Daily Archives: 20.12.2018

Joulurauha eläimillekin!

Published by:

Tiistai-iltana julistettiin joulurauha eläimillekin Liekokorven yksityisellä luonnonsuojelualueella Längelmäen Hiukkaalla. Pimeydessä liikutaan yhdessä, mutta jokaisella on silti rauha omille ajatuksilleen.

Lyhtykulkueeseen metsän halki osallistui tällä kertaa jo noin 50 kävelijää lyhdyillä ja ilman, ja kodan luona tulien loisteessa puhui rovasti Kari Mattila. Saarnan jälkeen laulettiin yhdessä. Enkeli taivaan -virrellä aloitettiin ja Maa on niin kaunis kaikui lopuksi lumisessa metsässä.

Sen jälkeen nautittiin vielä joukolla nuotiomakkarat ja glögiä. Tämän tunnelmallisen joulunalusperinteen toteuttivat yhdessä neljättä kertaa Längelmäen Metsästysseura ja Längelmäen Maa- ja kotitalousnaiset.

Joillekin tästä tapahtumasta on muodostunut jo joulukirkon veroinen, syksystä asti odotettu elämys.

 

 

Fortuna lähti joulutauolle aikamoisin maaliluvuin

Published by:

Fortunan edustusjoukkue pelasi lauantaina kotihallissa syyskauden viimeisen ottelun ennen joulutaukoa. Urjalan Sisukiekko sai kylmää kyytiä, sillä kotijoukkue latoi kiekkoa reppuun oikein urakalla. Fortuna voitti ottelun tylyin numeroin 21–7.

Ottelun ensimmäinen erä oli varsin tasainen, ja maaleja tehtiin lähes vuorotahtiin. Erätauolle mentiin Fortunan johtaessa lukemin 5–4.

Joulupukkikin oli saapunut paikalle ottelua seuraamaan. Kotijoukkueen pelaajat halusivat näyttää pukille pelitaitojaan, ja vauhdin kasvaessa urjalalaiset putosivat kyydistä. Pukki saikin loppupelin seurata Fortunan maalikarkeloita.

 

Pelin repeämiseen vaikutti suurelta osin vieraiden maalivahdin loukkaantuminen toisen erän alussa. Heillä ei ollut varamaalivahtia, ja maalivahdin vermeet puki päälleen yksi kenttäpelaajista. Näin maalinteko vieraiden maaliin oli varsin helppoa. Maalinsuulle joutunutta pelaajaa kävi jopa hieman sääliksi, sillä hän sai kaivaa kiekon verkosta peräti 15 kertaa.

Ottelun pääsylipputuloilla kerättiin varoja vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen. Hope ry:n toimintaan kertyi yli 1 500 euroa. Hieno ele Fortunalta.

Kinkunsyönnin jälkeen nähdään, kuinka hyvin Fortuna pärjää kovemmissa peleissä.  Pelit jatkuvat niin, että alkusarjan kolmesta lohkosta kunkin lohkon kolme parasta menevät 3. divisioonan ylempään jatkosarjaan. Nämä joukkueet, joihin Fortunakin kuuluu, pelaavat yksinkertaisen sarjan. Neljä parasta jatkaa kakkosdivisioonan karsintapeleihin.

 

Lue valmentaja Sanna Leppämäen mietteitä kauteen valmistautumisesta ja tavoitteiden täyttymisestä keskiviikon 19.12. Oriveden Sanomista!

Vuosi sitten oli tällaista, millaista säätä nyt luvataan?

Published by:

Vuosi sitten joulu oli lumeton ja vedet vapaita, kertoi Kalle Uotila sääjutussaan.

– Näin ei kyllä ollut. Joulu oli hyvinkin luminen ja talvinen, oikaisi Miitja Reijonen ja lähetti todisteeksi joulupäivänä 2017 otetun kuvan Oriveden Rovastinkankaalta. (kuva lisätty 27.12. klo 11.20, oli jäänyt puuttumaan jutusta! -AK)

Kuva puhukoon puolestaan. Jouluksi kertynevä kymmensenttinen lumikerros avannee Uotilan mukaan  mahdollisuuden hiihtoon Oriveden ulkoilureitillä. Hiihtäjät siis kaivavat jo välineitä esiin, mutta jokainen arvioikoon itse, lähteekö riskeeraamaan suksenpohjia kovin ohuella lumikerroksella.

 

 

Mitäpä Ilmatieteen laitos kertoilee joulun säästä? Torstaina julkistetun ennusteen mukaan joulusta tulee koko maassa valkea. Jouluaatto alkaa suurimmassa osassa maata kylmissä pakkaslukemissa, mutta sää lauhtuu päivän kuluessa etenkin maan länsi- ja pohjoisosassa.

Tällä hetkellä lumen syvyys on maan itäosassa noin 10–15 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 15–25 senttimetriä. Maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lunta on noin 1–10 senttiä.

Ilmatieteen laitoksen 20.12. tekemän ennusten mukaan huomenna perjantaina lumisateet painottuvat maan eteläisimpään osaan, etenkin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueelle. Suomenlahdelta saapuvat lumikuurot voivat aiheuttaa paikoin sakeaakin lumisadetta.

Heikkoa lumisadetta voi esiintyä laajemminkin ja paikoin voi tulla myös jäätävää tihkua. Lumisateet jatkuvat lauantaina, mutta niiden painopiste siirtyy vähitellen maan itäosaan.

 

 

Aatonaattona sunnuntaina Suomessa on korkeapaineen selänne ja pilvisyys vaihtelee. Lumisateita tulee lähinnä maan itäisimmässä osassa. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen -10 ja -15 asteen välillä, maan pohjoisosassa -15 ja -25 asteen välillä.

Jouluaatto alkaa suurimmassa osassa maata kylmissä pakkaslukemissa, mutta sää lauhtuu päivän kuluessa etenkin maan länsi- ja pohjoisosassa.

– Tämä johtuu matalapaineesta, joka lähestyy Suomea luoteesta ja saa ilmavirtauksen kääntymään tilapäisesti etelän ja lounaan välille, sanoi päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

Sää lauhtuu maan läntisimmässä osassa aattoillaksi lähelle nollaa, mutta muualla maassa pakkanen pysyttelee -5 ja -15 asteen välillä. Jouluaatto on vielä enimmäkseen poutainen, mutta lumisateiden mahdollisuus kasvaa iltaa ja jouluyötä kohden etenkin Lapissa.

Joulupäivän ja tapaninpäivän tienoilla matalapaine ja siihen liittyvä lumisadealue liikkuvat Suomen yli luoteesta kaakkoon.

 

 

– Ennusteissa on vielä epävarmuutta matalapaineen voimakkuudesta ja aikataulusta, jotka vaikuttavat sateiden sijaintiin, laajuuteen ja voimakkuuteen sekä tuulten voimakkuuteen. Todennäköisesti suuressa osassa maata sataa jossain vaiheessa joulupäivän ja tapaninpäivän tienoilla lunta, länsirannikon tuntumassa mahdollisesti myös räntää. Todennäköisesti myös länsituuli voimistuu viimeistään tapaninpäivänä, Korpela sanoo.

Lumisateet yhdessä kiristyvän pakkasen kanssa huonontavat paikoin ajokeliä. Pakkanen on viikonloppuna lumisateiden alueella kireämpää kuin -7 astetta, joten teiden suolaus ei enää pure liukkauteen kunnolla. Lisäksi vähäisenkin lumisateen alueilla esiintyy pakkasliukkautta.

Voimassa olevat varoitukset voit tarkistaa netistä: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

 

Kuinka viettää kestävä joulu?

Published by:

Joulu on monelle ihanaa aikaa, jolloin yhdessäolosta nautitaan, syödään hyvin ja muistetaan lahjoilla. Ympäristölle joulu ei kuitenkaan ole niin mukavaa, sillä moni jouluun liittyvä perinne voi olla ympäristölle kuluttavaa.
Yhdessäoloa varten matkustellaan, tehdään paljon ruokaa, ostetaan lahjoja ja koristeita. Moneen pöytään kuuluu kinkku, roskia tulee vinot pinot, kuusia kaadetaan tai valmistetaan muovista ja tavaraa hankitaan lisää ja lisää. Ympäristön lisäksi myös lompakko rasittuu.

Ilmastonmuutos ei mene tauolle joulurauhan ajaksi. Sen takia joulunakin olisi syytä tehdä ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Millä tavoin ympäristön voisi huomioida joulunvietossa? Kierrätys, aineettomuus ja kestävä ruoka toistuvat asiantuntijoiden pohdinnoissa joulunvieton ekologisuudesta.
Vinkkejä kestävään jouluun antoivat Vihreiden kaupunginvaltuutettu Miia Saarinen, Oriveden luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Helena Mendelin, Oriveden ympäristöinsinööri Tarja Viteli, Oriveden elinvoimajohtaja Pirkko Lindström sekä Juupajoen valtuuston jäsen Emmi Pajunen (vihr.).

 

Lahjoiksi vastaajat suosittelevat itse tehtyjä, aineettomia, paikallisesti valmistettuja tai kierrätyslahjoja. Myös roskien lajittelu sekä ruoan ja tavaroiden ekologisuus ovat ajankohtaisia joulunviettoon liittyviä asioita.
– Kun itse mietin joululahjoja, pyrin yleensä valitsemaan tavaran sijasta jonkin palvelun, kuten lahjakortin kampaajalle, lääkäriin tai esimerkiksi johonkin hemmotteluhoitoon. Jos ostan tavaraa, valitsen sellaisen tavaran, jota tiedän lahjansaajan varmasti tarvitsevan ja joka on hyödyllinen. Pyrin myös ostamaan tuotteita, jotka ovat lähellä valmistettuja. Lahjojen hankinnassa olisi hyvä pohtia myös sitä, tarvitseeko aina ostaa lahjaksi täysin uusi tuote, pohdiskelee Emmi Pajunen.

– Aina on tietenkin ajankohtaista lajitella jätteet ja viedä ne keräyspisteisiin. Vaaralliset jätteet, metallit, sähkölaitteet, biojätteet, pahvi, paperi, lasi pitäisi lajitella. Kinkkurasvoille ja muille paistorasvoille on jouluna kinkkutemppu-niminen keräys, mutta Orivedellä ei ole keräyspistettä. Kinkkurasvat sopivat myös biojätteisiin jäähdytettyinä kiinteään muotoon ja pakattuna, Tarja Viteli kertoo.

– Ruokaa teemme porukalla, vaikka sen yhdessä osoitteessa syömmekin. Lihaa meidän joulupöytäämme ei kuulu. Omaa jouluherkkuani ovat oman kasvimaan kesän ensimmäiset perunat pakastettuna. Uudet perunat jouluna ovat herkullisia, Helena Mendelin kuvailee omia jouluperinteitään.

– Onko minulla viimevuotisia koristeita vai hankinko uudet? Ostanko kiinalaisia, joulumyyjäisistä, kirpputorilta vai askartelenko itse? Heitänkö vanhat roskiin, vai lahjoitanko eteenpäin? Kynttilöitä on tavallisia ja ledejä. Valitsenko vähemmän kuluttavat led-lamput kuuseen ja koristeiksi vai käytänkö ensin vanhat valot loppuun? Osaanko kierrättää rikkinäiset tuotteet oikein? Rikkinäiset valosarjat ovat SER-romua, Miia Saarinen kannustaa ajattelemaan.

Lisää vinkkejä ja ajatuksia keskiviikon 19.12. Oriveden Sanomissa.

 

Anna Weckström

Tappioputki viimein ohi

Published by:

Uusi alku, uusi kausi, mielen nollaus. Näin sovimme Lilleen tehdyn reissun jälkeen, jolta tulimme kotiin jälleen pisteittä.
Peli Marcq En Baroeulia vastaan oli luokaton, ja paineet voitosta näkyivät suorituksissa. Ennen peliä valmentajamme teki hyvin selväksi, että tämä peli on voitettava, muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ensimmäinen erä alkoi virheiden sävyttämänä, ja Lillen ryhmä vei sen selkeästi itselleen. Toiseen erään löysimme hieman itseluottamusta ja syöttömme koveni, tosin samaan aikaan vastustaja antoi meille 7 syöttövirhettä.
Pitkällä erätauolla voitetun erän jälkeen saimme pienen toivon pilkahduksen, kunnes valmentajamme käveli pukukoppiin. Hän alkoi syytellä eri pelaajia huonoista suorituksista pelin aikana. Tämän jälkeen keräilimme itkeviä pelaajia suihkusta ja wc-tiloista.
Seuraavat kaksi erää turpiin ja hotellin sängylle pötköttämään. Ilmeisesti emme osanneet suhtautua valmentajamme kritiikkiin oikealla tavalla.
Seuraavan päivän 7 tunnin kotimatka oli hyvin pitkä. Itse kävin pelissä tekemässä muutaman vastaanoton. Henkilökohtaisesti en jaksanut surra peliä. Ennen ottelua ja sen aikana käytettyjen sanojen ja neuvojen sisältö ei antanut avaimia parempiin suorituksiin suurelle osalle pelaajista.

 

Maanantaina oli vuorossa ”se puhe”. Joukkueenjohtaja saapui treeneihin ja halusi puhua asiat halki.
Kauhutarinoita kuulleena odotin, että hän olisi huutanut pää punaisena, haukkunut kaikki maan rakoon ja poistunut aiheuttaen pahaa mieltä, epätoivoa ja syytöksiä.
Mutta saimmekin aikaan kehittävän keskustelun erilaisista epäkohdista. Monen pelaajan puheissa toistui treenien tason puute verrattuna peleihin ja pelaajien henkilökohtainen vaatimuksien taso sekä asenteiden parantamisen vara näissä molemmissa.
Seuraavan päivänä harjoituksissa, puhdistetussa ilmassa, saimme parempia toistoja pallon kanssa. Tämä jatkui koko viikon, ja onnistuimme löytämään nousevan trendin harjoitusten laadussa ja asenteen vaihdossa. Toivon pilkahdus paremmasta.

 

Seuraavassa pelissä vastassa oli St Raphael. Valmentajan sanat ennen peliä toivat tällä kertaa uskoa ja varmuutta osaamisesta.
”Menkää kentälle ja pelatkaa, se on lentopalloa, lajia jota olette harjoitelleet pienestä asti ja jossa olette hyviä”. Kuulostaa kovin yksinkertaiselta, mutta niin se monesti on.
Aloitimme rauhallisella päättäväisellä energialla ja veimme 2 ensimmäistä erää selkeästi. Kolmas erä oli myös hallussamme ja onnistuimme hankkimaan erä- ja ottelupallon muutamaan otteeseen mutta ehkä alitajuntamme ei ollut vielä valmis voittamaan näin selkeästi.
Kolmas ja neljäs erä menivät vastustajalle. Viidenteen erään otimme taas pelin haltuun, ja sen veimme rohkealla tekemisellä 15–13. Kauden toinen voitto takataskuun. Helpottuneet ja iloiset ilmeet. Sanoilla on merkitystä.
Vihdoin tappioputki oli ohi. Mutta sitten taas suomalaisuus ja realismi esiin: eihän tämä riitä! Kehityksen ja hyvän tekemisen on jatkuttava. Töitä on edelleen tehtävä laadukkaammin ja tehokkaammin. Alku ”uudelle kaudelle” on lupaava, mutta opit on pidettävä mielessä, kun jatkamme joulukuun viimeisiin harjoituksiin ja peleihin.

 

Viime viikkoja Ranskaa ”myllyttänyt” lakkoilu on vaikuttanut osittain myös meidän arkeemme täällä lännessä. Viikonloppuna hallille saapumiseen neuvottiin varaamaan hieman enemmän aikaa reitille sattuvien liikenneympyröiden ollessa ehkä lakkoilijoiden sulkemia. Kaikki pääsivät kuitenkin ongelmitta paikalle.
Viikolla kiersimme autolla kaupunkia ympäri etsien huoltoasemaa, jossa vielä olisi bensiiniä. Kolme päivää ”opiskelijavalolla” ajelun jälkeen saimme vihdoin tankattua.
Tänään pelireissuun lähtiessä jouduimme odottamaan hetken lähtöä, sillä viereisen koulun oppilaat olivat päättäneet blokata ison kadun koulun vierestä. Poliisit olivat ilmestyneet paikalle, mutta katselivat kaukaa 30 hengen oppilaslauman kadun valloitusta. U-käännöksen kautta lähdimme reissuun kiertotietä.
Myös kaupungin laidalla olevan ympyrän luona keltapukuiset ihmiset kieltäytyvät siirtymästä kaupunkiin saapuvien autojen tieltä ja liikenneympyrän keskelle kasattu kokko liekehti.

 

Pientä sekasortoa on siis havaittavissa myös Quimperissa. Lakkoilu ei ole kuitenkaan vielä estänyt ihmisiä löytämästä viikonloppuisin hallimme katsomoon.
Upea tunnelma ja aina iloiset katsojat siivittivät meidät kauden toiseen voittoon. On hienoa nähdä, miten ihmiset löytävät katsomoihin ja pitävät positiivista ilmapiiriä yllä, vaikka joukkueemme on viime aikoina kahlannut pahasti.
Nyt edessä on Tour de France. Ensin matkaamme 8 tuntia Ranskan keskiosaan pelaamaan Chamalieria vastaan, ja tämän jälkeen matkustamme toiset 8 tuntia Lilleen, aivan Ranskan pohjoisimpaan osaan. Siellä pelaamme Ranskan cupin puolivälierät Marcq En Baroeulia vastaan. Lopuksi vielä 10 tuntia istuskelua pohkeet jumissa, ja olemme kotona. Ja tämä reissu toteutuu minibusseilla. Joten nyt lähden täyttämään repun kirjoista ja Netflixin ladatuista elokuvista!

Ensi kertaan,

Salla

Toimittajankin totuuden hetki

Published by:

Osallistuin alkusyksystä Helsingissä järjestettyyn Journalismin päivään. Vuosittain toistuvassa tapahtumassa oli tälläkin kertaa mukana nelisensataa media-alan ammattilaista.
Yksi päivän puheenvuoroista käsitteli ilmastonmuutosta. Vihreä Lanka -lehden toimittajat haastoivat meidät muut ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon työssämme uudella tavalla ja asenteella.
Ympäristönsuojelu on ollut esillä lehdissä, televisiossa ja verkkomediassa vaihtelevasti. Eri teemat ovat nousseet keskusteluun vuoron perään. Muovijäteongelma on ollut vahvasti esillä.
Viimeisimpien ilmastonmuutoksen seurantatulosten ja ennusteiden julkistamisen jälkeen pääaihe on nyt selkeästi – ilmastonmuutos.

 

En epäile, etteikö ilmastonmuutos olisi todellisuutta. Seuranta kertoo, että ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti vajaan asteen reilussa vuosisadassa. Osa lämmönlisästä on siirtynyt merivesiin, jotka nekin ovat lämmenneet.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut merkittävästi. Suurin osa muutoksesta johtuu ihmisen toiminnasta. Lisääntyvä hiilidioksidi on suurin tekijä ilmaston lämpenemisessä.
Luotan ennusteisiin siitä, että muutos etenee nopeammin kuin olemme osanneet ymmärtää. Muutos tekee elinympäristöstämme arvaamattomamman. Elämä muuttuu monin paikoin maapallolla vaikeammaksi ja jopa mahdottomaksi.
Näyttää siis olevan painavia syitä ottaa asian esillä pitämisen haaste vakavasti.

 

Ilmastonmuutos on iso asia, joka koskettaa meitä jokaista. Siitä on siten tärkeää kertoa lukijoille. Mutta miten siitä kertoisin? Millä tavoin sen tulee olla osa omaa työtäni?
Hyviä kysymyksiä, vastauksia vielä puuttuu.
Journalismin päivän vetoomus tarkoitti, että meidän toimittajien pitää tehdä enemmän kuin vain kirjoittaa erikseen ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista. Ilmastoasiat pitäisi ottaa esille kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.
Mitä nuo yhteydet ovat paikallislehdessä? Miten tavoitteet teollisuuden, lämmityksen tai liikenteen päästövähennyksistä näkyvät omassa elinpiirissäni? Miten tänne suhteutuvat pohdinnat metsien ja maatalouden hiilitasapainosta?
Yksi tavoite on nostaa ilmastoasiat esille aina, kun kerromme uusista merkittävistä hankkeista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Miten ilmastonsuojelu on huomioitu kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa tai tiehankkeissa? Tuleeko aika, jolloin ilmastovaikutukset painavat päätöksissä enemmän kuin mikään muu yksittäinen ohjaava tekijä?
Yhtä lailla katsomme ilmiötä yksilön ja hänen valintojensa kannalta. Miten yksittäinen ihminen voi jarruttaa ilmastonmuutosta?
Tärkeää on osata tuoda uhkakuvien takaa esille mahdollisuudet. Kiirettä jo pukkaa, mutta voimme tehdä paljon, yksin ja yhdessä. Siinä lienee tärkein viesti.
En ole harrastanut uudenvuodenlupauksia, mutta nyt teen toisin. Lupaan oppia ja kirjoittaa ilmastonmuutoksesta ensi vuonna enemmän kuin tähän mennessä yhteensä.