmäsi Kössintien ja Latokartanontien kulmassa olevan kerrostalon seinään. Auto ajoi kovalla nopeudella Särkäntietä kohti Latokartanontietä t-risteyksen ja kevyenliikenteenväylän läpi. Auto törmäsi ensin valaisinpylvääseen ja sen jälkeen kerrostalon seinään.

Silminnäkijät huomasivat päihtyneenoloisen kuljettajan poistuvan paikalta. Auto vaurioitui keulastaan pahoin ja turvatyynyt laukesivat.

Kerrostalon parvekkeiden alapuolinen seinä hajosi kokonaan ja valasinpylväs irtosi maasta. Törmäyksessä säästyttiin henkilövahingoilta.

Seinän takana talon pohjakerroksessa ei ole asuntoa vaan kerhohuone.

– Kuin pommi olisi räjähtänyt, ja koko talo tärähti, kertoi yksi talon asukkaista, joka asuu toisessa päässä taloa.

 

Lue lisää keskiviikon Oriveden Sanomista.

Vesiverkko vuotaa Oriveden keskustassa

Published by:

Oriveden keskustassa etsitään vuotoa vesiverkostosta. Vettä vuotaa putkistosta tällä hetkellä noin 2,5 kuutiota tunnissa.

Putken vuotokohtaa etsittiin tuloksetta viime viikolla Kössintien ja Niementien alueelta. Maanantaina uusien venttiilien asentamisen jälkeen huomattiin, että vuoto ei ole alueella. Virtausmittareita seurataan nyt uudelleen ja venttiilien kuuntelemista jatketaan uusien arvioiden valossa.

– Seuraavaksi tutkimme Anttilantien linjan. Tarvittaessa koko Keskustien ja rautatien välinen alue pitänee rajata tutkittavaksi, Seppo Jokinen Oriveden kaupungilta kertoo.

Vuoto on huomattu virtausmittareista. Virtauksista ei kuitenkaan pysty sanomaan missä vuoto on tai onko niitä yksi iso vai useampi pieni. Vuotoalueen jäljille vesihuollon vei Kössintiellä kiinteistön kellariin tulvinut vesi.

Nyt epäillyn vuotavan linjan varrelle asennetaan uusia venttiilejä tasaisin välein. Näin putkiin voidaan päästää vettä halutussa järjestyksessä ja havainnoida miltä väliltä vesi mahdollisesti vuotaa.

– Pyrimme rajaamaan mahdolliset vuotavat pätkät lyhyemmiksi ja paikantamaan vuodon, Jokinen avaa.

Oriveden keskustataajaman asemakaava-alueella on kunnostamisen tarpeessa noin 11,5 kilometriä vesiverkkoa. Lisäksi 7,4 kilometriä viemäreitä odottaa uusimista.

Putkien ylläpito ja huolto ovat kuntien vastuulla.

– Vikojen etsiminen ja korjaaminen tulee kalliiksi. Kriittisiä kohteita tulisi päästä uusimaan, Jokinen pohtii.

 

Lue laajemmin aiheesta keskiviikon Oriveden Sanomista.

Pirullista menoa Aurikkojärvellä

Published by:

Kesätoimittaja luuli lähtevänsä leppoisalle venereissulle Oriveden Sanomien juhlavuoden kunniaksi. Soutelu sai kuitenkin yllättäviä käänteitä, kun Aurikkovuoren pirut piinasivat. Lopputuotteena syntyi varsinainen kesänovelli.

Juttu on osa Oriveden Sanomien 90-vuotisteemaa, jossa jutun juurta metsästetään numero 90:n ympäriltä.


 

Vesireitit ovat olleet tärkeitä kulkuväyliä Oriveden seudulla. Järviä pitkin tänne on ensi kerran tultu, ilmeisesti Pälkäneen ja Kangasalan suunnilta. Nykyään kuulee sanottavan, että autoillessa täällä täytyy aina kiertää jotain järveä. Tiet mutkittelevat rantoja myötäillen, vesireitti vie suoraan kylille.

Soutajat olivat muinoin kysyttyä tavaraa väylien varren taloista. Esimerkiksi Längelmäellä on paikat nimeltään Huutoniemi ja Huutovuori, jotka viittaisivat siihen, että näiltä paikoilta on huudettu soutajaa tai luotsia. Eränkävijät liikkuivat haapiolla tai ruuhilla, modernimmalla 1800-luvulla kulkuvälineenä oli hämäläinen vene, kirkkomatkoilla monihankainen pitkä kirkkovene ja kalastuksessa matala ruuhi.

 

Se historiasta. Sattuu käymään niin mojovasti, että vielä vuonna 2016 Pitkäjärven sillalla on kaksi neitoa vailla soutajaa. Viikonloppuaan Pitkäjärvellä viettävä kesätoimittaja ei voi kieltäytyä harvinaisesta avunpyynnöstä.

Nämä kaksi mökkiläistä, sanotaanko nyt vaikka Henna ja Kaisa, ovat tulossa jalan Rönniltä ja aikeissa palata veneellä Aurikkojärven perukoille.

Tiedossa on siis kahden järven ja yhden salmen ylittäminen. Helppo homma veden äärellä varttuneelle. Tästä saa hyvän kesäjutun – 90 aironvetoa paikallishistorialla ryyditettynä.

Koljolle laskevan Kaivannonjoen yläjuoksulta aukeaa Laasojärvi. Joen alajuoksun suunnalla Pitkäjärven laivalaiturissa pysähtyi vuosisadan alkupuolella jopa Oriveden asemalle vievä laivaliikenne. Autot ovat alueella tulokkaita.

Tällä kertaa ei nujakoida

Näissä maisemissa kesiään vietti aikoinaan myös teatterimies ja kirjailija Jalmari Finne. Hänet tunnetaan erityisesti Kiljusen herrasväen tarinoista. Sukuloidessaan Pitkäjärven Heikkilän kantatilalla hän sai inspiraation vuonna 1923 julkaistuun näytelmäänsä Pitkäjärveläiset, josta tehtiin myös elokuvaversiointi 1951. Näytelmässä Pitkäjärven sillalla tavataan ja tapellaan, kuten maalaisromanttisessa kertomuksessa kuuluu. Tällä kertaa ei nujakoida, vaan sillan juurelta noustaan sopuisasti veneeseen.

 

Ensimmäinen pysähdys on tuttujen helsinkiläisten mökkinaapurien laiturissa. Tankkauksen jälkeen matka jatkuu. Tietokoneen näpyttelyn pehmentämät kädet kestävät soutamisen yllättävän hyvin. Vasen hankain sen sijaan alkaa selkeästi heilua ja irrota liitoksistaan. Se on ollut vähän heikosti kiinni, minulle kerrotaan. Jokainen veto syö ruuvien pitoa.

Laasolla yritän laskea 90 vetoa, mutta menen sekaisin. Ruuveja täytyy kiristää tasaisin väliajoin. Pitäisiköhän luovuttaa ja käydä lainaamassa työkaluja joltain rannan mökiltä? Lajin helppous ei enää viehätä.

Matkustajat eivät ole vielä huolissaan, vaan haluavat kuulla paikallisoppaan tarinoita. Laason leveimmässä kohdassa käy läikkä. Sade sentään lopettaa ripottelunsa ja keli poutaantuu. Vihreän loputtomat sävyt nousevat esiin. Taivaalla on cumulus-pilviä, joiden lomasta sininen taivas heijastaa itsensä järven pintaan. Tältä kesän pitäisi näyttää.

Lajin helppous ei enää viehätä.

Tulemme Sulkusalmeen, jonka yli kulkee Jyväskylään vievä junarata. Entisaikojen internet. Siltaa ovat olleet rakentamassa venäläiset sotavangit, joiden muistohautausmaa löytyy Salmelantien varren metsästä.

Sulkusalmen kyljessä on Sulkuvuori, jonka laella on perimätiedon mukaan ollut muinaislinna. Linna tai ei, sulku on vanha sana, jolla on tavattu tarkoittaa linnoitusta tai porttia. Tähystyspaikkana korkea kivikkoinen mäki on varmaankin toiminut.

Tämä Kopsamoa kohti vievä vesireitti on tiettävästi ollut eränkävijöiden käytössä pitkiä aikoja ennen vakituisen asutuksen perustamista.

Airo-ongelman lisäksi vaaran tunnetta luo lähinnä se, että älypuhelimesta uhkaa loppua akku. Kapealla järvellä avun pyytäminen onnistuu kyllä vaikka huutamalla. Eränkävijöitä saattoivat vaivata hieman akuutimmat huolet.
IMG_2156 hankain

Sulkusalmen jälkeen on Aurikkojärvi. Sen rannalla kohoaa Aurikkovuori, jonka kalliot laskevat kohtisuoraan vesirajaan. Näyttävää. Ei mikään ihme, että ohi kulkee melontareitti.

Tarinat kertovat, että Aurikkovuorella asuu piru tai useampi. Vanhan kansan tarinoiden mukaan pirut ovat aiheuttaneet jos jonkinlaista kiusaa paikallisille. Milloin verkot ovat olleet solmussa, ja milloin vuorelta on lennellyt suuria kiviä. Kansanuskomusten pirut eivät ole yksiselitteisesti pahoja tai rinnastettavissa raamatun paholaiseen, vaan ne ovat jättiläisten, menninkäisten ja hiisien tapaan henkiolentoja, joiden on uskottu vaikuttavan maailman kulkuun. Aurikkovuoren kivikot ovat varmasti näyttäneet jättiläisten tekosilta.

Viitisen metriä Aurikon mökkirannasta aironpidike hankaimineen sanoo itsensä lopullisesti irti.

Tytöt alkavat kyllästyä juttuihini. Toispuolinen soutaminen on kirotun hidasta, vaikka järvi on muuttunut peilityyneksi. Alan vähitellen epäillä piruilla olevan sormensa pelissä.

Onneksi laituri häämöttää jo. Viitisen metriä Aurikon mökkirannasta aironpidike hankaimineen sanoo itsensä lopullisesti irti. Pirujen kiusaa tai ei, joka tapauksessa merihädältä vältyttiin juuri ja juuri.

Neidot pääsivät perille, vaikka se vaati hieman enemmän kuin 90 aironvetoa.

Mutu on uusi totuus

Published by:

Minäkin voin julkaista päivityksen, jossa väitän naapurin Mattia eläinrääkkääjäksi, vaikka hän ei sitä olisi.

Lukutaito ja verkkoyhteys ovat vaarallinen yhdistelmä.

Netissä jokainen on oman elämänsä asiantuntija, julkaisija ja päätoimittaja. Se tuo mahdollisuuksia, mutta on myös välillä hyvin ongelmallista. Somessa heitetään nopeita kommentteja asiaan kuin asiaan. Huhu voi saada siivet ja muuttua uutiseksi.

Väärän tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa voi olla typerää ja myös rikollista ja hengenvaarallista. Erotammeko varmennetun tiedon huhusta?
Esimerkiksi Bostonin maratonin pommi-iskun tekijäksi leimattiin ensin syytön ihminen.

Minäkin voin julkaista päivityksen, jossa väitän naapurin Mattia eläinrääkkääjäksi, vaikka hän ei sitä olisi. Joku tutuistani sivuuttaisi kyseenalaistamisen, kauhistuisi ja jakaisi päivityksen. Ehkä jokin media uutisoisi aiheesta verkkokävijöiden toivossa. Klik – ja niin Masa on eläinrääkkääjä.

 

Ensimmäistä tiedonjyvää on vaikea oikaista, jos se osoittautuu vääräksi. Se on tuttua jokaiselle medialle, sillä ne kaikki tekevät virheitä. Siksi niitä pyritään karsimaan toimituksellisilla käytännöillä, tarkistamisella, oikoluvulla ja vastineilla.

Asiavirheen sattuessa ne oikaistaan. Oikaisu ei yleensä tavoita yleisöään samalla tavalla kuin ensiuutinen. Somessa oikaisu hukkuu vielä herkemmin.

Puskaradioon osaamme pääsääntöisesti suhtautua maltillisesti ja suusta suuhun -tarinat päätyvät rajatummalle yleisölle.

Netissä liikkeelle laskettu huhu taas tavoittaa teoriassa suurimman osan tämän maanosan ihmisistä.

Some toimii kuin kaikukoppa ja siksi sen kanssa pitää olla tarkkana.

Sosiaalinen media pyörii identiteettien ja niiden rakentamisen ympärillä.

Sosiaalisen median yhteisöt ovat tavallisesti ainakin puolijulkisia. Vaikka poistaisi oman kommenttinsa, viestinsä tai päivityksensä, joku on voinut jo ottaa kuvakaappauksen näytöstä ja tallentaa sen.

Sosiaalinen media pyörii identiteettien ja niiden rakentamisen ympärillä. Myös tiedotusvälineet ovat joutuneet omaksumaan sisältöihinsä eräänlaisia sävyttyneitä identiteettipelejä klikkauksen toivossa.

Ne tarjoavat jonkin samastumisen kohteen tai minuuden rakennuspalikan: “Tätä mieltä minäkin olen.”

Pahimpana esimerkkinä tästä ovat oikeita uutisia ja valheellista sisältöä yhdistelevät epämediat, kuten MV-lehti. Sosiaalisen median klikkiaikakaudella ihmisiä myötäillään tai sitten provosoidaan, vaikka tiedotusvälineiden tulisi tarjota faktoja, joiden pohjalta voi arvioida kriittisesti omia tietojaan ja arvojaan.

Pahimpana esimerkkinä tästä ovat oikeita uutisia ja valheellista sisältöä yhdistelevät epämediat, kuten MV-lehti.

Sen sijaan kohut saavat huomion ja mielipide on uusi fakta. Se on hämärtänyt tiedon ja totuuden ominaisuuksia ja siksi ihmisistä on saattanut tulla jopa entistä epäluuloisempia.
Samalla ihmisillä on kuitenkin taipumus uskoa, muistaa ja levittää melkein mitä tahansa, mikä kuulostaa omia ennakko-oletuksia tukevalta ja omaa pirtaa hivelevältä.
Tällaisessa ilmapiirissä myös poliitikkojen on helppo laukoa muunneltuja totuuksia suosion lisäämiseksi.

 

Yhteisöpalvelut ja some ovat tehokkaita lietsonnan välineitä. Sopivat yksilöt saavat niistä vertastukea ja käyntivoimaa, vaikkapa polttopullojen heittelemiselle.

Organisoidut tiedotusvälineet ovat edelleen luottamisen arvoisia, jo pelkästään siksi, että ne vastaavat sisällöstään. Laadukkaita ja luotettavia bloggaajia ja somettajia tarvitaan myös. Yksittäisen toimijan, kuten tutkivan blogistin, erottaminen trollista tai ontosta vouhkaajasta vaatii kuitenkin medialukutaitoa.

Siksi ensisijaisesti sinä olet median käyttäjänä vastuussa vaarallisista taidoistasi ja välineistäsi.

 

Esa Keskinen