Daily Archives: 11.10.2019

Keitettäisiinkö kunnon kahvit?

Published by:

Muistaakseni olen nautiskellut kahvista jo äidinmaidon kera ja paljon ennen kouluikää keitelleeni itselleni kahvia sen aikaisella kaasuhellalla. Tosin ajat olivat erilaiset eikä ajatuksissani käynyt kahvinviljelyn määrät tai kulutusluvut.
Paljon ovat ajat muuttuneet: harva enää keittää kahvin itsepaahdetuista ja jauhetuista pavuista, saati edes valmistaa kahvin kiehuvaan veteen pannukahvina.

 

Maailman kahvintuotanto ja -kulutus ovat lähes tuplaantuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja itsekin olen kummasti lisännyt aamuista kahvinjuontiani. Tosin se on harmittavan vähän nykyisestä noin 10 miljardin kilonn vuotuisesta kahvintuotannosta.
Kahvia siis kuluu maailmassa melkoisesti ja on yllättävää, että juuri suomalaiset ovat maailman kahvinjuonnin kärkipäässä muiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten edellä.

 

Mikä kahvista sitten tekee niin hyvää ja välttämätöntä? Monikaan meistä ei tahdo saada päivän askareita alkuun ilman kunnon aamukahvia. Sama koskee suomalaisten lisäksi lähes kaikkia maiden ja mantereiden rajoista ja tavoista riippumatta. Tämän on tietysti myös havainnut eräs aiemmin konkurssikypsä kahvilaketju, joka brändin kehityksen mukana tarjoaa lähes samanlaista kahvijuomaa miltei maailman jokaisessa kolkassa. Minäkin usein poikkean itselleni valmistetun kahvimukin äärelle samanlaisessa kahvilassa niin Aasiassa kuin Amerikassa ja tietysti Helsingissäkin, ja hyvää on ollut.

 

Kahvimaailman kehitys alkoi edetä voimakkaasti jo 60-luvulla, jolloin saatavillemme tulivat ensin kansainväliset pikakahvit ja sitten suodatinpaperit ja kahvinkeittimet. Pakkaskuivatun pikakahvin käyttö oli helppoa kuumaan veteen, vaikka lopputulos ei ollut kotikahvin veroinen.
Uuteen kapselikahvivillitykseen tutustuin jo 90-luvun puolivälissä: johtavan yhtiön tutkimuskeskuksen laitteista tarjoiltiin espressoa mielen mukaan. Yhtiö kehittikin lopulta maailmanlaajuisen luksusbrändin ja parin gramman metallisia kahvipaketteja löytynee useimmista kodeista kautta maailman.

 

Vanhasta tottumuksesta keitän kahvini tutulla kahvinkeittimellä. Tosin muutama vuosi sitten hankin pienen kahvimyllyn ja ostan kahvin paahdettuina papuina. Niitä voin sitten itsekin sekoitella ennen jauhamista ja tulos on ollut kohtuullinen.
Hyvän kahvin arvoitus ei kokemustutkimuksestani huolimatta ole minulle vielä ratkennut. Uskoakseni kysymys on mausta ja mielikuvista. Tärkein lienee kahvin alkuperä, aromi ja makuelämys, joita kissat tai elefantit eivät ole mielestäni pystyneet parantamaan.

Yrjö Roos

Piste vain pallon päässä Hämeenlinnassa

Published by:

OrPo oli vähällä viedä yhden sarjapisteen Hämeenlinnan Lentopallokerholta torstai-iltana vieraskentällä. OrPo voitti toisen erän ja oli kahdesti eräpallossa kolmannessa erässä. HLK riisti kuitenkin erän itselleen. Samalla se vei kaikki pisteet voittaen pelin 3–1, erät 25–18, 22–25, 27–25, 25–18.

Kolmoserässä OrPo eteni eräpalloon Emilia Käännän ässäsyötöllä numeroissa 23–24. Toisen kerran OrPo nousi eräpalloon Saara Holmin hyökkäyksellä lukemissa 24-25.
Sitten iski ottelun kuningatar Oluamo Okaro kolmella peräkkäisellä hyökkäyspisteellä erävoittoon 27–25.

OrPon voittama toinen erä päättyi OrPolle Emilia Käännän ässällä ja passari Nea Luntamon toisen kosketuksen hyökkäyksellä.Tässä erässä virheili ratkaisevasti HLK:n hakkuri Okaro.

Ottelun lähtö oli varsin erikoinen. Molemmilta puuttui avainpelaajia. Hämeenlinnalta olivat pois maajoukkuepelaajat Suvi Kokkonen ja Emmi Riikilä. OrPolta oli pois libero Sanna Häkkinen. Häneltä murtui harjoituksissa sormi. Hänen paikallaan pelasi Emilia Sipilä. Emilia joutuikin syöttösateeseen selvittäen 48 aloitusta vain viidellä virheellä.

OrPon hyökkäystehot olivat täysin kotimaisten pelaajien varassa. Julymar Otero pystyi 25 passista hyökkäämään vain kolme pistettä. Samaan aikaan verkon toisella puolella Okaro pelasi tehoilla 27/+9.

OrPon tehokkain oli Saara Holm, 16/+11. Emilia Kääntä teki luvut 13/+6. Netta Rekolan lukemat olivat 10/+7. Hyökkäysteho oli OrPolla 13 prosenttia kotijoukkuetta heikompi. Torjunnat OrPo hävisi 4–9.

HLK:n parhaana palkittiin Katja Kylmäaho. OrPon palkittu oli Kääntä. LähiTapiola-pisteet: Okaro 3, Friberg 2, Holm 1.

Parhaana palkittiin Netta

Published by:

Viime lehden Mestaruusliigapelistä OrPo – LP Vampula uutisointiin paperilehdessä oli lipsahtanut virhe. Kotijoukkueen parhaana palkittiin Netta Rekola, ei Julymar Oteroa.

Verkkojutussakin oli virhe sikäli, että LP Vampulalla on riveissään neljä ulkomaalaispelaajaa, ei viittä. Iina Andrikopoloun eksoottinen sukunimi johti kirjoittajan harhaan, mutta virhe on jo verkkoon korjattu.

Pro Orivesi ostaa Opiston

Published by:

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi teki euron tarjouksen Ahlmanin koulun säätiölle Oriveden Opiston rakennuksista ja maa-alueista. Ahlman on hyväksynyt tarjouksen.

– Muita ostajia ei löytynyt, ja emme halunneet, että kiinteistöt jäävät ränsistymään. Täällä tarvitaan toimintaa ja valvontaa. Paikan historia ja perinne vaativat kunnioitusta, viime maanantaina perustetun osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Reijo Kahelin perusteli tarjousta tiedotustilaisuudessa Klemetti-salissa.

Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat Kahelinin lisäksi Elina Rydman, Anne Lappalainen, Kristiina Kokko, Esko Hilska ja varajäsenenä Pekka Heikura. Osuuskuntaan voi liittyä kuka tahansa halukas sadan euron osuusmaksulla.

Tavoitteena on saada Opistolle toimintaa, kuten koulutusta, kulttuuria ja mahdollisesti kiinteistöjen vuokrausta ja majoitusta. Osuuskunta on laatinut Klemetti-salin vuokraamisesta kaupungille sopimusluonnoksen. Opiston ylläpitokulut aiotaan kattaa muun muassa vuokratuloilla ja mahdollisesti osittain ulkopuolisten rahoittajien tuella.

Perinteitä kunnioittavan korjauksen ja rakentamisen koulutustarjonta ratkaisisi myös kiinteistöjen korjauskustannuksiin liittyviä haasteita. Kahelin ja Kristiina Kokko kuitenkin huomauttivat, että korjaustarpeista tai niihin liittyvistä kustannuksista ei ole vielä yhteneväistä käsitystä.
– Tässä on suuret mahdollisuudet. Toivottavasti muutkin sen näkevät, Kahelin kiteytti tunteitaan.

Lue lisää 16.10. ilmestyvästä numerostamme.

Anna Weckström

Ahlmanin koulun säätiön toimitusjohtaja Timo Jaakkola ja kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden hallituksen puheenjohtaja Reijo Kahelin allekirjoittivat esisopimuksen Opiston kaupoista.

Elinluovutuskortin saa taas myös puhelimeen

Published by:

Elinluovutuskortti-sovellus on saatavana tauon jälkeen taas puhelimiin. Sen avulla oma elinluovutustahto on helppo tehdä ja vielä helpompi kertoa läheisille.

Vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, elinluovutustahdon ilmaiseminen selkeyttää ja nopeuttaa tilannetta. Elinsiirtoviikko muistuttaa, että luovuttaminen on joskus paras tapa auttaa. Elinsiirtoviikkoa vietetään 7.–12. lokakuuta. Lauantaina 12.10. on Euroopan elinsiirtopäivä.

Jos paperinen elinluovutuskortti tuntuu vanhanaikaiselta ja tahdon haluaa tallettaa sinne, missä muutkin tärkeät tiedot ovat, kannattaa ladata uusittu Elinluovutuskortti-sovellus. Siinä voi täyttää tutulta näyttävän kortin ja saada sen ilmoitukseksi myös lukitusnäyttöön. Sovelluksella on lisäksi helppo kertoa oma tahto läheisille viestillä tai jakaa se omissa somekanavissa.

– Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Tahto pyritään kuitenkin selvittämään ja siitä keskustellaan mahdollisen elinluovuttajan omaisten kanssa. Selkeästi ilmaistu elinluovutustahto kertoo sen omaisillekin ja varmistaa jokaisen henkilökohtaisen kannan toteutumisen. Se myös nopeuttaa elinluovutusta ja ihmishenkien pelastamista, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.

Elinluovutustahdon voi kertoa allekirjoittamalla elinluovutuskortin, lataamalla elinluovutuskortti-sovelluksen, kirjaamalla tahdon Omakantaan tai vain kertomalla asiasta läheisilleen.

– Elinluovutustahdon kertominen on ehkä maailman helpoin ja nopein tapa tehdä hyvää. Se on myös täysin ilmainen, eikä vaadi rahalahjoituksia, vaan kertapäätöksen. Elinluovutuksella on myös ihmeellinen merkitys, sillä yksi luovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen, Inomaa jatkaa.

Suomessa 567 ihmistä odotti syyskuun lopussa uutta elintä. Samana ajankohtana elinsiirtoja oli tehty 340. Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolen siirtoja.

Elinluovutuskortti-sovelluksen voi ladata linkeistä sivulta www.elinluovutuskortti.fi/mobiili ja se on saatavissa Android- ja iPhone-puhelimiin. Elinluovutuskortin voi myös tilata ilmaiseksi osoitteesta www.elinluovutuskortti.fi.