Daily Archives: 22.7.2015

Hassin veljeksille kolme piirinmestaruutta

Published by:

Aikuisten Hämeen piirin (HämSYn) yleisurheilumestaruudet ratkottiin Ikaalisissa tiistaina ja keskiviikkona. Hassin veljekset Lauri ja Juuso valtasivat kolme mestaruutta OrPon tilille. Lauri voitti 400 metrin aidat Suomen tilaston kahdeksanneksi parhaalla ajalla 55,19. Toinen matkavoitto tuli 1 500 metrillä. Ennätyksestä lohkesi kerralla 12 sekuntia ajalla 4.11,12.

Lauri juoksi kaikilla kilpailumatkoilla kauden parhaansa. 200 metriäkin meni alle 23 sekunnin. Aika 22,84 puuttuu A-luokasta enää 0,6 sekuntia. Pitkissä aidoissa Hassi voitti kakkosta 3,5 sekuntia.

1 500 metrin juoksu oli sitten tiukkaakin tiukempi vedätys. Etusuoralle juoksi viisi miestä lähes rinnakkain, Lauri oli neljäntenä. Etusuoralla Late kiri kaikkien ohitse kellottaen 4.11,12. Kakkonen, Kurikan Ryhdin Juha Järvelä hävisi vain yhdeksän sadasosaa ja Teivon Teppo Syrjälä 22 sadasosasekuntia.

Juuso Hassi voitti 110 metrin aidat 15,29. Kalevan Kisojen ottelua ajatellen heittolajeissa oli Juusolla hyvä tekemisen meininki. Kuulantyönnöstä hän otti pm-hopeaa ulkorataennätyksellään 14,22. Kiekossa tuli kausiennätys 41,54 lentäneellä heitolla. Lisäksi Juuso juoksi 800 metrillä hopeaa 2.05,23. Längelmäen Urheilijain nuorukainen Teemu Peltola paransi kasin ennätystä viisi sekuntia ajalla 2.08,26.

Jussi Lepistö oli mukana myös aikuisten mittelössä. Kova harjoitusjakso on vienyt askelmerkeistä pitävyyden. Jussi jäi neljänneksi tuloksella 1,80. Joni Ruokaismäki teki 200 metrillä ennätyksensä 23,99 vastatuuleen. 400 metrin sileän ennätys siirtyi lukemiin 55,19. Miia Ruokaismäki hyppäsi pituutta 4,37.

Paikallislehti on turha lehti

Published by:

Eihän siellä ole oikeasti mitään tärkeitä juttuja. Aina samat tapahtumat ja naamat.

Kritiikkiä, jota paikallislehden kesähessuna kuulee, kautta rantain tai ihan suoraan. Teki miten päin vain, aina joku on tyytymätön.

Se on oikeastaan todella hienoa.

Silloinhan keskusteluyhteys on suora ja välitön. Jos kylillä on jokin epäkohta tai omissa jutuissasi jotain pielessä, kuulet sen yleensä seuraavalla kauppareissulla.

Paikallislehdet ovat olleet muutosten kourissa ja ovat vielä pitkään. Siksi on oikein kysyä, että mihin meitä tarvitaan. Moneenkin asiaan. Lehtien supistaessa toimintaansa tai laittaessa lapun toimituksen luukulle, katoaa iso pala paikallisdemokratiaa.

Kuka enää valvoo kunnanvaltuutettujen toimintaa ja asettaa sen arvioitavaksi julkisella foorumilla? Puhuu sivukylien asioista? Samalla kun päätöksenteko keskittyy yhä suurempiin keskuksiin, paikallisen median merkitys korostuu.

 

Maakuntalehdet kun ovat aivan yhtä lirissä median muutoksessa. Niillä ei ole resursseja kertoa kuin tärkeimmät, eli valitettavasti myyvimmät, asiat. Niinpä myös niiden pienten asioiden esittely on tärkeää. Välillä kannattaa antaa ääni sille, joka sitä ei aina saa. Ehkä esille tulee uusi tärkeä kulma, eikä vallitseva hokema.

No, poliitikkojen kritisointi onnistuu nykyään netissä. Jokaisella on blogi ja Twitter-tili. Paikkakunnan tapahtumatkin löytää verkosta.

Internet on hyvä väline, mutta esimerkiksi Facebook-päivitykset eivät käy läpi journalistista todentamisprosessia, eikä niiden takana ole vastuujärjestelmää, kuten päätoimittajaa tai muuta takuuseen menevää henkilöä.

Valheellinen tai tarkoitushakuinen tavara pääsee läpi helpommin netissä. Sisältö myös hukkuu herkästi verkon syövereihin, sillä palvelut jäsentävät mielivaltaisesti päivityksiä tai hakutuloksia.

 

Paikallislehdet ovat arvokkaita, mutta tarvitsevat uusia tekemisen tapoja. Hyvä esimerkki oli nuorten toimittajien Uusi Inari -projekti, jossa joukkorahoituksen avulla pyöritettiin sähköistä paikallisjulkaisua. Tuloksena oli laadukasta ja riippumatonta sisältöä. Ei verkkosivuille kävijöitä tavoittelevaa kohuotsikointia.

Verkko ja lehti voivat tukea toisiaan, niin lattealta kuin se kuulostaakin. Paikallislehden tärkeä tehtävä on antaa täkyjä keskustelulle – tuottaa tietoa ja esittää näkökulmia. Yhtälailla lehden täytyy etsiä verkosta kuumia aiheita sekä seurata siellä paikkakuntaan liittyvää keskustelua.

En halua maailmaa, jossa kaikki uutiset, mielipiteet ja tarinat kertoo yksi suuri valtakunnallinen mediatalo tai satunnainen Facebook-syöte.

Silloin vain harvojen ääni kuuluu.

 

Kirjoittaja on Oriveden Sanomien kesätoimittaja vuosimallia 2015.

Hopeakengässä on nyt keittiö auki

Published by:

Pub Hopeakengässä tarjoillaan nykyään grillisapuskaa. Ravintolapalvelua pyörittää grilli-kahvio Hirsilänportilta tuttu Tiia Yli-Harju.

– Esimerkiksi perinteiset ranskalaiset, burgerit ja siivet kuuluvat valikoimaan. Sellaista koritarjottavaa. Valikoima on tarkoituksenmukaisesti hieman kapeampi kuin Hirsilänportilla, mutta lähes sama, Yli-Harju summaa.

Ravintolapäällikkö Meri Karsikas on tyytyväinen uuteen aluevaltaukseen.

– Tämä on mahtava lisä palveluihin, joka saadaan yhteistyöllä Erityisesti nuoret ovat toivoneet ruokapuolta, Karsikas sanoo.

Orivedellä on hyvin tarjolla lounasravintoloita ja pitopalveluita, mutta ilta- tai yöaikaan tarjoilevia paikkoja ei juuri ole. Perjantaisin ja lauantaisin Hopeakengän pidempien aukiolojen yhteydessä keittiö onkin auki kahteen asti.

– On tullut paljon palautetta, että sapuskaa olisi mahtavaa saada illanistumisen ohessa. Keskustassa ei ole nyt ollut montaa paikkaa, joissa voi syödä yöaikaan, Hopeakengän omistaja Katri Valdes Reveco sanoo.

Päätavoite on, että niin pubikävijät kuin työpäivän jälkeen purtavaa haluavat löytävät paikalle. Ruokaa saa ostettua myös mukaan.