Daily Archives: 21.8.2019

Liian korkeat odotukset?

Published by:

Yltiöpositiiviset työpaikan ylistykset ärsyttävät, sillä harvoin ne kuulostavat rehellisiltä. Ai, rakastat työtäsi, sinulla on ihanat työkaverit ja ymmärtäväinen pomo? Saat toteuttaa itseäsi sopivan haastavissa ja kiinnostavissa työtehtävissä? Niin varmaan!

Voisin siis aloittaa kertomalla huonoista kokemuksistani Oriveden Sanomissa. Kaikki keikat eivät ole olleet kivoja ja helppoja. Aina ei ole sujuvaa juttelua tuntemattomien kanssa, aina teksti ei solahda minusta ulos vaivattomasti, kun asetan sormeni näppäimistölle, eikä joka kerta voi onnistua kaikessa.
Välillä jännittää, välillä pelottaa, välillä on raskasta kohdata kirjoittamani sanat ja todeta, etteivät ne aivan riitäkään.

Taipaleeni Oriveden Sanomissa alkoi viime vuoden lokakuussa. Kuukauden työttömyyden jälkeen pääsin tänne toimitukseen työkokeiluun, jossa olin kolme kuukautta. Silloin tunsin ensimmäistä kertaa sen ihmeellisen merkityksellisyyden tunteen, kun saa työkseen tehdä jotain, mitä oikeasti rakastaa.
Koko olemassaoloni on sanoja. Muotoilen niitä päässäni jatkuvasti. Mietin, miten ne parhaiten menisivät peräkkäin ja miten ne kuvaisivat terävimmin todellisuuttani. Elän teksteinä.

 

Tästä pääsenkin ärsyttävään työpaikan ylistykseen. Rehellisesti sanottuna odotukseni tältä kesältä olivat todella korkeat ja ne ylittyivät silti. Syksyn työkokeiluni ja kevään avustajakeikkojen perusteella osasin arvella, että olisin todella onnellinen Oriveden Sanomissa kesätoimittajana.
En silti osannut edes odottaa, miten hienoja juttuja pääsisin tekemään ja miten ihanaa on olla työympäristössä, jossa voin olla aivan oma itseni. Tänne minä mahdun kaikkine omituisuuksineni. Täällä minulla on jotain sanottavaa, jonka joku jopa kuulee.
Yritin miettiä, mikä on jäänyt mieleeni kaikista kiinnostavimpana työkeikkana kesältä. Olen nauttinut monesta tilaisuudesta, tapahtumasta ja haastattelusta.

Hyytiälän metsäasema on jäänyt mieleen ehkä kaikista parhaiten, siellä onkin tullut käytyä jo kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla pääsin kuvaamaan presidentti Niinistön vierailua tutkimusasemalla, mikä oli ehkä kaikkein jännittävin työkeikka tältä kesältä.
Iloitsen myös suuresti siitä, miten Orivesi lähikuntineen on tullut tutuksi. Olen asunut täällä yli kuusi vuotta, mutta liikkumistani rajoittaa autottomuus. Työkeikoilla olen päässyt tutustumaan upeisiin maisemiin ja hienoihin ihmisiin Oriveden keskustan ulkopuolellakin.

 

Kaikista kiitollisin olen työyhteisölle, joka on hyväksynyt minut tällaisena kuin olen. En usko tunteneeni oloani missään työympäristössä näin kotoisaksi. Kaikissa iloissa ja suruissa olen tuntenut oloni turvalliseksi ja hyväksytyksi täällä.
Tämä tilitys taisi mennä liian tunteelliseksi, pahoittelut. Palaan taas negatiiviseen asiaan, ettei tasapaino horjuisi liikaa: kun tämä teksti julkaistaan, aikani Oriveden Sanomissa on päättynyt. Tai ei oikeastaan, koska jatkan avustajana edelleen. Mutta aikani Oriveden Sanomien kesätoimittajana on päättynyt. Ainakin tältä kesältä.

Kiitos, kun olen saanut mahdollisuuden tulla kuulluksi.

 

Anna Weckström