Daily Archives: 26.5.2017

Ajattele niin kauan kuin voit

Published by:

Ranskalainen filosofi René Decartes lausahti aikoinaan Cogito, ergo sum – Ajattelen, olen siis olemassa. Tällä hän halusi korostaa ajattelun merkitystä inhimillisen elämän keskeisenä toimintona. Kyky pohdiskella menneitä ja puntaroida tulevaa erottaa ihmisen eläimestä. Nyt tämä taito on kuitenkin rapistumassa. Jos Decartes eläisi meidän aikanamme, hän pettyisi nykyiseen maailmanmenoon. Ikään kuin tavoitteeksi olisi asetettu yhteiskunta, jossa tarvitsee ajatella mahdollisimman vähän.
Tekniikan kehitys on helpottanut ihmisen elämää vähentämällä ruumiillisen työn tarvetta. Yksi metsänkorjuukone tekee saman kuin sata metsuria 50 vuotta sitten. Naulapyssyt ovat korvanneet vasaranheiluttamisen ja valtavat nosturit lastaavat laivojen ruumat. Pyykinpesukone on syrjäyttänyt pesulaudan ja näin on saatu kone tekemään ihmisen työt. Kulkuneuvot ovat kehittyneet niin, että käytämme liikkumiseen omia jalkojamme vähemmän ja vähemmän.
Tarve käyttää lihaksia on tehnyt nykyihmisen elämästä helpompaa. Sehän on hyvä asia. Ihmiselle on luontaista säästä energiaa aina kun se on mahdollista. Kävelemme jos ei ole pakko juosta. Tiedämme kuitenkin myös tästä seuranneet ongelmat. Liikkumattomuus surkastuttaa lihakset, heikentää tukirakenteet eikä siitä sydänkään pidä. Tämä on pakottanut ihmiset kuntosaleille ja lenkkipoluille, jotta keho ei pääsisi liian helpolla.
Tähän ihmiset ovat jo tottuneet. Liikunnan merkitys on laajasti tiedossa. Uudempi ilmiö on se, että koneet ovat alkaneet korvata myös aivojen työtä, ajattelua. Aivot ovat kehomme hermokeskus, jonka tehtävänä on prosessoida tietoa. Nimenomaan prosessoida, eikä vain kerätä sitä.
Aivojen työtä helpottamaan on kehitetty monenlaisia laitteita ja ohjelmia. Niiden ansiosta meidän ei tarvitse enää osata laskea eikä muistaa puhelinnumeroita tai tapaamisaikoja. Voimme käyttää vaalikonetta, jotta tietäisimme, ketä kannattaa äänestää. Kaupalliset yrittäjät tekevät meistä erilaisia profiileja, jotta meille voitaisiin tarjota juuri sitä, mitä meidän oletetaan haluavan. Toisin sanoen tekoälyksi ristitty algoritmi esivalitsee meidän puolestamme sen mitä haluamme ostaa. Näin meidän tarvitsee itse ajatella vähemmän.
Aivotyön muutos näkyy kaikkialla. Vielä kymmenen vuotta sitten, kun matkustelin Oriveden ja Helsingin väliä junalla, kaikki matkustajat joko lukivat jotakin kirjaa tai katselivat ikkunasta ja ajattelivat jotakin. Kirjan lukeminen ja maisemien katsominen herättää ihmisessä assosiaatioita, jotka ruokkivat ajatuksia. Nyt lähes kaikki näpräävät tietokoneitaan tai älypuhelimiaan. Useimmiten he lukevat uutisia tai vastailevat kiivaaseen tahtiin erilaisiin viesteihin. Tämäkin toki stimuloi aivojen toimintaa, mutta rytmi on niin hengästyttävä, että se ei anna aikaa syvälliselle ajattelulle. Aivoihimme kertyy lisää tietoa ja kokemuksia, mutta se ei meitä auta, koska meiltä on katoamassa kyky prosessoida sitä.
Kun sydäntä ja liikkumiseen tarvittavia lihaksia käytetään liian vähän, niiden teho hiipuu. Samoin käy – tai oikeastaan on jo käynyt – aivojen ”lihaksille”, kun niitä ei käytetä. Tulevaisuudessa tarvitaan aivojen lenkkipolkuja ja punttitreenejä. Ongelma on kuitenkin siinä, että aivoillemme ei riitä, että niitä rasitetaan puolen tunnin hikilenkillä, vaan ne tarvitsevat jatkuvaa työtä.
Decartes parahtaisi: Ajattele, jotta olisit olemassa.

Arto Mustajoki

Ranskanrapeat lauantaina koolla Opistolla

Published by:

Oriveden Opistolla järjestetään lauantaina Ranskalainen visiitti -tapahtuma, joka kokoaa ranskalaisten autojen harrastajia ja ajajia yhteen. Pääroolissa ovat vanhemmat klassikot, mutta mukaan sopivat kaikki ranskalaismerkkiset autot. Jokainen voi hurauttaa omalla ranskalaisella menopelillään paikalle.
– Tapahtumassa on yleensä ollut joitakin kymmeniä autoja. Hieman kelistä riippuen tietysti. Tapahtuma ei maksa mitään ja on kaikille avoin. Opistolla on mahdollisuus yöpyäkin, jos tulee paikalle kauempaa, Club Renault de Finlanden puheenjohtaja Jarmo Kankare kertoo.
Ranskalainen visiitti kiertää vuosittain ympäri Suomea ranskalaisten autojen merkkikerhojen järjestettävänä. Tämän vuotisen visiitin vetovastuussa on Renault-klubi, virallisemmin siis Club Renault de Finlande.
Orivesi valikoitui tänä vuonna paikaksi muun muassa keskeisen sijainnin ansiosta. Kankareen kontaktina Orivedellä oli Renault-harrastaja ja klubituttu Jussi Hynni. Lauantain tapahtumassa keskitytään autojen ihailuun, niistä keskustelemiseen ja muiden harrastajien tapaamiseen.
Merkkiharrastus onkin Kankareen mielestä paljon enemmän kuin pelkkää autojen kunnostamista ja niillä ajamista. Yhteisöllisyyttä ja uusia tuttavuuksia. Kankareen arvion mukaan ranskalaisten autojen tapahtumaa on järjestetty lähemmäs 30 vuotta. Mukana on jopa kolmannen polven harrastajia. Renault-kerholla on myös oma vuosittainen kesäkokoontumisensa, joita on järjestetty Ranualla asti.
– Kavereilla oli ranskalaisia autoja, sitä kautta harrastus oikeastaan lähti. Hyvästä porukasta. Kai harrastuksen kohteena voisi olla jokin muukin merkki, mutta se on nyt ranskalainen, tällä hetkellä Megane-mieheksi tunnustautuva Kankare toteaa.

 

Toiset rakastavat ranskalaisia autoja, toiset inhoavat. Jotkut vannovat saksalaisen autonvalmistusperinteen nimiin, ja yhdet ovat saabisteja. Vaikka auton osien valmistus olisi siirtynyt muualle automerkin kotimaasta tai valmistus lakannut kokonaan, merkkiuskollisuus elää.
– Siinä on sellaista sopivaa hulluutta, Kankare kuvailee naurahtaen.

Ranskalainen visiitti Oriveden Opistolla 27.5. kello 10–15.

Sisulisä-kausi alkoi räntäsateessa

Published by:

Monessa perheessä pitkä odotus päättyi, kun Oriveden Ponnistuksen Sisulisä-kesä alkoi. Kilpailut käydään torstaisin kello 18 Suojan kentällä. Ilmoittautuminen alkaa kello 17.30, ja sarjoihin ilmoittaudutaan syntymävuoden mukaan.

Osallistumisesta peritään joko kerta- tai kausimaksua.
– Ilmoittautumiset ja maksut voi hoitaa joko paikan päällä tai ennakkoon netin kilpailukalenterin kautta, muistuttaa OrPon yleisurheilujaoston puheenjohtaja Jarkko Valjakka.

Kilpailukalenterista ovat luettavissa myös kisatulokset. Niitä voi seurata myös Oriveden Sanomien verkkolehdestä.

Valjakka rohkaisee mukaan liikkumaan myös erityislapset.

– Erityisliikkujat voivat urheilla muiden mukana, mutta heidän ei tarvitse kilpailla omassa ikäsarjassaan, vaan omassa erityisliikkujien sarjassa.

Ensimmäisissä Sisulisissä vihittiin virallisesti kisakäyttöön uusi kuularinki. Yleisurheilujaosto teki sen yhteistyössä Oriveden kaupungin ja paikallisten yrittäjien kanssa.

– Ennen alue oli nurmella, nyt siihen laitettiin kivituhka, selvittää vs. liikuntapäällikkö Terhi Kettunen.

Sisulisät jatkuvat syyskuulle. Ainoastaan juhannuksen jälkeisellä viikolla kesälomaillaan.

Tulokset 11.5.:
P 4-8, 40 m juoksu:
Jonne Raitanen    7,54
Eetu Lietsala    7,77
Lauri Taxell        9,72
Theo Kaunonen    12,05
Arttu Vuorinen    12,25
Emil Ruissalo    12,53

T 4-8, 40 m juoksu:
Milla-Maarit Ruokola    8,46
Heta Koskela        9,75
Neea Nukarinen        9,92
Ilona Rahkonen        10,03
Taika Aaltonen        10,04
Eevi Nukarinen        10,52
Kaisla Viljanen        11,33
Kukka Aaltonen        12,09
Vilma Haikka        12,13
Mandi Kahilaniemi        12,71

P 4-8, renkaanheitto:
Eetu Lietsala    15,90
Jonne Raitanen    15,37
Lauri Taxell        8,15
Topias Mäenpää    7,16
Emil Ruissalo    5,18
Theo Kaunonen    4,70
Arttu Vuorinen    2,75

T 4-8, renkaanheitto:
Milla-Maarit Ruokola    13,68
Neea Nukarinen        10,73
Heta Koskela        9,29
Taika Aaltonen        8,53
Ilona Rahkonen        6,83
Eevi Nukarinen        6,03
Vilma Haikka        5,14
Kaisla Viljanen        5,10
Kukka Aaltonen        4,20
Mandi Kahilaniemi        4,05

P 9-14, korkeus:
Teemu Laurikainen    150 cm
Altti Valjakka        120 cm
Kalle Sikiö            110 cm
Jesse Lietsala        110 cm
Arttu Viljanen, ToijVa    105 cm

P 9-14, moukari:
Jesse Lietsala        20,24
Altti Valjakka        17,40
Teemu Laurikainen    12,65

P 9-13, 60 m:
Teemu Laurikainen    9,15
Kalle Sikiö            9,73
Arttu Viljanen, ToijVa    11,02
Jesse Lietsala        12,00
Kaleb Aberra        13,55

P 14, 100 m:
Altti Valjakka        16,13

T 9-14, korkeus:
Oona Viljanen        135  cm
Iida Kujanpää        127 cm
Petra Lehtinen        127 cm
Iida Pakarinen        125 cm
Anni Viljanen, ToijVa    115  cm

T 9-14 , moukari:
Aino-Kaisa Sihvonen, VirtU    41.45
Oona Viljanen            38,01
Ilona Venho, KangKi        27,63
IIda Kujanpää, TampPy        25,02
Iida Pakarinen            24,47
Petra Lehtinen            20,11
Iida Eskola                18,60
Anni Viljanen, ToijVa        18,40
Emilia Pakarinen            13,87

T 15 , moukari:
Anniina  Äikäs        30,28

T 14, 100 m juoksu:
Oona Viljanen        14,36
Anna Pyykkö        14,98

T 9-13, 60 m juoksu:
Iida Kujanpääm TamPy    9,47
Petra Lehtinen        9,55
Iida Pakarinen        10,33
Hilla Aholaita        10,98
Jade Kaunonen        12,41
Aurea Valjakka        15,75

N 19, moukari:
Maija Marttila TU-38    35,29

N 19, korkeus:
Maija Marttila TU-38    162 cm

N 19, 100 m juoksu:
Maija Marttila, TU-38    13,71.