Author Archives: Anne Kotipuro

Kaksi Timoa rinnatusten

Published by:

Itsenäisyyspäivän paraatissa Timo Rotosen rinnalla seisoi kaima, Timo Salokannel. Keskiviikon 11.12. lehdessä oli tältä osin nimivirhe. Toimittaja oli kuullut etunimen väärin.

Valtakunnallista paraatia vastaanottamassa kenraaliluutnantti Timo Rotosen rinnalla oli tamperelainen sotaveteraani Timo Salokannel.

Asiasta toimitukseen yhteydessä ollut entinen alainen kertoi miehen taustasta sen verran, että insinööri Timo Salokannel työskenteli ainakin 50-luvulla Lokomolla, sen metallograafisessa laboratoriossa, jossa hän vastasi erityisesti teräksen lujuusmittauksista aineen koetuksissa.

Orivesiläinen optikkomestari Väinö Harinen puolestaan kertoi pelanneensa molempien herrojen kanssa harrastelijalentopalloa. Timo Salokannel oli mukana Lokomon lentopalloporukassa ja Timo Rotonen pelasi asevarikon aikaan täällä Orivedellä.

 

Jämsä ei jaa liukuesteitä ikäihmisille

Published by:

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan keskiviikkona Jyrki Niittymaan (ps) ja 27 muun allekirjoittajan aloitetta vuoden takaa, jossa esitettiin kenkiin laitettavien liukuesteiden jakamista ikäihmisille maksutta.
Niittymaan varajäsen lautakunnassa, Eila Sahala (ps) esitti, että kaupunki hankkii 200 paria liukuesteitä. Esitystä ei kuitenkaan kannatettu, joten se raukesi.

Niittymaa ei itse ollut kokouksessa paikalla. Päätökseksi tuli näin esittelijän ehdotus.
Sen mukaan Jämsässä oli pelkästään 65-vuotiaita ja sitä vanhempia vuoden 2018 lopulla yhteensä 6222 henkilöä eli noin 30 prosenttia koko kaupungin väestöstä.
Vastauksessa todetaan, että liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten sikäli niiden hankinta olisi perusteltua. Kompastumisia, kaatumisia ja putoamisia tapahtuu tosin yhtä lailla myös kotona sisätiloissa, vastauksessa muistutetaan.

Jos kaikille yli 65-vuotiaille hankittaisiin keskihintaiset liukuesteet, puhutaan jo noin 90 000 euron kertaluonteisesta hankinnasta, ja niitä tarvittaisiin joka vuosi lisää uudelle 65-vuotiaiden ikäluokalle sekä rikimenneiden tilalle.
Asia oli esillä ensi vuoden talousarvion laadinnassa, mutta menoerää on pidetty kalliina, eikä etukäteen voida arvioida, käytettäisiinkö niitä.
Myös Jämsän Terveys Oy myöntää asian tärkeyden, mutta hankintakustannukset jäisivät kokonaan kaupungille. Siksi hankintaa kyseiselle kohderyhmälle ei esitetty.

Tanssitaiteilija Mirja Tukiainen on poissa

Published by:

Tiistaina yllätti orivesiläiset kulttuurin ystävät tieto tanssitaiteilija Mirja Tukiaisen kuolemasta. Hän oli menehtynyt sairauskohtaukseen nukkuessaan.
Asahi-ryhmäläiset kokivat ensimmäisenä Mirjan poismenon, kun ohjaaja ei yllättäen ilmestynytkään paikalle.

Hiljalleen tieto levisi Mirjan moninaisten kulttuuriharrastusten kautta tutuksi tulleille. Myös kansalaisopiston Tiistaimaalarit ja lauluryhmä Akkanaiset jäivät kaipaamaan ryhmänsä jäsentä.
Vielä edellisiltana hän oli istunut kahvilla ystävänsä luona ja suunnitellut viikon menoja.

Mirja Tukiainen ei vain harrastanut kulttuuria, hän eli sitä koko ajan, luontevasti ja itsestään melua pitämättä. Hän myös ylitti taiteenalojen välisiä rajoja ja omalla esimerkillään rakensi siltaa esimerkiksi kuvataiteen ja tanssin välille.

Hänen omin alansa oli tanssi, jota hän opiskeli 10 vuoden ajan Kansallisoopperan balettikoulussa. Valmistuttuaan hänet kiinnitettiin Helsingin kaupunginteatteriin tanssijaksi. Vuodesta 1985 kuolemaansa asti hän toimi freelancerina opettaen ja ohjaten, mutta myös itse esiintyen.

Tukiaisen kausi Keski-Suomen läänintaiteilijana vuosina 1994–1999 jätti alueelle vahvat jäljet. Hänet myös palkittiin tanssitaiteen valtionpalkinnolla 2007 ansioistaan tanssin arvostuksen levittäjänä perinteisten tanssipaikkakuntien ulkopuolelle.

Uransa aikana hän tutustutti tanssiin kaikenikäisiä – heitäkin jolle nykytanssi oli ennestään täysin tuntematonta.
Oriveden kaupungin kulttuuripalkinto tälle nykytanssin tienraivaajalle myönnettiin vuonna 2009. Vielä sen jälkeen hän toteutti oman yhden naisen tanssiteoksensa tanssiteatteri Raatikolle.

 

Mirjan asenteesta tanssin harrastukseen kertoo hyvin tarina kansalaisopiston eskareiden tanssitunneilta.

Pieni esikoululainen oli kysynyt, ”miten sää voit olla tanssin opettajana, kun sää olet noin vanha ja lihava”. Tähän Mirja vastasi viisaasti: ”Hyvä kysymys. Tästä näemme, että tanssi kuuluu kaikille ikään, kokoon tai sukupuoleen katsomatta.”

 

Lisää Mirja Tukiaisen elämästä ja työstä sekä tanssin että taidekeskus Purnun hyväksi keskiviikon lehdessä.

OrPo voitti viisieräisen kahden heikon erän jälkeen

Published by:

OrPo tarjosi isänpäivänä tavallista harvalukuisemmalle yleisölle katsottavaa koko rahan edestä viisieräisessä Mestaruusliigan ottelussa Nurmon Jymyä vastaan. Yksi kohtuullinen erä, kaksi heikkoa, ja sitten kotijoukkue löysi eväät voittoon erin 3–2 (25–23, 18–25, 15–25, 25–17, 15–10).

Ensimmäisessä erässä OrPo näytti vahvuutensa myös erän lopussa puristaen voittoon Julymar Oteron nelospaikan hyökkäyksellä. Seuraavissa kahdessa erässä Otero saatiin pidettyä tehokkaasti, eikä pisteitä tullut samaan tahtiin.

Kakkoserässä Jymy johti erää alusta loppuun jopa kahdeksalla pisteellä. Näytti siltä, että jymyläiset ehtivät joka palloon toisin kuin kotijoukkue. Jymyn heikko kohta sunnuntai-iltana oli puolestaan kolmen metrin viiva, jota rikottiin hyökkäyksissä pelin kuluessa useampaan kertaan.

Erityisesti Carly Beddingfieldin peräkkäiset virheet kolmoserässä saivat yleisön toivomaan vaihtoa, mutta vaihtopenkillä oli varsin vähän vaihtoehtoja, sillä joukkueesta aika moni kärsii nyt vammoista. Lopulta tilanteessa 10–18 valmentaja Sotiris Gkotsis teki vaihdon, ja kentälle tuli Emilia Kääntä.

Kääntä hankkikin useita onnistumisia niin hyökkäyksissä kuin syöttöruudussakin. Tässä erässä vastustaja oli jo turhan kaukana, jotta käännettä olisi saatu aikaan, mutta neloserässä OrPo taas löysi itsensä ja samanaikaisesti vastustaja alkoi hermoilla. 

Neloserässä kentällä olivat sekä Beddingfield että Kääntä, ja Eveliina Smolander huilasi penkillä. Neloserää OrPo veikin varsin selkeästi ja otti useamman pisteen kaulan. Erän voittajasta ei syntynyt epäselvyyttä.

Ratkaisevassa pikkuerässä OrPo näytti vahvuutensa, vaikka aivan alussa vastustaja saikin yhden lahjapisteen väärästä vastaanottojärjestyksestä. Onneksi se ei maksanut kotijoukkuelle voittoa, vaan OrPO vei erää kapteeni Saara Holmin näyttäessä mallia ja Julymar Oteron käyttäessä tehokkaasti vasuriaan.

Joukkueiden parhaina otteluisäntä Orneule palkitsi vieraista Perry Ramseyn (korjattu nimen kirjoitusasu, AK) ja kotijoukkueesta Saara Holmin.

Tarkemmin pelistä keskiviikon lehdessä. 

Kaupunginorkesteri, kaukana pönäkkyydestä

Published by:

Oriveden kaupunginorkesteri kuulostaa juhlalliselta, mutta oikeasti se on muutaman kaupungin palveluksessa olevan soittopoppoo, jossa eivät frakinliepeet heilu, vaan meininki on bändiharkoissa hyvin leppoisaa. Seuraavaksi Kaupunginorkesteri tarttuu Laila Kinnusen tuotantoon konsertissaan isänpäivän alla.

Arvovaltaa kokoonpanolle toki tuo, että kitarassa on kaupunginjohtaja Juha Kuusisto. Se ei kuitenkaan kasvata pönäkkyyskerrointa, päin vastoin. Harkoissa kaupunginjohtaja soittaa instrumenttiaan sukkasillaan, hyvin keskittyneenä.

Lyhyt rupeama porukan treeneissä kertoo, että vahvaa musiikkitaustaa löytyy joka iikalta. Pekka Piipponen tuo särmää soittoon miehenkokoisella kontrabassollaan, ja Matti Rautio on tunnettu musiikkivirtuoosi kuorojen parista ja koulutunneilta. Tänään ei kuulemma Matilla soitto kulje, mutta maallikko ei sitä huomaa.

Orkesterin uusin jäsen on yhteiskoulun ja lukion rehtori Jari Hildén, jonka rekrytointi kävi Matin kertoman mukaan salamannopeasti. Joku oli tiennyt uuden rehtorin musiikkiharrastuksesta, ja välitunnilla Matti heitti vastaantulleelle reksille nopean kysymyksen:
– Mitenkäs se bossanova sinulta menee…
Rytmi löytyi saman tien reiteen läpytellen, ja asia oli sillä selvä.

Suurimman yleisönsä tähän asti kokoonpano sai elokuussa esiintyessään Yläkentällä kaupungin 150-juhlissa turnajaisten lämppärinä.

Lauantaina, isänpäivän aattona Kaupunginorkesteri säestää Suojalla kello 17 alkavassa konsertissa Riikka Strandmania, joka tulkitsee Laila Kinnusen tunnetuksi tekemiä lauluja.

Konserttiin on vapaa pääsy, joten Suojan seinät varmaan pullistelevat.

Vuoden yrittäjät julkistettiin Suojalla

Published by:

Oriveden ja Juupajoen Vuoden yrittäjät julkistettiin lauantai-iltana yrittäjäyhdistysten iloisessa juhlassa Oriveden Suojalla.

Valituiksi tulivat Orivedellä vuosikymmeniä yksinyrittäjänä toiminut hammaslääkäri Tarja Virtanen sekä Juupajoelta monellakin alalla yrittäjänä toiminut, nykyisin Konekeskus 58:ssa asiakkaitaan aina iloisella mielellä palveleva Tapio Niemelä.

Vuoden yrittäjistä voit lukea keskiviikon lehdessä!

Keravallekin kunniamaininta Orivesi 150 -kirjoituskilpailussa

Published by:

Oriveden juhlavuoden kirjoituskilpailun parhaat palkittiin torstai-iltana kirjastossa ja teksteistä luettiin katkelmia. Onnittelut soitti sellolla Annika Koponen kirjaston parvekkeelta, ja aivan aluksi nähtiin vauhdikasta jongleerausta upeasti väriään vaihtavilla led-keiloilla, asialla sirkustaiteilija Kanerva Keskinen.

Kilpailu kiinnosti yllättävän laajalti myös Oriveden ulkopuolella asuvia. Monella heistä on juuret Orivedellä, kesämökki täällä tai sitten muuten muistoja esimerkiksi Opistolta.
Voittajaksi aikuisten sarjassa valittiin Oriveden Sanomissakin työskennellyt toimittaja Esa Keskinen, joka kuvaili Orivettä itsessään suloisena haavana. Esa oli nytkin työvuorossa Satakunnan Kansassa, eikä päässyt paikalle palkintoaan hakemaan.

Yksi palkituista tuli junalla Hämeenlinnasta, toinen ajoi Keravalta. Tuo keravalainen on Pirja Peltomäki, jolle Orivesi tuli tutuksi 2000-luvun alussa Opistolla.
Hän osallistui ensin 2003 Nuoren Voiman Liiton kursseille Oriveden Opistolla, välillä kirjoittamisen verkkokurssille ja pääsi sittemmin Harri István Mäen vetämään Kohti mestaruutta -kirjoittajaohjelmaan vuosiksi 2006–2008.

Yli sadan kirjoittajan joukosta valittiin silloin 12, jotka tulivat noin kerran kuukaudessa saamaan ammattilaisen oppia kirjoittamisessa. Tavoitteena oli oman teoksen julkaiseminen. Pirjalla onkin valmiina niin novellikokoelma kuin pari romaaniakin, mutta kustannussopimus uupuu vielä.
Toimittajanakin työskennelleelle Pirjalle, nykyiselle free lancerille, kirjoittaminen on aina ollut rakas harrastus, jota ilman hän ei osaa olla. Vapaaehtoistyönä hän myös ohjaa ikäihmisiä kirjoittamisessa ja pitää heille pieniä luovuusharjoituksia Helsingissä.

Tämän kirjoituskilpailun hän löysi verkosta Epilogi-ryhmästä, jossa esitellään laajalti alan kilpailuja.
– Runoni syntyi vartissa, Pirja nauraa.
Sillä hän kuitenkin sai aikuisten sarjassa kunniamaininnan.

Alle kouluikäisten sarjassa oli mahdotonta erottaa joukosta osaa palkittavaksi, niinpä kunniakirjalla ja yhteisellä satukirjalla käytiin palkitsemassa koko Pirppanokkkien ryhmä Holman päiväkodissa. Alakoululaisten ja nuorten sarjoissa parhaat valittiin palkittaviksi, eikä kunniamaininnoissakaan säästelty.

Palkittuja kirjoituksia julkaistaan ensi viikon lehdessä ja lisää myöhemmin. Niistä välittyy hyvin eri tavoin se, mitä Orivesi on kirjoittajille antanut ja mitä se edelleen merkitsee. Raati olikin kilpailun sadosta hyvin innostunut ja vaikuttunut.

 

Kuka oikein oli Karoliina Bergman?

Published by:

– Kun kaivelin historiankirjoja, havaitsin Karoliina Bergmanin olevan harvoja orivesiläisiä, jotka on mainittu Hämeen läänin historiassa. Tämä Karoliinan elämänvaiheiden ja toiminnan selvittely on ollut oikea löytöretki! kertoo orivesiläinen paikallishistoriallisen blogin kirjoittaja Maija-Liisa Mäkelä. Hänet on Oriveden 150-vuotisjuhlaviikolla kutsuttu kirjaston live-esitykseen kertomaan lisää Karoliinasta, johon hän tutustui historiallisten dokumenttien välityksellä jo kymmenkunta vuotta sitten. Tutustui ja innostui.

Karoliinasta muistuttaa myös yksi paikannimi, Karoliinankuja, joka Lestitornien välistä vie alaspäin koti Puistolankujaa.
Sen yläpäässä, aivan Ala-Mattilan talon aidan vieressä on pieni puistikko, jonka nimeksi Maija-Liisa Mäkelä on jo vuosia sitten ehdottanut Karoliinanpuistoa. Mitään ei siinä asiassa ole tapahtunut, mutta tänä syksynä on Maija-Liisan suureksi riemuksi puistoon ilmestynyt kaksipuolinen penkki! Siitä joku naapuri jo ehti soitellakin Maija-Liisalle.

Orivesi ennen vanhaan -blogia Maija-Liisa on julkaisut maaliskuusta 2017. Jutut ovat saaneet paljon lukijoita ulkomaita myöten, ja kirjoittaja on edelleen innostunut sen teosta. Hän näkee sen omaksi keinokseen tehdä Orivettä tunnetuksi.
– En ota stressiä julkaisutahdista, eikä minulla ole mitään valmista suunnitelmaa aiheista. Valitsen impulsiivisesti aiheita, joita kulloinkin nostan esiin.

– Monta juttua on nytkin kesken odottamassa uusia faktoja, sillä kun aloin kirjoittaa, valitsin lajeista vaikeimman: yritän kirjoittaa faktaa. Se tarkoittaa tarkistusta tarkistuksen perään, ennen kuin uskallan julkaista uuden artikkelin, kertoo kirjastoammattilaisen koulutuksella sinnikästä salapoliisityötään jatkava Maija-Liisa.

Millä eri aloilla Karoliina Bergman oli Oriveden historiassa edelläkävijä, siitä voit lukea keskiviikon 16.10.lehdestä.
Oriveden kirjastossa tiistaina 22.10. klo 17.30 lisää tarinaa Karoliinasta Maija-Liisa Mäkelän sanoin ja kuvin.

Söikö kakkoserän menetys OrPon eväät?

Published by:

Oriveden lentopallokasvatti, äskeisissä EM-kisoissakin hienoja otteita esittänyt Salla Karhu oli yksi LiigaPlokin vahvoja lenkkejä, kun pihtiputaalaisseura kaatoi sunnuntai-iltana OrPon sen kotihallissa erin 1–3 (25–22, 24–26, 22–25, 15–25). 

Näytti siltä, kuin kotijoukkueen kantti olisi murentunut toisen erän hiukan yllättävään häviöön, ja sen jälkeen peli sai aivan toisen luonteen.

Ensimmäisessä erässä kotijoukkue oli vahvoilla ja LiigaPloki käyttänyt toisenkin aikalisänsä tilanteessa 14–8. Kun hetkeä myöhemmin Yasmine Madsen syötti kaksi ässää peräkkäisissä pisteiksi, OrPokin turvautui aikalisään, ja seuraava piste meni jo kotijoukkueelle. OrPo eteni kolmen–viiden pisteen johdossa loppupalloihin asti, joissa vastustaja pääsi jo lähelle, mutta kolmannen eräpallon ratkaisi Eveliina Smolander.

 

Kakkoserää mentiin melko tasaisissa lukemissa, kunnes Netta Rekolan syöttövuorolla – parilla ässällä, OrPon torjuntapisteellä ja Julymar Oteron hyökkäyksellä – OrPo kipusi jo tilanteeseen 9–6 ja pakotti valmentaja Alessandro Lodin ottamaan aikalisän. 

Myöhemmin pelin edetessä samainen valmentaja hankki tuomarin päätöksistä purnaamalla itselleen ensin varoituksen ja sitten punaisen kortin.

Kun tilanne taas tasoittui pisteisiin 11–12, OrPo kokeili myös passarinvaihtoa Carina Lehtoon ja ottikin 3 pisteen etumatkan, mutta kun sekin hupeni, Nea Luntamo palasi passarin tontille. Myöhemmätkin passarivaihdokset olivat lyhytaikaisia, vaikka Carina Lehto löysikin hyviä hyökkäysväyliä. Nopeat keskihyökkäyket jäivät kummaltakin passarilta vähiin.

OrPo johti jo 23–20, ja monen katsojan kahvihammasta alkoi kolottaa, mutta erä ei ollut suinkaan taputeltu. Saara Holmille tuli harmillinen aloitusvirhe, mutta Julymar Otero vei heti perään OrPon eräpalloon 2-paikan hyökkäyksellään. Sitten meni Annika Kiviojan aloitus pitkäksi, ja Elizabeth Fieldin syöttäessä Netta Rekolan keskihyökkäys leveäksi. LiigaPloki oli päässyt pisteen päähän, tilanne  24–23.

Kotijoukkueen valmentaja Sotiris Gkotsis koetti rauhoittaa tilannetta aikalisällä, mutta LiigaPloki tuli tasoihin OrPon verkkovirheella ja pääsi eräpallotilnateeseen aloituksen noustua seinille. Erävoiton vieraat saivat Oteron hyökkäyksen karattua rajojen ulkopuolelle.

 

Pitkältä erätauolta palasi jotenkin erilainen OrPo, vai olisiko LiigaPloki ain saanut paremmin juonesta kiinni? Mene ja tiedä, mutta etenkin vieraiden yleispelaajat Alexis Conaway ja Maddie Palmer löivät kovaa ja korkealta. 

LiigaPlokin puolelta pallot palasivat kerta toisensa jälkeen peliin vaikeammin torjuttavina. OrPon hyökkäykset jäivät usein pehmeiksi, ja jopa Saara Holmin ja Julymar Oteron vahvemmat lyönnit eivät tahtoneet kuolla.

Kolmoserä eteni pitkään tasatahtia ja oli täysin otettavissa vielä tilanteessa 20–20. Sen jälkeen OrPolle lohkesi vain 2 pistettä, eikä aikalisäkään auttanut.  Eräpallon päätti LiigaPlokin passari Taylor Lindberg.

Neloserän alkajaisiksi LiigaPloki pääsee jo 1–6-johtoasemaan OrPon pelin takutessa, ja piste-ero vain kasvaa. Tässä erässä kotijoukkueen eväät näyttävät lopullisesti syödyistä, ja LiigaPloki sen kun kasvattaa johtoaan.

 

Salla Karhu näyttää pitkin peliä, miksi hän kuuluu maajoukkueeseen. Hän ei vain iske lujaa passin saadessaan, usein pitkin sivurajaa, vaan käyttää myös kekseliäitä jujuja ja näkee oivallisesti tyhjät paikat, joihin voi sijoittaa pallon.

Lopulta piste-ero kasvaa jo kymmeneen vieraiden johtaessa 9–19, ja pian 11 pisteeseen. OrPo räpiköi, saa silti vielä jokusen lohtupisteen. Peli on enää viimeistä niittiä vaille. Viimeisen pisteen LiigaPloki ottaa pallon mentyä ulos OrPOn torjunnasta.

LähiTapiola-pisteitä lähtee 1 Oterolle, 2 Salla Karhulle ja 3 Conawaylle. Joukkueidensa parhaina palkitaan Conaway ja Otero.

Lue keskiviikon lehdestä tarkempi analyysi ja pelitilastojen kertomaa!  

Parhaana palkittiin Netta

Published by:

Viime lehden Mestaruusliigapelistä OrPo – LP Vampula uutisointiin paperilehdessä oli lipsahtanut virhe. Kotijoukkueen parhaana palkittiin Netta Rekola, ei Julymar Oteroa.

Verkkojutussakin oli virhe sikäli, että LP Vampulalla on riveissään neljä ulkomaalaispelaajaa, ei viittä. Iina Andrikopoloun eksoottinen sukunimi johti kirjoittajan harhaan, mutta virhe on jo verkkoon korjattu.