Arkiminä ja tutkijaminä pidettävä erillään

Heli Rahkonen 16.04.2018 11:31 | Lähetä palautetta artikkelista
Suomasemasta kotoisin oleva Eliisa Kylkilahti väitteli hiljattain tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hän analysoi tutkimuksessaan kuluttajien ja asiakaspalvelijoiden kertomuksia, joissa he kuvaavat miellyttäviksi ja epämiellyttäviksi kokemiaan palvelutilanteita. Tutkimusaineistosta Eliisa Kylkilahti tulkitsi muun muassa kulttuurisia tarinoita.

Orivesiläislähtöinen Eliisa Kylkilahti tutki hiljattain tarkastetussa väitöskirjassaan asiakaspalvelutilanteita kulttuurin ja yhteiskunnan rakentumisen paikkoina.

Hän myöntää, että tutkimustyö tulee välillä myös osaksi omaa arkea. Kun menee työpäivän jälkeen kauppaan, alkaa helposti tulkita tilanteita.

– Vaikeinta minulle on silti lukea esimerkiksi naistenlehden tekstejä. Tulen liikaa miettineeksi, millaisia merkityksiä niissä yritetään kertoa, Eliisa Kylkilahti sanoo.

Itsekin kaupassa aikoinaan työskennelleenä hän on ollut osana monenlaisia palvelutilanteita. Tutkijana nämäkin kokemukset on kuitenkin pidettävä visusti sivussa.

– Arkiminästä on irrottauduttava tiedettä tehdessään, jotta siitä saa luotettavaa. Pitää antaa aineiston puhua, hän painottaa.

Toisaalta kulttuurin ymmärtämystäkin tarvitaan, jotta aineistoa pystyy tulkitsemaan.

– Toista kulttuuria ei pysty samanlailla tulkitsemaan, vaan tutkimus vaatii osallisuutta tutkittavaan kulttuuriin, jotta tietää, mistä on kyse.

Eliisa Kylkilahdesta tuli tutkija sattumalta. Talous on aina kiinnostanut, joten hän suuntasi opiskeleman kuluttajaekonomiaa.

– Jo kandia tehdessäni innostuin tutkimuksesta ja pääsin Nuorisotutkimusverkostoon harjoittelijaksi. Tämän jälkeen siirryin Helsingin yliopistoon tutkimusavustajaksi.

Tutkimusavustajana pääsin jo tutustumaan aineistoon, jota käytin myös omassa väitöskirjassani. Lukiessani aineistoa minulle tuli tunne siitä, että tämä voisi olla se juttu.

Lue Eliisa Kylkilahden väitöskirjatutkimuksen tuloksista Oriveden Sanomista 18.4.