Daily Archives: 3.8.2016

Lietekuljetus kunnan järjestämäksi

Published by:

Oriveden sako- ja umpikaivojen tyhjennys siirtyy kiinteistön haltijan vastuulta kunnan järjestämäksi. Jatkossa Pirkanmaan Jätehuolto kilpailuttaa ja organisoi tyhjennykset. Paikalliset yrittäjät eivät pärjänneet ensimmäisessä kilpailutuksessa.

 

Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltojaosto on päättänyt, että jaoston toimialueella siirrytään kuntien järjestämään lietteen kuljetukseen 1.1.2017 alkaen Nokian kaupunkia lukuun ottamatta.

Jatkossa Orivedellä tyhjennykset organisoi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joten kaikki jätehuoltoon liittyvät palvelut, myös lietesäiliöiden tyhjennykset, tilataan jatkossa Pirkanmaan Jätehuollon asiakaspalvelusta. Oriveden seudullakaan kiinteistön haltija ei siis enää soita suoraan tyhjentäjälle, vaan Pirkanmaan Jätehuolto järjestää tyhjentäjän paikalle. Tämä voi tarkoittaa paikallisille toimijoille tyhjennystehtävistä luopumista. Juupajoella Pirkanmaan Jätehuolto on hoitanut lietekaivojen tyhjennyksen 1.8.2012 alkaen.

 

Jätehuoltojaoston päätöksen jälkeen Pirkanmaan Jätehuolto vastaa kuljetusten kilpailutuksesta, reitityksestä, asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Pirkanmaan Jätehuollolla ei ole omia jäteautoja, vaan jätteiden kuljetukset hoitavat yksityiset, tarjouskilpailun perusteella valitut yritykset. Oriveden seudun yrittäjät eivät pärjänneet keväällä järjestetyssä kilpailutuksessa. Oriveden Sanomien tietojen mukaan kilpailutuksen Oriveden seudun tyhjennyksistä on voittanut Eerola yhtiöt, jonka toimipaikka on Espoo. Pirkanmaalla yhtiöllä on toimipiste Ylöjärvellä.

Eerola yhtiöiden toimitusjohtajaa eikä muita vastuuhenkilöitä tavoitettu lomakauden takia. Oriveden kaupungilta ei osattu vielä elokuun alussa kommentoida tarkemmin kilpailutuksen tuloksia. Pirkanmaan jätehuollon vastuuhenkilöä ei tavoitettu kesälomalta kommentoimaan asiaa.

Siirtyminen kunnan järjestämään lietteen kuljetukseen pohjaa jätelakiin vuonna 2012 tehtyihin muutoksiin. Se painottaa kilpailun riittävää toteutumista, tehokkuutta ja tietyissä tyhjennysaikatauluissa pitäytymistä.

Orivedellä lain määräämät jätehuoltoviranomaisen tehtävät hoitaa Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltojaosto, joka on 17 kunnan yhteinen toimielin. Sen toimialue kattaa Oriveden ja Juupajoen lisäksi Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnat. Pirkanmaan Jätehuolto on näiden 17 kunnan omistama yritys.

Jaoston isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Jätehuoltojaostossa ei ole jäsentä Orivedeltä. Pirkanmaan Jätehuollon hallituksessa kaudella 2016–2017 Orivettä edustaa Juha Kuusisto.

 

Nokian kaupungin alueella jatkuu muista kunnista poiketen kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus.

Nokialaiset solmivat jatkossakin itse lietteen tyhjennyssopimuksen jätehuoltorekisteriin hyväksytyn yrittäjän kanssa.

Jätehuoltojaosta katsoi, että Nokian alueella on riittävästi kilpailua, jotta kaupunki voi hoitaa jatkossakin paikallisten toimijoiden kanssa.

Oriveden tekninen lautakunta taas päätti 10.12.2014, ettei Oriveden kaupunki tee jätehuoltojaostolle hakemusta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi. Orivedellä kiinteistön haltijan järjestämää lietteenkuljetusta on hoitanut 3–4 eri yrittäjää.

Lieteasiassa kaupunki on tulkinnut jätelakia siten, että Orivedellä lain velvoittamat asiat, kuten riittävä kilpailu, eivät täyty.

– Siksi hakemuksen jättämistä ei nähty perusteltuna, kaupungin tekninen johtaja Antti Jortikka kertoo.

 


 

Pieni paikallinen
ei aina pärjää

 

Petri Eskolalle tuli keväällä 10 vuotta täyteen lokakaivojen tyhjennystä Oriveden alueella.

Toukokuussa Eskolalle tuli tieto, että lietteenkuljetusta ei välttämättä tarvitse jatkaa toista vuosikymmentä. Pirkanmaan jätehuollon loka- ja sakokaivojen tyhjentämisen kilpailutuksen voitti isompi ulkopaikkakuntalainen toimija. Kilpailutus koski 1.1.2017 alkavaa kautta.

Oriveden jätehuoltoviranomaisen tehtävät hoitaa Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltojaosto. Se on päättänyt, että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetus siirtyy Orivedellä vuoden 2017 alusta Pirkanmaan Jätehuollon kilpailuttamaksi ja organisoimaksi. Orivesiläisille alan toimijoille tämä tarkoittaa pahimmillaan elinkeinosta luopumista. Pienemmät paikalliset yrittäjät eivät voi aina kilpailla isompien toimijoiden tarjouksien kanssa, vaikka alihankintana töitä voikin tulla omalle yritykselle.

 

Eskolan Oriveden lokakaivot tmi:n toimenkuvaan kuuluvat likakaivojen tyhjennys sekä viemäritukosten aukaisu Orivedellä. Eskolalla on ollut viime vuosina noin 900 tyhjennyskäyntiä vuodessa. Hänen lisäkseen Oriveden seudulla lokakaivojen tyhjennystä on hoitanut 3–4 yrittäjää.

Eskolalta ei ymmärrettävästi löydy sympatiaa pienten yrittäjien uloskilpailuttamiselle.

– Voin sanoa, että paikkakuntalaisena harmittaa aivan tuhottomasti. Kai se on sitten tätä päivää. Pieni yksityinen yrittäjä kun ei mahda mitään, vaan halvin tarjoaja voittaa.

Eskola itse on kuitenkin positiivisin mielin, vaikka nyt näyttää siltä, että lietteenkuljetukset vähenevät huomattavasti tai loppuvat kokonaan.

– Uutisissa kerrotut YT-neuvottelut ovat tuntuneet kaukaisilta, mutta nyt ne ovat todellisuutta omalla kohdalla. Tilalle täytyy miettiä jotain muuta.

 

 

Lisätty 4.8.2016: Juha Kuusiston asema Pirkanmaan Jätehuollon hallituksessa.

Aineen ja elämän ihmettelyä Koskenjalan galleriassa

Published by:

Aineen ja elämän välisen suhteen ihmettelyä pienillä havainnoilla höystettynä. Siitä on tiivistetysti kyse kuvataiteilija ja taideopettaja Sampsa Virkajärven teoksissa Juupajoen Korkeakoskella.

Virkajärvi ja hänen taiteilijapuolisonsa Riikka Lenkkeri pistivät pystyyn yhteisnäyttelyn heille tuttuun ja mieluisaan paikkaan kuohuvan kosken partaalle Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseon galleriaan.

Paikkaa puolsi sekin, että ollaan kotiseudulla ja teokset kumpuavat kotiseudusta. Ihan kouraantuntuvasti Virkajärven kotitilan pellon savesta. Taiteilijat asuvat Mäntässä, mutta Juupajoki on tuttu Riikan suvun kautta, ja perhe on jonkin aikaa asunutkin Juupajoella.

Tärkeät kiintopisteet löytyvät kantatie 58:n tuntumasta, mihin myös Riikka Lenkkerin maalaukset liittyvät. Tien kallioleikkauksessa sinnittelee kituva kuusi, jonka ihmiskuvauksistaan tunnettu taiteilija maalaa samalla sieluun pureutuvalla otteella. Tummasävyisen öljyvärityön vieressä on hiilellä tehty tutkielma kalliosta – kevyttä ja ilmavaa.

Maa tarjoaa luonnonmateriaalin, joka saa Virkajärven käsittelyssä toisen muodon – muna, lintu, pesä, linnunsulat. Saven raskautta ja sen vastapainoksi hennon linnunpesän keveyttä, kohoamisen tunnetta. Kasa ohranjyviä sen oloisena, että pienikin tuulenhenkäys voi sen hajoittaa.

– Linnunpesät kierretään, kun ollaan traktoritöissä. Sen olen oppinut isältäni. Pyritään löytämään pesät ja säilytetään ne, sanoo Virkajärvi, joka viljelee kotitilaansa Kuoreveden Kaltilan kylässä yhdessä kahden veljensä kanssa. Juuri Kauppilan tilan pelloista on näyttelyn materiaalit kaivettu.

Myös taiteilijan käyttämät värit ovat maasta lähtöisin.
– Savesta saa monenlaisia sävyjä eriasteisella lämmityksellä. Mutta tämä näyttely on kyllä enemmän kuvanveistoa kuin värioppia, sanoo Virkajärvi, joka on vastuukouluttajana Oriveden Opiston kuvataidelinjalla.

Keväinen pelto tulee iholle, kun lukee talven ikeestä vapautuneella pellolla astelevan viljelijän sanat gallerian seiniltä:

”Keväinen peltomaa: vielä kylmää savea ja kiveä, maatuvia juuria, olkea, syksyllä varisseita siemeniä ja kohmeisia matoja, vettä, ja vasta saapuneiden lokkien ulosteita.

Maalajeja: savikkoa, hietaa, hienoa hiesua, mineraaleja ja alkuaineita: piitä, rautaa, rikkiä, atomeja ja niiden ytimiä, elektroneja, niiden vauhtia radoillaan sekä kvarkkeja ja ennen kaikkea tyhjyyttä siinä välissä.
Sanon sen mitä minulle on kerrottu: aineessakin tyhjyyttä on eniten.”

Riikka Lenkkerin ja Sampsa Virkajärven näyttely Pieniä agraaritarinoita Koskenjalan galleriassa 14.8. saakka. Avoinna ke–su klo 12–18.