Daily Archives: 26.4.2017

Testissä: uudet kunnanvaltuutetut

Published by:

Kuntavaalit olivat ja menivät. Ehdokkaat ovat vaienneet. Facebookin Orivesi-ryhmä on siirtynyt keskustelemaan sukupuolisuudesta opinnäytetyökyselyä koskevan päivityksen alle. Ihanan rauhallista.

Ylen Äänet on annettu, entä nyt? Näin ajattelee uusi valtuustosi -verkkojutun (10.4.2017) pohjalta voi hieman arvioida tulevaa neljää vuotta.
Oriveden osio perustuu 28 valitun vaalikoneisiin antamaan vastaukseen, kun kuntaan valittiin yhteensä 31 valtuutettua. Valtuutetut ovat laajalti sen kannalla, että kaupungin pitää helpottaa kesämökin muuttamista ympärivuotiseksi asunnoksi. Tämähän on ihan kannatettava idea, jäämme seuraamaan tilannetta.
Lisäksi uudet valtuutetut haluavat tonttialea uusille asukkaille. Lähes yksimielisiä ollaan myös siitä, että peruskoulujen määrää ei pidä tulevalla vaalikaudella vähentää laisinkaan. Eipä niitä enää monta olisi vähennettäväksikään.

Uusi valtuusto on myös vahvasti sitä mieltä, että sosiaali- ja terveysyhteistyö Tampereen kanssa on Oriveden kannalta onnistunut ratkaisu. Sote tullee siis jatkumaan samansuuntaisena, ainakin vielä hetken.
Tuleva valtuusto tulee kohtaamaan historiallisia hetkiä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut todennäköisesti siirretään pois kuntien vastuulta. Kuntaliiton asiantuntija Jenni Kuja-aro on arvellut tämän vapauttavan resursseja. Niiden suuntaamista kannattaisi jo alkaa miettiä. Elinvoimaisuus? Koulut? Uusiutuva energia? Entä joudutaanko työvoimaa vähentämään?

Oriveden markkinointi jakoi valtuutettuja Ylen kyselyssä. Markkinoidaan joko väärin tai ei ihan niin väärin. Yhtä kaikki, markkinointi vaikutti olevan keskeinen vaaliteema monelle. Paikkakunnista haetaan usein tietoa ensimmäisenä Wikipedia-artikkelin kautta. Se kannattaa pitää jiirissä. Itse markkinoinnissa saa olla särmää.
Itselleni ovat parhaiten jääneet mieleen itseironiset ja rujotkin iskulauseet. Eräs konduktööri kertoi hyvän kaskun aikanaan Porin-junassa: ”Vai Orinvedelle on matka? Ei sentään ruunan kuselle!”

Takaisin asiaan. Valtuutettujen tyhjänpäiväinen morkkaaminen on pelkkää laiskuutta. Ota siis itse selvää ja osallistu. Kuntapolitiikka ei ole helppoa. Tulossa on sotea ja maakuntauudistusta.
Monenlaista myrskyä on mennyt kuntien yli ennenkin. Kuntajärjestelmämme pohjana on vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis hallituksesta maalla. Kunnat perustettiin siis nälkävuosien Suomeen. Ei mikään helppo alku.
Pahoja paikkoja on ollut sittemminkin. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit järjestettiin 1918, kun iso osa äänestäjistä virui vankileireillä. Kiperiä vaiheita seurasi 1920-luvulla, sitten tuli maailmansota ja evakkosijoittamiset.
Kyllä me tästäkin kaudesta selviämme.

Mikä on Voldemortin oikea nimi?

Published by:

– Mikä on Lord Voldemortin salanimi suomennoksessa?
Tämä tyttären Harry Potter -aiheinen kysymys antoi ajankulua junamatkalle Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääkaupunkien välillä. Lienee syytä selventää, mitä tuo kysymys oikein tarkoittaa. Voldemort on Harry Potter -sarjan pahis, velho jonka nimeä ei edes lausuta. Sonja saa kertoa.
– Lord Voldemort käyttää salanimeä Tom Marvolo Riddle. Siinä on samat kirjaimet kuin lauseessa I am Lord Voldemort (Minä olen Lord Voldemort). Salanimessä vihjataan, että kyse on arvoituksesta (riddle). Miten se on suomennettu?
En tiedä, mutta ainahan voidaan tehdä oma suomennos. Otetaan lause ”Minä olen Voldemort”, ja katsotaan, millainen nimi siitä saadaan aikaan.

Tämä aivovoimistelu vie ajatukset pois Belfastin kierrokselta, jonka teimme juuri ennen paluuta Dubliniin. Turistikierroksella paikallinen opas kertoi Belfastin lähihistoriasta. Sitä leimaa protestanttisten ja katolisten ryhmien välinen sota, joka päättyi aselepoon 18 vuotta sitten.
– Sodassa kuoli tuhansia ihmisiä. Me emme vieläkään luota toisiimme, vaikka kokonainen uusi sukupolvi on jo syntynyt. Olin itse mukana siinä. Silloin olisin voinut tappaa toisen puolen taistelijan ilman tunnontuskia.
Opas – hän ei ole enää nuori mies – vie meidät paikoille, joissa taisteltiin muutama vuosikymmen sitten. Hän kertoo, mistä kaikki alkoi ja mihin kaikkeen se johti. Belfastin asuma-alueilla on vieläkin muurit, jotka erottavat protestanttien ja katolisten alueet toisistaan. Öisin alueiden väliset portit suljetaan ja asukkaat pysyvät omilla alueillaan.

Minä olen Voldemort. Useimmissa käännöksissä – tämä selviää googlaamalla – on säilytetty etunimi Tom. Otetaan se myös meidän käännöksen lähtökohdaksi.
– Se voisi olla Väinö, koska se on suomalainen velho, vaimo ehdottaa.
Hyvä, suomennos alkaa hahmottua. Meillä ei ole ö-kirjainta, joten tehdään Väinöstä Väne. Etunimet ovat siten Tomi ja Väne. Lopuista kirjaimista saadaan sukunimi Mollonder.
– Tomi Väne Mollonder. Onko hyvä?
– Voi ei. Onko se tosissaan, tytär huokaa.

Belfastin muuri on betonia ja verkkoa ja paikoin metrin paksuinen.
– Se on pomminkestävä, opas sanoo. Korkeimmillaan muuri on 17 metrinen.
Miksi niin korkea? Ei kai kukaan halua muurin toiselle puolelle, koska sinne ei ole turvallista mennä.
– Muurin toisella puolen on taloja. Korkea muuri estää polttopullojen heittämisen. Vielä nykyäänkin nuoret kossit heittelevät viikonloppuisin kiviä tai pulloja muurin yli, opas kertoo.
Protestanttien puolella talojen seinissä on talonkorkuisia maalauksia sota-ajan sankareista, jotka suojelivat koteja vihollisilta. Muurin toisella puolella on mellakoissa ja taisteluissa kuolleiden nuorten miesten kuvia.
– Minun lapsillani on kavereita molemmilta puolilta. Mutta vie vielä sukupolvia, ennen kuin asiat oikeasti muuttuvat.

Tomi Väne Mollonder. Hyvä nimi, mutta siitä puuttuu alkuperäisen nimen arvoituksellisuus. Tai eikös tuo Mollonder viittaa vähän siihen, että joku kepuli se on?
– Ääh. Tytär katselee jonnekin kattoon vaivautuneena.
Jos luovutaan Tomista ja Vänestä, saadaan parempi nimi: Leo Demon Torvilmän. Eiks siinä olis sellasta vihjettä, että ei tuo ihan kunnon mies ole?
– Lopeta?, tytär pyytää. Hän on tietenkin etsinyt jo vastauksen alkuperäiseen kysymykseensä: Tom Lomen Valedro. Aika hyvä suomennos, täytyy myöntää. Kirjaimet tulevat lauseesta ”Ma olen Voldemort”. Näin on päästy eroon kiusallisesta ä:stä.

Brexit mietityttää Irlannissa. Vaikka Belfastissa on vielä muureja, eivät irlantilaiset halua EU-rajaa omalle maaperälleen. Pakolaistulva herättää kuitenkin vastustusta samaan tapaan kuin Englannissa.
Dublinissa kävelykadun reunalla vanha nainen, ulkoasusta päätellen kerjäläinen, pitää helvetillistä mekkalaa pakolaisryhmälle.
– Menkää pois. Me emme halua teitä tänne. Menkää kotiin. Tämä on minun paikkani.
Saavutetuista eduista pidetään kiinni täälläkin.

Kotamäen tornille lintuja tarkkailemaan

Published by:

Rönnissä Henttisen mailla olevalle Kotamäen lintutornille kyläläiset ovat pystyttäneet hauskan opasteen. Opasteella onkin heti käyttöä, sillä tornilla on tämän viikon lauantaina 29.4. klo 10 –13 opastettua lintujen tarkkailua.

Rönnin parkkipaikan pohjoispuolelta lähtevää kärrytietä pitkin tornille tulee kävelymatkaa noin puoli kilometriä. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen jäseniä on auttamassa kaukoputkiensa kanssa lintujen havainnointia.

Tapahtuma on kaikille avoin ja lintujen tarkkailun lomassa on mahdollisuus myös paistaa makkaroita tulilla.

Kotamäen linturetki sopii erityisesti lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville ja lapsiperheille.

Jos tämän lintutapahtuman ajankohta on huono, on olemassa myös kaksi muuta vaihtoehtoa: Pappilanniemessä, jonne lähdetään Satamaranannan pysäköintipaikalta jo huomenna torstaina kello 18–20, sekä Valkosiipi-lintutornilla samoilla nurkilla sunnuntaina 7.5.  kello 10–13.

Varaosat ja ohitusleikkaus koituivat puuhamiehen onneksi

Published by:

Tämän päivän lehdessä kerrotaan monen porukan aktiivista Tapio Estolasta, joka jakaa aikansa kuorojen, Lions-työn ja kotiseutuyhdistyksen välillä.

Estola pääsi nauttimaan eläkepäivistään kohtuullisessa kunnossa ja kiittää siitä nykyaikaista lääketiedettä. Molempiin polviin vaihdettiin tekonivelet jo 2010, ja leikkaus onnistui hyvin. Leikkaava ortopedi tosin muistutti, että potilas itse tekee toisen puolen työstä jumppaamalla ahkerasti.

Viime keväänä tähän aikaan hänellä havaittiin happivajausta, ja tuli tarve ohitusleikkaukselle. Rintakipuja tai vastaavia oireita ei Estola koskaan tuntenut.

– Kun lääkäri muun käynnin yhteydessä kyseli vointia, valittelin hengästymistä lyhyenkin kävelyn jälkeen. Oriveden terveyskeskuksen lääkäri otti kopin, ja rasituskoe näytti muutoksen sydämessä. Loppuvuodesta tehtiin suunnitellusti ohitusleikkaus, jossa neljä ahtautunutta suonta ohitettiin säären suonilla, kertoo mies ja näyttää sääressään olevaa ”vetoketjua”.

– Nyt kävellään päivittäin 4–6 kilometriä, ja hengästyminen jäi leikkauspöydälle. Oriveden terveyskeskuksen toimintaa niin paljon kritisoidaan, mutta itse annan sille täydet pisteet. En olisi osannut lähteä omin avuin apua hakemaan, oli siis tuuriakin, että joku asia tuli puheeksi, hän kiittelee.